Strasbourg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Strasbourg
Centre ville vu du cote nord.JPG
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Strasbourg

Koordinaatit: 48°34′48″N, 7°45′0″EKoordinaatit: 48°34′48″N, 7°45′0″E

Valtio Ranska
Hallintoalue Alsace
Departementti Bas-Rhin
Arrondissementti Strasbourg
Yhteishallintoalue Strasbourg-Ortenau
Hallinto
 – Pormestari Roland Ries
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 78,26 km²
Väkiluku (2012) 274 394
 – Tiheys 3 506,1 as./km²
 – Metropolialue 764 013 (2 011)
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2

Strasbourg (ransk. Strasbourg, elsassiksi Strossburi, saks. Straßburg) on Alsacen alueen ja Bas-Rhinin departementin pääkaupunki itäisessä Ranskassa. Se sijaitsee Reinin sivujoen Illin varrella, aivan Saksan rajan tuntumassa. Kaupungin asukasluku on 273 394 (2012) ja laajemman ranskanpuoleisen metropolialueen 764 063 (2011). Lisäksi Strasboug kuuluu vuonna 2005 perutettuun Ranskan ja Saksan yhteishallinnoliseen Strasbourg-Ortenaun hallintoalueeseen, jonka väkiluku on noin 900 000.

Strasbourgin historia ulottuu yli 2 000 vuoden päähän, minkä aikana se on toiminut tienristeyksenä ja rajakaupunkina eri valtakuntien välillä. Strasbourgin värikäs historia on kaupungin arkkitehtuuriin vahvoja ranskalaisia ja saksalaisia piirteitä. Kaupungin historiallinen keskusta Grande Île on kuulunut Unescon ylläpitämään maailmanperintöluetteloon vuodesta 1988. Muita historiallisia kaupunginosia ovat muun muassa historialliseen keskustaan kuuluva Petite France, sekä saksalaisvaikutteinen Neuestadt.

Strasbourg tunnetaan asemastaan useiden Euroopan unionin instituutioiden sekä kansainvälisten järjestöjen kokoontumispaikkana. Euroopan parlamentin virallisen päämajan lisäksi lisäksi kaupungissa kokoontuvat muassa Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Strasbourgin yliopisto on Ranskan suurin, minkä lisäksi kaupungissa toimiviin kulttuuri-instituutioihin lukeutuvat muun muassa Opéra national du Rhin -kansallisooppera, Strasbourgin filharmoninen orkesteri ja Strasbourgin kansallisteatteri.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourg SPOT-satelliittikuvassa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourg on osa Itä-Ranskassa sijaitsevaa Alsacen aluetta, joka sijaitsee Reinjoen läntisellä puolella ja rajautuu pohjoisessa ja idässä Saksaan, etelässä Sveitsiin ja lännessä Lorrainen ja Franche-Comtén hallintoalueisiin.[1] Strasbourgin historiallinen keskusta sijaitsee alle 1,5 kilometrin päässä Reinjoesta. Kaupunki sijaitsee Illjoen rannalla laaksoalueella, joka rajautuu lännessä Vogeesivuoriin ja idässä Saksan puolella sijaitsevaan Schwarzwald-metsään. Reinjoen itäpuolella sijaitsevat muun muassa saksalaiset kaupungit Kehl ja Offenburg. Muita lähistöllä sijaitsevia ranskalaisia kaupunkeja ovat muun muassa Colmar ja Mulhouse.[2]

Kuvan taka-alalla lumipeitteinen Hornisgrinde-huippu.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgissa vallitsee leuto mannerilmasto. Kesäkuusta syyskuun alkuun sijoittuvat kesäkuukaudet ovat lämpimiä ja sademäärä pysyy korkeana. Vuorokauden ylin keskimääräinen lämpötila laskee syksyllä voimakkaasti ja pakkaset yleistyvät kauden loppua kohden. Joulukuusta helmikuuhun ulottuvien talvikuukausien aikana lämpötilat jäävät hyvin mataliksi, mutta nousevat kevään saapuessa maaliskuusta lähtien.[3]

