Anne Fried

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anne Antoinette Fried (26. huhtikuuta 1903 Wien Itävalta11. joulukuuta 1998 Helsinki) oli itävaltalaissyntyinen, Suomessa pitkään vaikuttanut kirjailija, kirjallisuudentutkija, kriitikko, esseisti ja saattohoidon uranuurtaja.[1] Oppiarvoltaan hän oli filosofian tohtori.

Fried muutti Suomeen 1969. Hän kirjoitti saksaksi ja englanniksi.

Hänen poikansa on professori Risto Fried.

Sisällysluettelo

Teokset [muokkaa]

  • Avoimin silmin ajatuksia ja artikkeleita 1990-luvulta, Kirjapaja, 1997
  • Elämän värit, Otava, 1987
  • Elämän värit, Lisälehtiä (yhteisnide), Otava, 1997
  • Farben des Lebens, Leipzig : Kiepenheuer , 1991
  • Hiljaisuus, 1995
  • Kaipauksen hiljaiset äänet, Otava, 1994
  • Kirjailijan kutsu, 14 esseetä kansainvälisestä kirjallisuudesta, Otava, 1989
  • Lempeän kuoleman tyyssija, raportti saattohoidosta, 1988
  • Lisälehtiä, Otava, 1992
  • Literatur und Politik in Finnland Wechselwirkung zwischen Nachkriegsliteratur und Politik, Hamburg : Buske , 1982
  • Marko Tapio, 1975
  • Myytti ja usko Michel Tournierin tuotannossa, 1984
  • Sanat kuin kosketus. Anne Friedin ajatuksia, toim. Harri Markkula, 1999
  • Senioriteetti voimavarana, 1998 (A. F. ym.)

Palkinnot ja tunnustukset [muokkaa]

  • Itävallan liittotasavallan kultainen ansiomerkki 1991
  • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuripalkinto 1995
  • Vuoden kristillinen kirja 1997
  • Suomen Mielenterveysseuran mitali 1997
  • Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtori 1997

Aiheesta muualla [muokkaa]

Kirjallisuus [muokkaa]

  • Anne Fried ystävien silmin, toim. Maija Pellikka (1998)

Lehtiartikkelit [muokkaa]

  • Tarkka, Pekka: Kirjailija Anne Fried. Helsingin Sanomat, 13.12.1998.

Viitteet [muokkaa]

  1. Pellikka, Maija Pellikka: Anne Fried ystävien silmin. Takakansi. Helsinki: Kirjapaja, 1998. ISBN 951-625-514-0.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.