Anne Fried
Wikipedia
Anne Antoinette Fried (26. huhtikuuta 1903 Wien Itävalta – 11. joulukuuta 1998 Helsinki) oli itävaltalaissyntyinen, Suomessa pitkään vaikuttanut kirjailija, kirjallisuudentutkija, kriitikko, esseisti ja saattohoidon uranuurtaja.[1] Oppiarvoltaan hän oli filosofian tohtori.
Fried muutti Suomeen 1969. Hän kirjoitti saksaksi ja englanniksi.
Hänen poikansa on professori Risto Fried.
Sisällysluettelo |
Teokset [muokkaa]
- Avoimin silmin ajatuksia ja artikkeleita 1990-luvulta, Kirjapaja, 1997
- Elämän värit, Otava, 1987
- Elämän värit, Lisälehtiä (yhteisnide), Otava, 1997
- Farben des Lebens, Leipzig : Kiepenheuer , 1991
- Hiljaisuus, 1995
- Kaipauksen hiljaiset äänet, Otava, 1994
- Kirjailijan kutsu, 14 esseetä kansainvälisestä kirjallisuudesta, Otava, 1989
- Lempeän kuoleman tyyssija, raportti saattohoidosta, 1988
- Lisälehtiä, Otava, 1992
- Literatur und Politik in Finnland Wechselwirkung zwischen Nachkriegsliteratur und Politik, Hamburg : Buske , 1982
- Marko Tapio, 1975
- Myytti ja usko Michel Tournierin tuotannossa, 1984
- Sanat kuin kosketus. Anne Friedin ajatuksia, toim. Harri Markkula, 1999
- Senioriteetti voimavarana, 1998 (A. F. ym.)
Palkinnot ja tunnustukset [muokkaa]
- Itävallan liittotasavallan kultainen ansiomerkki 1991
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuripalkinto 1995
- Vuoden kristillinen kirja 1997
- Suomen Mielenterveysseuran mitali 1997
- Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtori 1997
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kirjallisuus [muokkaa]
- Anne Fried ystävien silmin, toim. Maija Pellikka (1998)
Lehtiartikkelit [muokkaa]
- Tarkka, Pekka: Kirjailija Anne Fried. Helsingin Sanomat, 13.12.1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Pellikka, Maija Pellikka: Anne Fried ystävien silmin. Takakansi. Helsinki: Kirjapaja, 1998. ISBN 951-625-514-0.
Sivulta puuttuu