Strasbourgin maantieteellinen sijainti Vogeesivuorten ja Schwarzwald-metsän välissä ilmenee heikentyneinä tuultenvoimakkuuksina. Heikon tuulen vuoksi ilmansaasteiden hajautuminen on alueella hidasta, minkä seurauksena sumuiset ilmat ovat etenkin talvella yleisiä. Saasteongelmia aiheuttaa Strasbourgissa erityisesti moottoriliikenne valtaväylillä, mutta myös kaupunkialueella ja keskustassa.[4]

Strasbourgin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 4,5 6,4 11,4 15,7 20,2 23,4 25,7 25,4 21 15,3 8,8 5,2 ka. 15,3
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -0,8 -0,6 2,5 5,2 9,8 12,8 14,5 14,1 10,6 7,1 2,8 0,3 ka. 6,5
Vuorokauden keskilämpötila (°C) 1,9 2,9 7 10,5 15 18,1 20,1 19,8 15,8 11,2 5,8 2,8 ka. 10,9
Sadanta (mm) 32,2 34,5 42,8 45,9 81,9 71,6 72,7 61,4 63,5 61,5 47 50 Σ 665
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
4,5
-0,8
6,4
-0,6
11,4
2,5
15,7
5,2
20,2
9,8
23,4
12,8
25,7
14,5
25,4
14,1
21
10,6
15,3
7,1
8,8
2,8
5,2
0,3
S
a
d
a
n
t
a
32,2
34,5
42,8
45,9
81,9
71,6
72,7
61,4
63,5
61,5
47
50


Lähde: [5]

Kulttuurimaantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin arrondissementti (punaisella) jakautuu edelleen kymmeneen kantoniin.[6]

Hallinnollinen jako ja asukasluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourg on Alsacen hallintoalueeseen kuuluvan Bas-Rhinin departementin pääkaupunki.[1] Strasbourgin kunnan asukasluku oli vuoden 2012 väestöarviossa yhteensä 274 394.[7] Laajemman metropolialueen (ransk. aire urbaine) ranskanpuoleisen alueen väkiluku oli vuonna 2011 yhteensä 764 013.[8] Strasbourg on yksi 1. tammikuuta 2015 perustetun laajemman hallintoalueen (ransk. Strasbourg Eurométropole) 28 kunnasta, jonka kokonaisväkiluku oli 477 502 (2011) ja yhteispinta-ala 315,93 neliökilometriä. Sen väestöstä 60 % asuu Strasbourgissa.[9] Ranskan ja Saksan muodostaman Strasbourg-Ortenaun yhteishallintoalueen yhdistetty asukasluku on noin 900 000.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunnan raja Reinjoella 300-luvulla jaa.

Varhaishistoria ja myöhäisantiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat vakiintuneen asutuksen jättämät jäljet nykyisen Strasbourgin alueella ajoittuvat 1300-luvulle eaa. Keltit perustivat alueelle asutuksen 200-luvulla eaa ja antoivat sille nimen Argentorate.[11] Roomalaiset perustivat ajanlaskun alussa nykyisen Strasbourgin alueella sijainneelle saarelle etuvartioaseman nimeltä Argentoratum. Leiri tuhottiin ja jälleenrakennettiin useaan otteeseen ja sitä vahvistettiin muun muassa 300-luvulla rakennetulla kaksoismuurilla. Ill- ja Bruchejoen ympäröimä roomalaislinnoitus muodosti perustan myöhemmälle keskiaikaiselle kaupungille.[12]

Rooman valtakunnan valta Reinjoen rannoilla heikkeni 300-luvulla toistuvien barbaariheimojen suorittamien hyökkäysten seurauksena. Esimerkiksi alemannit hävittivät kaupungin vuonna 355 ja Attila vuonna 451. Klodvigin kääntyminen kristinuskoon mahdollisti Strasbourgin kaltaisten kaupunkien kukoistuksen hänen auktoriteettinsa alaisuudessa. 400-luvun lopulla frankit antoivat kaupungille nimen Strateburgum. 500-luvulta lähtien valtaansa vakiinnuttivat alueella muun muassa Strasbourgin piispat.[11] Rooman valtakunna heikentyminen näkyi myös kaupungin väkiluvun laskuna.[13]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin sinetti vuodelta 1201.

