Huoltosuhde

Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi 2, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko ei-työllinen väestö: työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat.

Tämä suhde on tärkeä, koska sen kasvaessa lisääntyy yhteiskunnan tuottavien jäsenten painolasti, kun he joutuvat tukemaan taloudellisesti riippuvaisten elämistä. Jos huoltosuhde nousee, joko sosiaalietuuksia joudutaan karsimaan tai nostamaan työssäkäyvien verotusta.

Tyypillinen huoltosuhde Suomessa on hieman yli yksi (v.2002: 1,3). Taloudellisesti hyvin pärjäävillä alueilla (Helsingin, Tampereen ja Turun seudut) huoltosuhde on yhden luokkaa, työttömyysalueilla luku on jopa yli kaksi. Pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli Suomessa 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä.

Erikseen määritellään väestöllinen huoltosuhde, jossa verrataan työikäisen väestön määrää lasten ja vanhuuseläkeikäisten määrään. Tämä tunnusluku mittaa siis ainoastaan ikärakennetta, eikä huomioi mitenkään sitä, tekeekö ihminen työtä vai ei.

Katso myös

• Elatussuhde