Lasten päivähoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapsia päivähoidossa

Lasten päivähoito tarkoittaa lapsen hoitoa päivällä jonkun muun kuin lapsen huoltajan hoivissa. Tyypillisesti joku ydinperheen ulkopuolinen hoitaa lasta huoltajien ollessa töissä.

Oikeus päivähoitoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaikki alle kouluikäiset lapset ovat vanhempien äitiys- ja isyysloman päätyttyä oikeutettuja kunnan järjestämään päivähoitoon.[1] Päivähoitolain mukaan päivähoidon tehtävä on tarjota vanhemmille tukea kasvatustehtävässä ja varmistaa että vanhemmat pystyvät edistämään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä.[1] Kunnan velvollisuus on järjestää lapsille hoitoa myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jos vanhempien työ tai opiskelu sitä edellyttää.

Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista puolipäiväiseksi, koska se olisi parempi lapsille.[2]

Hoitomuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivähoito voi tarkoittaa kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa tapahtuvaa päivähoitoa tai perhepäivähoitoa. Yksityinen päiväkoti voi joko tarjota päivähoitopalveluja suoraan perheille tai kunta voi hankkia niitä ostopalveluna. Perhepäivähoitaja hoitaa lapsia omassa kodissaan tai lasten kotona. Yhdellä perhepäivähoitajalla saa olla hoidossaan enintään neljä alle kouluikäistä lasta kokopäivähoidossa ja sen lisäksi esikoulua tai koulua käyvä lapsi, joka on osapäivähoidossa.[3] Hoitajan omat alle kouluikäiset lapset lasketaan mukaan hoidettavien lasten lukumäärään.[3]

Maksut ja tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan perimä päivähoitomaksu on tällä hetkellä 21-233 euroa kuukaudessa.lähde? Tuen suuruuteen vaikuttavat perheen tulot ja lasten määrä. Kaikkein pienituloisimmilta maksua ei peritä. Alle kolmevuotiaan lapsen kotihoitoa tuetaan taloudellisesti Kelan maksamalla kotihoidontuella.

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiväkotihoito maksoi Suomessa keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa lasta kohden (2010). Nuorimmat lapset ovat kalleimpia. [4]

Isoissa kaupungeissa kotihoito maksoi 4958 ja yksityisen hoidon tuki 5353 euroa vuodessa lasta kohden, kunnalliset hoitomuodot noin tuplasti (9 449 - 11 184 euroa vuodessa) ilman vyörytyseriä eli osuuksiaan kuntien yleishallintomenoista. Yleensä vyörytyseriä ei esitetä vertailuissa. [5]

Suomessa on ennätysmäärä aikuisia lasta kohden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OECD-maista Suomessa on keskimääräistä suurempi varhaiskasvatuksen julkinen rahoitus ja korkein henkilöstömäärä alle 3-vuotiaille: vain neljä lasta yhtä aikuista kohden. Moitteita tulee siitä, että 3- ja 5-vuotiaista vain pieni osa on varhaiskasvatuksen piirissä, ja nuoria, etenkin miehiä, pitäisi houkutella alalle. [6]

Perhepäivähoitoa pidetään päiväkotia parempana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikissa kymmenessä tutkitussa Etelä-Suomen kunnassa perhepäivähoito sai vieläkin myönteisempiä arvioita kuin päiväkodit. Tohtori Jyrki Reunamon mukaan perhepäivähoito näyttäisi olevan tasokasta. [7]

Perhepäivähoidon työajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dosentti Kalliala arvostelee äskeistä perhepäivähoitajien työajan rajoittamista, koska sen vuoksi lapset joutuvat tyypillisesti joka 8. viikko varahoitopaikkaan, mikä Kalliala pitää lapsille haitallisena: lasten suojeleminen olisi tärkeämpää kuin aikuisten. [2]

Hoitomuotojen paremmuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskyläläisen kehityspsykologiaan erikoistuneen psykologian tohtori Anna Rönkän mukaan lastenhoitomuodolla ei useimpien tutkimusten mukaan ole väliä, vain hoidon laatu ratkaisee. Hyvää ja huonoa hoitoa on tarjolla sekä kotona että päivähoidossa.[8]

Professori Bengt-Erik Anderssonin ja Kerstin Stranderin ruotsalainen pitkittäistutkimus viittasi siihen, että päivähoito olisi hyvä aloittaa mahdollisimman nuorena, jotta lapsen menestyisivät mahdollisimman hyvin kouluiässä. Regressiomallissa oli huomioitu useita muitakin menestykseen vaikuttavia taustatekijöitä. Yliopistonlehtori Erja Rusanen vastustaa tehtyjä tulkintoja ja huomauttaa, että nuorena aloittaneet lapset ovat ehkä muiden(kin) tekijöiden osalta valikoituneita. Hänen mukaansa myös menestyserot katosivat aikuisina. Rusanen korostaa muiden tekijöiden kuten vanhempien koulutustason merkitystä. [9][10] Tiedetoimittaja Marko Hamilon mukaan tutkimusta ei ilmeisesti ole julkaistu tieteellisessä lehdessä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973/36. Verkkoversio
  2. a b Karu kuvaus Suomesta: ”Lapset kuin spartalaisia”, Uusi Suomi 21.2.2012
  3. a b Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239. Verkkoversio
  4. Katso paljonko hoitosi oikeasti maksaa, Outi Kokko, Taloussanomat 19.5.2010
  5. Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Jaana Heinonen, 29.8.2011. sivut 4, 6, 8, 10, 11 ja 13
  6. Marjukka Liiten: "OECD: Lisää miehiä varhaiskasvatukseen". Helsingin Sanomat 29.3.2012, sivu A4
  7. Laadukasta perhepäivähoitoa pitää vaalia, HS Vieraskynä, 13.8.2012, kasvatustieteen tohtori Jyrki Reunamo, HY:n opettajankoulutuslaitoksen lehtori. 3600 lapsen ja vanhemman arviot, kevät 2012.
  8. Keskisuomalainen 28.1.2009
  9. Päivähoidon yhteys lapsen kehitykseen mutkikas, Erja Rusanen, HS Mielipide 15.5.2005
  10. "Tidig dagisstart det bästa för de allra flesta barn", Bengt-Erik Andersson, Dagens Nyheter 2005-04-08
  11. Jarkko Tontti on väärässä, Marko Hamilo 23.1.2009, Tiede.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]