Kaarle Kaljupää ja Ludvig Saksalainen antoivat kaupungissa vuonna 842 Strasbourgin valat pitääkseen veljensä Lothar I ulkopuolella Kaarle Suuren valtakunnan jaosta. Seuraavana vuonna 843 Strasbourgissa solmittiin Verdunin sopimus, joka sijoitti kaupungin Lotharingian kuningaskuntaan. 870 kaupunki päätyi jälleen Ludvig Saksalaisen alaisuuteen. Strasbourg päätyi 900-luvulla osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja nautti samalla pitkästä vaurauden jaksosta saamiensa erioikeuksien turvin.[14]

900-luvun lopulla keisari myönsi Strasbourgin piispalle määräysvallan kaupungissa, mikä johti kaupan ja kaupungistumisen elpymiseen alueella.[13] 1100-luvun tienoilla kaupungin rakennukset suojattiin uudella linnoitetulla muurilla. Strasbourgin väkiluku kasvoi yhdeksi valtakunnan suurimmista ja kaupungissa perustettiin samaan aikaan useita munkkikuntia, kuten fransiskaanit ja dominikaanit. 1200-luvulla kaupungin suojamuuria laajennettiin, minkä ohella rakennettiin muun muassa Ponts Couverts -tornit.[14]

Filip Schwabenilainen myönsi Strasbourgille vapaakaupungin oikeudet vuonna 1201. Porvariston kasvava vaikutusvalta uhkasi piispan vaikutusvaltaa, mikä johti aseellisiin yhteenottoihin piispa Walter von Geroldseckin sekä Rudolf I Habsburgilaisen tukemien strasbourgilaisten välillä. 1262 käyty Hausbergenin taistelu päätyi strasbourgilaisten voittoon, minkä seurauksena piispa menetti vaikutusvaltansa.[14] Strasbourgista tuli 1262 vapaakaupunki Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.[13]

Strasbourg Nürnberginin kronikassa 1400-luvun lopulla.

Strasbourgin historiaa sävyttivät 1300-luvulla erilaiset poliittiset pyörteet. Aatelisperhiden valtakamppailu johti vuonna 1332 sisällissotaan, minkä seurauksena valta päätyi lopulta kaupunkilaisille.[14] Samana vuonna kaupungin keskustaan rakennettu kaupungintalo sekä muut myöhemmin rakennetut hallintorakennukset valvoivat vallan siirtymistä pois uskonnollisilta auktoriteeteilta.[13] Mustan surman saavuttua alueelle 1300-luvulla juutalaisia vastaan suunnatut pogromit lisääntyivät, ja esimerkiksi 1349 kaupungissa poltettiin elävältä 2 000 juutalaista.[14]

Kaupankäynti oli Strasbourgin taloudelle elintärkeää.[13] Taloudellista hyötyä toivat muun muassa kaupungin autonominen asema keisarikunnassa, oikeus kantaa veroja ja lyödä rahaa, sekä strateginen sijainti kauppareittien varrella. Strasbourgin katedraalin torni valmistui 1439 ja siitä tuli samalla kristikunnan korkein rakennus. Srasbourgissa samoihin aikoihin asunut Johannes Gutenberg kehitti ensimmäisen painokoneen. Pian sen jälkeen Strasbourgista tuli merkittävä painatuskeskus Euroopassa, mikä houkutteli kaupunkiin lisää intellektuelleja ja artisteja.[14] Kaupungin saarinen osa ympäröitiin kokonaisuudessaan suojamuurilla.[13]

Kohti uutta aikaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgia esittävä kartta 1500-luvun lopulta.

Strasbourgissa vaikuttaneisiin uutta kirjapainotekniikkaa hyödyntäneisiin humanisteihin lukeutuivat muun muassa Jakob Wimpfeling, Johann Geiler von Kaisersberg ja Sebastian Brant. Uskonpuhdistus saapui seudulle samoihin aikoihin ja Martti Lutherin teesit naulattiin Strasbourgin katedraalin oviin 1519. Strasbourg omaksui uskonpuhdistuksen 1525 ja virallisesti se liittyi protestanttisten kaupunkien joukkoon Augsburgin tunnustuksen myötä 1532. Strasbourgista tuli samalla yksi protestanttisuuden keskittymistä alueella, kun muualla Alsacessa väestön enemmistö säilyi katolilaisina.[15]

1592 Strasbourgin katedraalin käyttö jaettiin katolilaisten ja protestanttien välillä, joiden joukosta valittiin kustakin piispa. Yhteenotot eri uskon edustajien välillä kuitenkin kiihtyivät, ja 1604 katolilainen Kaarle III nousi ainoana piispaksi. Modernien puolustuslinnoitusten takana sijainnut Strasbourg pysyi kolmikymmenvuotisen sodan aikana puolueettomana, eikä joutunut muiden seudun kaupunkien tavoin ruotsalaisten hävittämäksi. Keisari Ferdinand II sai Strasbourgilta lupauksen pysyä konfliktissa puolueettomana, mitä vastaan kaupungille myönnettiin oikeus perustaa yliopisto.[15]

Ludvig XIV vastaanottamassa Strasbourgin avaimia 1681.

