Perheiden yhdistäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perheenyhdistäminen on peruste oleskeluluvan myöntämiselle. Maassa jo olevan henkilön puoliso, lapsi tai vanhempi voi hakea oleskelulupaa olemassaolevan perhesiteen perusteella.

Perheenyhdistäminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa perheenyhdistämisellä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen jatkuvalla oleskeluluvalla Suomessa asuva on oikeutettu hakemaan sitä. Esimerkiksi somalialaisista turvapaikanhakijoista 90 prosenttia hakee perheenyhdistämistä oleskeluluvan saatuaan.[1] Vuonna 2009 yhteensä 2 204 somalialaista jätti oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella. Perhesidepäätöksiä tehtiin vuonna 2009 kokonaisuudessaan 6 573. 508 somalialaisista sai myönteisen päätöksen.[2]

Alaikäiset turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet ovat automaattisesti oikeutettuja perheidenyhdistämiseen. Punaisen Ristin mukaan tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista.[3] Perheenjäseniksi lasketaan:

  • aviopuoliso
  • rekisteröity parisuhdekumppani
  • avopuoliso
  • alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on
  • huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-vuotias

Muutkin kuin nämä ehdot täyttävä voi olla oikeutettu perheenyhdistämiseen tietyissä tilanteissa. Oleskelulupa edellyttää yleensä, että perheenjäsenen taloudellinen toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan tuella. Henkilöä, jonka perheenjäsenet kutsutaan maahan, kutsutaan perheenkokoajaksi.[4] Perheenyhdistämiseen liittyy myös niin sanottu ankkurilapsi-ilmiö.

Suomen ulkomaalaislain 36 §:n toisessa momentissa säädetään maahantulosäännösten kiertämisen vaikutuksesta perheenyhdistämiseen. Lainkohdan mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.[5] Maahanmuuttovirasto on soveltanut pykälää perheenyhdistämistä koskevissa ratkaisuissaan, ja päätökset ovat jääneet voimaan myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[6]

Vuosi Suomesta oleskelulupaa perheen yhdistämisen perusteella hakeneet vuosina 2015–2020 Hakemukset yhteensä vuodesta 2015 alkaen Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella vuosina 2015–2020 Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella yhteensä vuodesta 2015 alkaen
2015 9 998 9 998 8 039 8 039
2016 9 546 19 544 8 171 16 210
2017 10 972 30 516 9 089 25 299
2018 11 305 41 821 9 009 34 308
2019 13 011 54 832 10 251 44 559
2020 10 559 65 391 8 592 53 151

[7][8][9][10][11][12]

Perheenyhdistäminen muissa maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa Euroopan maissa perheenyhdistäminen on suurin yksittäinen syy maahanmuutolle.lähde? Joissakin maissa käytäntöjä on kovennettu muun muassa pakkoavioliittojen kitkemiseksi ja maahanmuuton vähentämiseksi.lähde? Yhdysvalloissa oikeus perheenyhdistämisiin poistettiin eräiltä siirtolaisryhmiltä kokonaan, kun huomattiin että vain 20 prosenttia perheenjäseniksi väitetyistä oli sukua keskenään.[13]lähde? Yhdysvalloissa jokainen maassa syntynyt henkilö saa kansalaisuuden, ja jos lapsi syntyy laittomille siirtolaisille, ovat hekin oikeutettuja kansalaisuuteen.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kangas, Katri: Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle Kotimaa. 18.2.2009. Turun Sanomat. Arkistoitu 19.2.2009. Viitattu 13.5.2009.
  2. OLESKELULUVAT TAMMI–HUHTIKUU 2009 Tilastoanalyysi (Maahanmuuttoyksikkö). 1.6.2009. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.12.2010.
  3. Frameset 143055 maailma.net. Viitattu 9.5.2009. [vanhentunut linkki]
  4. Perheenjäsenet Migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 4.9.2010. Viitattu 9.5.2009.
  5. Ulkomaalaislaki Lainsäädäntö. 30.4.2004. Finlex. Viitattu 14.2.2017.
  6. KHO:2009:86 Päätöksiä. 9.10.2009. Korkein hallinto-oikeus (KHO). Arkistoitu 16.10.2009. Viitattu 14.2.2017.
  7. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  8. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  9. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  10. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  11. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  12. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  13. Fraud in the Refugee Family Reunification (Priority Three) Program BUREAU OF POPULATION, REFUGEES, AND MIGRATION: Fact Sheet. 3.2.2009. U.S. Department of State. Arkistoitu 7.5.2009. Viitattu 9.5.2009. (englanniksi)