Vuorovaikutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Tietyssä mielessä kyseessä on yksisuuntaisen kausaalisuhteen vastakohta. Suomen kielen sana vuorovaikutus kuvaa myös hyvin kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista kommunikaatiota, dialogia. Tietyssä mielessä kyseessä on monologin, tai useamman rinnakkaisen toisiinsa vaikuttamattomien monologien vastakohta.

Vuorovaikutukset fysiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Feynmanin diagrammi, joka esittää kahden elektronin vuorovaikutusta

Fysiikassa eri kappaleiden väliset vuorovaikutukset ilmenevät niiden välillä vaikuttavina voimina. Nykyisen käsityksen mukaan kaikki hiukkasten välillä esiintyvät vuorovaikutukset perustuvat viime kädessä johonkin neljästä perusvuorovaikutuksesta, jotka ovat:

Näistä kahdella viimeksimainitulla on niin lyhyt kantama, että ne ilmenevät vain ydin- ja hiukkasfysiikan ilmiöissä. Kvarkkien välillä vaikuttavaa vuorovaikutusta kutsutaan vahvaksi vuorovaikutukseksi. Se sitoo protonien ja neutronien rakenneosat, kvarkit, ja samalla koko ytimen rakenneosat yhteen.[1]

Vuorovaikutukset yhteiskuntatieteissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskuntatieteissä vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten sosiaalista kanssakäymistä sekä tapaa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan. Ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta tarkastellaan muun muassa vuorovaikutteisen viestinnän kuten puheviestinnän tieteenalalla.

Vuorovaikutukset biologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Symbioosi

Kaikkein laajimmin ymmärrettynä symbioosilla voidaan viitata kaikkiin lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin, joista on haittaa enintään toiselle osapuolelle. Nämä suhteet luokitellaan tarkemmin neljään luokkaan:

  • Mutualismi: molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan (+,+ -suhde; vastaa yllä esitettyä suppeampaa symbioosin määritelmää) esim. herkkutatti ja mänty.
  • Kommensalismi: toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle kuitenkaan haittaa (+,0 -suhde) esim. jäkälä ja mänty.
  • Amensalismi: toinen osapuoli aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä tästä kuitenkaan itse (0,- -suhde).
  • Loisinta: loinen saa isännästään yksipuolista hyötyä (+,- -suhde) esim. kääpä ja koivu.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maalampi, Jukka; Perko, Tapani: Lyhyt modernin fysiikan johdatus. Helsinki: Limes, 2006. ISBN 951-745-213-6.