Vapaakaupungista osaksi Ranskaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westfalenin rauhan myötä 1648 Habsburgit menettivät Alsacessa sijainneita alueitaan Ranskalle, mutta Strasbourg säilyi edelleen vapaakaupunkina osana Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa.[16] Strasbourg antautui Ranskan kuningas Ludvig XIV joukoille 30. syyskuuta 1681 kahden päivän piirityksen jälkeen, minkä seurauksena kaupunki liitettiin osaksi Ranskaa. Strasbourgista tuli merkittävä varuskuntakaupunki suojaamassa valtakunnan raja-aluetta.[17] Neuvottelut kuninkaan ja strasbourgilaisten välillä johtivat entisen vapaakaupungin tiettyjen oikeuksien säilyttämiseen erityisesti poliittisella, hallinnollisella ja uskonnollisella tasolla.[16]

Ranskaan liittämisen jälkeen Strasbourgista tehtiin Alsacen provinssin pääkaupunki, minkä lisäksi siitä tuli uuden rajan myötä jälleen rajakaupunki ja merkittävä rajanylityspaikka Reinjoen toisella puolella sijainneille saksalaisalueille.[16] Ranskalainen sotilasarkkitehti Sébastien Le Prestre de Vauban ryhtyi parantamaan kaupungin puolustuksia ja lisäsi siihen uusia elementtejä, kuten Strasbourgin linnoituksen ja Barrage Vauban -patorakennelman. Suuren varuskunnan länsäolo kaupungissa näkyi myös esimerkiksi parakkirakennuksina, minkä lisäksi rakennettiin muun muassa sotilassairaala, kuvernöörin virka-asunto sekä asevarasto.[17]

Kaupungissa säilyi edelleen protestanttinen enemmistö. Strasbourgin yliopisto kasvoi ja ulkomailta tulleiden opiskelijoiden joukossa oli muun muassa saksalaisia, hollantilaisia ja englantilaisia.[16] 1732–1742 Strasbourgin piispalle rakennettu Palais Rohan edusti uutta ranskalaista tyyliä kaupungissa, mitä täydensivät lukuisat yksityiskartanot. Kaupunkiin sekä muurien ulkopuolelle rakennettiin myös puistokatoja. Arkkitehti Jacques François Blondel lähetettiin Strasbourgiin ratkomaan muun muassa kaupungin laajenemisen seurauksena syntyneitä liikenne- ja terveysongelmia.[17]

Vallankumouksesta 1800-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin kaupungintalon valtaus 1789.

Ranskan vallankumouksen vaikutukset 1789 näkyivät myös Strasbourgissa. Väkijoukko hyökkäsi kaupungintalolle Pariisissa tapahtuneen Bastiljin valtauksen jälkeen, minkä lisäksi kirkollinen omaisuus takavarikoitiin.[16] Vallankumouksen seurauksena erityisesti julkiset alueet ja kirkot kokivat hävitystä, minkä lisäksi suuria kartanoita ja rakennuksia hylättiin.[17] Jännitteet kasvoivat jälleen 1792, kun Ranska päätyi sotaan Preussia ja Itävaltaa vastaan. 26. huhtikuuta Claude Joseph Rouget de Lisle sävelsi kaupungin pormestarin pyynnöstä Reinin armeijan kunniaksi Marseljeesina tunnetun hymnin.[16]

