Dialogi

Dialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua. Se voi olla myös muun muassa suoran esityksen muotoon kirjoitettu teksti tai teos, jossa on useampi kuin yksi puheenvuoron käyttäjä (esimerkiksi sokraattinen dialogi).

Dialogi on merkityksen virtaa

Dialogi voidaan kuitenkin johtaa kreikan kielen sanoista ”dia” ja ”logos”. Logos tarkoittaa sanan merkitystä (sanan sisältöä tai ideaa), ja dia tarkoittaa kautta tai lävitse. Siten dia-logos tarkoittaa merkityksen tai ymmärryksen virtausta keskustelijoiden lävitse.

Dialogi on hyvää vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua

Dialogi voidaan siten ymmärtää monella eri tasolla. Siihen on myös usein liitetty laadullisia merkityksiä, kuten ”hyvä vuoropuhelu”, esimerkiksi toteamalla, että ”täältä puuttuu aito dialogi”. Tämä ilmaisu kuvastaa dialogin olevan parempaa kuin pinnallinen keskustelu.

Dialogia voidaan hahmottaa myös monologin kautta. Monologissa viestitys on yhdensuuntaista. Dialogi taas syntyy vastaanottamisen eli kuuntelemisen kautta – tai vieläkin pidemmälle vietynä: dialogi syntyy vastaamisen kautta. Tällöin on kahden tai useamman ihmisen välille syntynyt ajatusten vaihtoa ja yhdessä ajattelua.

Sanaa dialogi käytetään siis monessa merkityksessä, eikä ole varmaa, että dialogista puhujat aina tarkoittavat samaa.

Termiä dialogi on käytetty niin psykoterapiassa, opetuksessa, draamassa kuin organisaation kehittämisessä. Terapiassa ollaan kiinnostuneita terapeutin ja potilaan välisestä dialogista ja siitä, millainen dialogi tukee potilaan kehitystä. Opetuksessa haasteena on oppilaan oppiminen: miten inspiroida dialogin kautta oppilas ja opettaja yhteiselle oppimismatkalle.

Organisaatioiden kehittämisessä dialogi-sana on tullut esille erityisesti, kun puhutaan uuden luomisesta, informaation kulusta, työhyvinvoinnista tai strategian toteuttamisesta.

Useimmilla näissä eri aloilla tapahtuvissa dialogi-lähestymisissä yhteistä näyttäisi olevan oivallus siitä, että asiat eivät ole yksiviivaisia. Maailma on monimutkainen kokonaisuus, jota voidaan parhaiten ymmärtää ja tutkia yhteisessä vuoropuhelussa. Tarvitaan yhteistä ajattelua, niin ettei yksi taho sanele, miten asiat ovat.

Yhteiskunnallisesti ajatellen dialogia tarvitaan, jotta sosiaalista arkeamme voidaan ymmärtää eri näkökulmista ja löydetään entistä parempia ratkaisuja.

Dialogitaidot

Dialogi edellyttää osallistujilta dialogitaitoja. Ilman dialogitaitoja keskustelusta voi tulla poteroihin vetäytynyttä väittelyä, ohi puhumista tai pinnallista keskustelua, joka ei tuota uusia oivalluksia tai joka turhauttaa.

Kyky käsitellä omia tunteitaan

Ehkä keskeisin dialogin taito on kyky käsitellä omia tunteitaan. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi kykyä tunnistaa itsessä liikkuvat tunteet. Jos tällaista taitoa ei ole kehittynyt, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti, mikä ei edistä rakentavaa keskustelua.

Erityisesti jos ryhmä on suuri, dialogi asettaa osallistujille suuria haasteita. Osallistujien on kyettävä käsittelemään turhautumisen tunteita, joita syntyy siksi, että suuressa ryhmässä ei riitä jokaiselle jäsenelle paljon puheaikaa.

Kyky kuunnella

Toisena taitona on tietenkin kyky kuunnella. Tämä edellyttää harjoitettua taitoa hiljentää edes hetkeksi omat ajatuksensa siten, että voi tarkkaavaisesti kuunnella toista henkilöä. Ilman tätä taitoa ihminen herkästi kuulee omat ennakkoluulonsa sen sijaan, että kuuntelisi, mitä toinen sanoo. Kuuntelun taitoon liittyy taito esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä.

Kyky puhua

Tärkeä taito on myös kyetä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. On hyvä puhua minä-muodossa, se edistää selkeyttä ja rehellistä ilmaisua, toisin sanoen pitää puhua suoraan, mitä ajattelee ja miksi. Puhumisen taitoon liittyy myös kyky ilmaista itseään siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita.

Tällaisen puhumisen taidon takana on tietenkin ajattelu: miten suhtaudun muihin, miten tärkeänä näen arvostuksen ihmisten välisissä suhteissa ja miten tietoisesti pyrin edistämään arvostusta.

Nuo kolme edellä mainittua taitoa, tunteiden käsittelytaito, kuuntelemisen taito ja puhumisen taito liittyvät tietenkin toisiinsa.

Kyky nähdä taustalla vaikuttavia voimia

Neljäntenä keskeisenä taitona, erityisesti jos dialogia käytetään yhdessä oppimisen ja oivaltamisen työkaluna, on kyky nähdä yhteisestä keskustelusta osien summana hahmottuvia taustavoimia tai –uskomuksia. Kun jokainen osallistuja on tuonut keskustelun kautta oman kontribuutionsa, voidaankin oivaltaa esimerkiksi, että käsiteltävä asia ei olekaan sellainen kuin vain yhden ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna voisi luulla.

Dialogi on systeemien kehittämisen ehto

Isoja systeemejä, kuten organisaatioita tai yhteiskuntaa, kehitettäessä dialogi on käytännössä ainoa mahdollisuus. Ensinnäkin yksittäinen taho ei voi hahmottaa kokonaisuutta, vaan tarvitaan systeemin eri puolilta tulevien tahojen näkemyksiä, jotta kokonaisuutta voidaan hahmottaa. Toiseksi kehitysideoiden luominen edellyttää systeemin jäsenten osallistumista. Kolmanneksi kehitystoimenpiteiden käytäntöönpano edellyttää, että ihmiset ovat voineet osallistua, sillä se edistää toimenpiteisiin sitoutumista. Toimeenpanossa tarvitaan myös jatkuva dialogia, jotta suuntaa voidaan tarpeen vaatiessa korjata.

Dialogi edellyttää arvostusta

Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.

Katso myös

• Dialektiikka
• Dialoginen filosofia
• Keskustelu (kommunikaatio)
• Sokraattinen dialogi, antiikin Kreikassa kehittynyt keskusteleva kirjoitusmuoto

Lähteet

• Roman, Jani: A Study of Organizational Dialogue: Facing the truth, gaining inspiration and creating understanding of the function of an organization, väitöskirja dialogista (2005). Tutkimuksessa on kattava kuvaus dialogista ja dialogitaidoista sekä dialogiteorioista. Empiirinen osa käsittelee kahden eri organisaation jäsenten käymiä dialogi-prosesseja. Raportissa on kuvaus myös dialogien kuluista sekä käytetystä ”avoimen dialogin” menetelmästä.