Strasbourg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Strasbourg
Centre ville vu du cote nord.JPG
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Strasbourg

Koordinaatit: 48°34′48″N, 7°45′0″EKoordinaatit: 48°34′48″N, 7°45′0″E

Valtio Ranska
Hallintoalue Alsace
Departementti Bas-Rhin
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 78,26 km²
Väkiluku (2006) 272 975
 – Tiheys 3 488,1 as./km²
Petite-Francen kaupunginosa Strasbourgissa.
Strasbourgin kartta n. vuodelta 1888

Strasbourg (ransk. Strasbourg, elsassiksi Strossburi, saks. Straßburg) on Alsacen alueen ja Bas-Rhinin departementin pääkaupunki Ranskassa. Se sijaitsee Reinin sivujoen Illin varrella, aivan Saksan rajan tuntumassa. Kaupunki tunnetaan Euroopan unionin parlamentin päätoimipaikkana. Lisäksi siellä sijaitsevat Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Strasbourgin yliopisto on Ranskan suurin.

Strasbourgin asukasluku oli vuonna 2006 yhteensä 272 975[1], ja se on siten väkimäärältään Ranskan seitsemänneksi suurin kaupunki. Koko kaupunkialueeseen kuuluu 638 670[1] asukasta (2006) Ranskan puolella ja kokonaisuudessaan noin 650 000. Ranskan ja Saksan hallitukset neuvottelevat niin sanotun Eurodistrictin luomisesta, joka käsittäisi suur-Strasbourgin lisäksi Ortenaun alueen Baden-Württembergin osavaltiosta ja jota hallinnoitaisiin yhteisesti maiden välillä. Se olisi eräänlainen eurooppalainen vastine Yhdysvaltain Washingtonille, ja sen asukasluku olisi noin 850 000.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaiset perustivat nykyisen Strasbourgin kohdalle, vanhan kelttiläisasutuksen paikalle, etuvartioaseman nimeltä Argentoratum. Vuonna 357 alemannien germaaniheimo kävi alueella taistelun Rooman valtakunnan legioonia vastaan, mutta heidät lyötiin myöhemmän Rooman keisarin Julianuksen johdolla ja heidän kuninkaansa Chonodomarius otettiin vangiksi. Varhain 500-luvulla alemannit ylittivät jäätyneen Reinin suurella joukolla ja valtasivat Elsassin alueet sekä suuren osan nykyisestä Sveitsistä. 500-luvun aikana kaupungin valtasivat alemannien lisäksi hunnit ja lopulta frankit, jotka antoivat sille nykyisen nimen.

Vuonna 842 Strasbourgissa laadittiin Strasbourgin vala, jota pidetään vanhimpana ranskan kielellä kirjoitettuna tekstinä. Vuonna 923 Strasbourg tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osaksi. Strasbourgin varhaiseen historiaan sisältyy paljon konflikteja kaupungin asukkaiden ja piispojen välillä. Vuonna 1262 käydyn Oberhausenbergin taistelun jälkeen kaupungin asukkaat pääsivät valtakiistassa voitolle, ja kuningas Filip Svaabialainen antoi kaupungille vapaan valtakunnankaupungin (freie Reichsstadt) aseman. Vuoden 1332 vallankumouksen myötä perustettiin kaupungin oma hallitus, ja Strasbourg julistautui vapaaksi tasavallaksi. Vuonna 1439 valmistunut tuomiokirkko (Straßburger Münster) oli vuoteen 1847 asti maailman korkein rakennus, jopa Gizan pyramideja korkeampi. 1520-luvulla kaupunki käännytettiin protestanttiseen uskoon Martti Lutherin oppien mukaisesti, ja luterilaisuuden kannattajat perustivat kaupunkiin yliopiston.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Strasbourg julistautui puolueettomaksi. Kuitenkin vuonna 1681 Ranskan kuningas Ludvig XIV:n joukot valtasivat kaupungin. Virallisesti kaupungin liittäminen Ranskaan tunnustettiin Ryswickin sopimuksessa vuonna 1697. Ranskan protestanttivastaisen Nantesin ediktin (1598) kumoaminen, Fontainebleaun edikti (1685), ei tullut voimaan Strasbourgissa eikä koko Elsassin alueella. Strasbourgin protestantit joutuivat luovuttamaan kaupungin katedraalin takaisin katolisille. Luterilainen yliopisto säilyi kuitenkin alueella Ranskan vallankumoukseen asti.

Ranskan vallankumouksen puhjettua Claude Joseph Rouget de Lisle kirjoitti Strasbourgissa kaupungin pormestarin illalliskutsuilla vuonna 1792 Marseljeesin sanat. 1800-luku oli Strasbourgissa kasvun vuosisata. Ranskan hävittyä sodan Preussia ja sen liittolaisia vastaan vuonna 1870 yhdistynyt Saksan keisarikunta liitti Elsass-Lothringenin itseensä, ja Strasbourgista tuli tämän uuden provinssin pääkaupunki. Saksan kaudella teollisuus, kauppa ja liikenne kehittyivät voimakkaasti, mikä johti kaupungin väkiluvun moninkertaistumiseen – vuonna 1910 Strasbourgissa oli lähes 180 000 asukasta – sekä kaupunkialueen huomattavaan laajenemiseen. Myös yliopisto perustettiin uudelleen vuonna 1871.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupunki palasi taas Ranskan haltuun. Wehrmacht valloitti kaupungin osaksi natsi-Saksaa vuonna 1940, mutta menetti sen jälleen vuonna 1944 liittoutuneille. Sodan päätyttyä vuonna 1949 Euroopan historialle symbolisesti tärkeä Strasbourg valittiin Euroopan neuvoston päämajaksi. Vuodesta 1979 lähtien se on ollut myös Euroopan parlamentin päätoimipaikka, joskin siellä pidetään istuntoja vain kerran kuukaudessa neljän päivän ajan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Strasbourgin goottilaistyylinen hiekkakivikatedraali valmistui vuonna 1439. 142 metrin korkuisena se piti itsellään maailman korkeimman rakennuksen titteliä 1625–1847. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1176.
  • Petite-Francen kortteli Illjoen rannalla on tunnettu Reininmaalle tyypillisistä mustavalkoisista puukehikollisista keskiaikaisista rakennuksista. Alue on nimetty UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 7. elokuuta 2009. (ranskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]