Vallankumousta seurannut Terrorin aika näkyi Strasbourgissa muun muassa uskontojen kieltämisenä. Kaupungin katedraalin torni selvisi vallankumousajan ohi, kun strasbourgilaiset kiinnittivät siihen suuren fryygialaismyssyn uuden tasavallan kunniaksi. 1797 Ranskan armeija ylitti Reinjoen ja valtasi saksalaiset Kehlin ja Offenburgin kaupungit, mitä seurasi uuden sillan rakentaminen joen yli ja uudistukset aluehallinnossa. Napoleonin sotien aikana kaupunkia piiritettiin kolme kuukautta, minkä lisäksi kaupungissa puhkesi pilkkukuume-epidemia. Välit katolilaisten ja protestanttien välit kuumenivat jälleen 1818.[16]

Strasbourgin sijainti Reinjoen varrella teollisen vallankumouksen käynnistyessä toi lisää kehitystä. Taloudellisen toiminnan saralla painoarvoa saivat erityisesti kaupankäynti ja rahoitus.[16] Kaupungin modernisaatioon kuului muun muassa kaasuvalaistuksen käyttöönotto, minkä lisäksi esimerkiksi julkisille kaduille lisättiin katukivetys ja viemäriverkostoa laajennettiin.[17] Strasbourgin yhteydet Pariisiin paranivat Reinin–Marnen kanavan valmistumisen myötä, minkä lisäksi ratayhteys kaupunkien välillä avattiin 1847.[16] Strasbourgin liikekeskusta siirtyi vanhastakaupungista pohjoisoseen kaupunginosaan.[17]

Saksan–Ranskan sodasta ensimmäiseen maailmansotaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin antautuminen preussilaisjoukoille 1870.

Strasbourg antautui kaupunkia Saksan–Ranskan sodan aikana piirittäneille preussilaisjoukoille 28. syyskuuta 1870. Sodan päättäneen Frankfurtin rauhan seurauksena Strasbourg liitettiin 1871 Saksan keisarikuntaan ja siitä tehtiin muodostetun Elsass-Lothringenin valtakunnanmaan pääkaupunki. Strasbourgin strategisen sijainnin vuoksi viranomaiset tukivat saksalaisten muuttoa kaupunkiin varmistaakseen sen uskollisuuden mahdollisissa vihamielisyyksissä Ranskan kanssa.[18] Strasbourgin väkiluku kohosi saksalaisperheiden ja maalta suuntautuvan muuton seurauksena lähelle 100 000.[19]

Saksalaisviranomaiset päättivät laajentaa kaupunkia vanhojen kaupunginmuurien ulkopuolelle. Voimakkaita uusklassismia edustaneita piirteitä omaksunut Neustadtin kaupunginosa, johon vaikuttivat muun muassa arkkitehdit Jean Geoffroy Conrath ja August Orth, kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Yksi tärkeimmistä rakennuskomplekseista oli uuden yliopiston kampusalue, jonka tarkoitus oli nopeuttaa alueen saksalaistamista. Kaiserplatz-aukio (nykyään Place de la République) rakennettiin osoittamaan nuoren keisarikunnan mahtia ja aukion laidoille rakennettiin myös useita hallintorakennuksia.[18]

Strasbourgin historiallisen keskustan Grande Îlen sodan pommituksissa kokemia vaurioita korjattiin sodan jälkeen suoritetuissa mittavissa kunnostustöissä. Kaupunginosan nykyaikaistamisohjelman Grande-Percéen aloittivat saksalaiset 1900-luvun alussa. Ohjelman tarkoituksena oli raivata aluetta purkamalla vanhoja rakennuksia ja samalla helpottaa kulkuyhteyksiä eteläiseen kaupunginosaan. Vuoteen 1918 mennessä kehitysohjelmasta saatiin kuitenkin toteutettua lopulta ainoastaan yksi osuus, loput suunnitelmasta panivat ranskalaiset täytäntöön 1950-luvulla ilman suuria muutoksia.[18]

Maailmansotien välinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana käydyt taistelut eivät koskettaneet Strasbourgia ja kaupunki säästyi sotatoimilta. Sodan jälkeen solmittu Versaillesin rauhansopimus vahvisti kaupungin liittämisen jälleen Ranskaan. Ongelmia kuitenkin syntyi muun muassa hallinnollisissa ja kielellisissä kysymyksissä, ja seurauksena oli, että ranskalaisviranomaiset tukahduttivat paikalliskulttuurin osittain. Maailmansotien välisenä aikana palautunutta hyvinvoinnin tasoa nosti erityisesti kaupungin otollinen sijainti rajakaupunkina ja lähellä satamaa.[20]

Strasbourgin kaupunkisuunnitelmallinen kehitys jatkui ranskalaisvallan alla ja ennen vuotta 1918 aloitetut projektit kuten Grande-Percée etenivät 1920- ja 1930-luvulla. Saksalaisvallan aikana asetettuja rakennussäädöksiä pidettiin aiempia tehokkaampina ja ne pidettiin sodan jälkeen voimassa. Maailmansotien välillä toteutettiin lisäksiä erilaisia sosiaalisten asuntojen tuotanto-ohjelmia. Rakennussäädösten lieventyminen koskien rakentamista muurien rajoissa helpotti lisäksi kaupungin leviämistä muurien ulkopuolelle sekä sen esikaupunkialueiden yhdistämistä.[18]

Saksalaisia paraatijoukkoja Strasbourgissa 1940.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan puhjetessa Ranskan hallitus julisti 3. syyskuuta 1939 sodan Natsi-Saksalle ja määräsi Strasbourgin evakuoitavaksi. Tämän seurauksena yli 120 000 ihmistä poistui kaupungista, mutta valtaosa palasi alueelle tappiollisen Ranskan solmittua aseleposopimuksen elokuussa 1940. Strasbourgin jäätyä Natsi-Saksan haltuun kaupunki liitettiin Badenin alueeseen ja siitä tehtiin ympäröivän alueen pääkaupunki. Adolf Hitler valtuutti valtakunnan pääarkkitehdin Albert Speerin suunnittelemaan Strasbourgista Reinjoen molemmille puolille levittäytymän metropolikaupungin, mutta suunnitelma jäi lopulta toteutumatta.[20]

Alueen saksalaistamisen edistämiseksi alueen ihmisiä pidettiin saksan kansalaisina, saksasta tehtiin pakollinen kieli ja katujen nimet muutettiin saksankielisiksi, minkä lisäksi ranskan käyttö kiellettiin rangaistavana rikkeenä. Lisäksi asepalveluksesta tehtiin pakollista ja strasbourgilaismiehiä lähetettiin luottamattomuutensa vuoksi taistelemaan etulinjaan Neuvostoliiton vastaiselle itärintamalle. Liittoutuneiden ilmapommitukset alkoivat alueella 1943 ja aiheuttivat tuhoa myös Strasbourgissa. Ranskalaiskenraali Philippe Leclercin alaisuudessa ollut Ranskan 2. panssaridivisioona valtasi Strasbourgin 23. marraskuuta 1944.[20]

Kohti nykyaikaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fontaine de Janus -suihkulähde symboloi kaupungin ranskalais- saksalaista kaksoisidentiteettiä.

Britannian ulkoministeri Ernest Bevin suositteli ensimmäisenä Strasbourgin valitsemista toisen maailmansodan jälkeisen eurooppalaisen sovinnonteon symboliksi.[21] Ensimmäinen kaupunkiin sijoitetuista eurooppalaisista instituutioista oli Euroopan Neuvosto vuonna 1949.[22] Euroopan parlamentti (alun perin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous) kokoontui Strasbourgissa ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja sen virallinen päämaja kaupungista tehtiin vuonna 1992.[23] Euroopan Neuvoston alainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sijoitettiin kaupunkiin vuonna 1959.[22]

1994 käyttöönotettu moderni raitiovaunujärjestelmä toi lisäyksen kaupungin liikennejärjestelmään ja liittyminen TGV-suurnopeusjunaverkostoon nosti sen alueellista saavutettavuutta.[21] Joulukuussa 2000 poliisi pidätti onnistuneessa operaatiossa jäseniä islamistiterroristiryhmästä, joka oli aikeissa toteuttaa pommi-iskun kaupungin joulumarkkinoille.[24] 2005 perustettiin Ranskan ja Saksan välisen rajayhteistyön merkeissä Strasbourg-Ortenaun yhteishallintoalue, johon sisältyy alueita molemmista valtioista.[25]

Hallinto ja kansainvälinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin hallinnosta vastaa muiden Ranskan kuntien tavoin vaaleilla valittu kunnanvaltuusto ja pormestari. Kunnanvaltuusto valitaan kansanäänestyksellä kuuden vuoden välein ja se valitsee jäsenistään pormestarin sekä tämän avustajat. Pormestarin kausi kestää kuusi vuotta ja tällä on hallinnollinen päätösvalta kunnan asioissa. Strasbourgin nykyinen pormestari on vuonna 2008 virkaan astunut Roland Ries, joka toimi aiemmin samassa virassa 1997–2000.[26]

Strasbourg toimii useiden Euroopan unionin instituutioiden sekä kansainvälisten järjestöjen kokoontumispaikkana. Kuvassa Euroopan parlamentin istunto.
Näkymä Saksan puolella sijaitsevasta Schutterwaldista Strasbourgiin.

Euroopan Unioni ja kansainväliset järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourg on samankaltaisessa asemassa New Yorkin ja Geneven tavoin, sillä se toimii useiden kansainvälisten järjestöjen päämajana, mutta ei ole valtion pääkaupunki. Kaupungissa on Ranskan toiseksi suurin diplomaattisten edustajien keskittymä Pariisin jälkeen.[22]

Strasbourg toimii useiden Euroopan Unionin instituutioiden kokoontumispaikkana, mukaan lukien Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Euroopan parlamentin virallinen päämaja sijaitsee Strasbourgissa.[22] Strasbourgia onkin kutsuttu Brysselin ohella Euroopan pääkaupungiksi.[27]

Toisaalta Euroopan Unionin instituutioiden jakautumista eri kaupunkeihin on myös kritisoitu. Esimerkiksi Euroopan parlamentin kolmen kaupungin järjestelmää kritisoinut kampanja keräsi 2007 yli miljoona ääntä. Erilaisissa keskusteluissa on myös ehdotettu, että luopuessaan Euroopan parlamentista Strasbourg saisi tilalle muita EU:n instituutioita.[27]

Merkittävät kansainväliset tiedejärjestöt kuten Euroopan tiedesäätiö, International Space University, European Pharmacopoeia ja Human Frontier Science Program pitävät päämajaa Strasbourgissa. Strasbourgin yliopiston noin 52 000 opiskelijasta yli 20 % saapuu Ranskan ulkopuolelta.[22]

Passerelle Mimram -silta ylittää Reinjoen ja yhdistää Jardin des deux Rives -puiston ranskalaiset ja saksalaiset osat toisiinsa.[28]

Strasbourg-Ortenaun yhteishallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgia on kutsuttu Ranskan ja Saksan sodanjälkeisen sovittelun symboliksi.[22][27] Strasbourg kuuluu Ranskan ja Saksan muodostamaan yhteiseen Strasbourg-Ortenaun hallintoalueeseen (ransk. Eurodistrict Strasbourg-Ortenau, saks. Eurodistrikt Strasbourg-Ortenau), johon kuuluu lisäksi alueita Saksan puolella Ortenaukreisin piirikunnassa Baden-Württembergin osavaltiossa.[29] Hallintoalueen alueella elää noin 900 000 henkeä.[10]

Yhteishallintoalue kuuluu Eurooppalaiseen alueellisen yhteistyön yhtymään (EAYY) ja sen tarkoitus on vähentää Ranskan ja Saksan puolella sijaitsevien alueiden välisiä hallinnollisia esteitä ja samalla helpottaa alueen asukkaiden elämää eri osa-alueilla. Hallintoalueella on vuodesta 2010 lähtien ollut oma budjetti. Sen yhteinen sihteeristö sijaitsee Kehlin kaupungissa.[29]

Ystävyyskaupungit ja kansainvälinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgilla on yhteensä 5 ystävyyskaupunkia neljässä eri valtiossa Euroopassa ja muualla maailmassa. Boston (Yhdysvallat) ja Leicester (Yhdistynyt kuningaskunta) ovat olleet Strasbourgin ystävyyskaupunkeja vuodesta 1960, Stuttgart (Saksa) vuodesta 1962, Dresden (Saksa) vuodesta 1990 ja Ramat Gan (Israel) vuodesta 1991. Ystävyyskaupunkijärjestelmänjohdosta Strasbourg on voinut toteuttaa erikoisosaamistaan esimerkiksi liikenteen, lastenhoidon ja kestävän kehityksen saralla.[30]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gare de Strasbourg -rautatieaseman sisätilat. Vanhan asemarakennuksen ympärillä sijaitseva suuri lasinen julkisivu täyttää aseman modernin käytön asettamat vaatimukset.[31]

Strasbourgin kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungin ulkopuolella Entzheimissä,[32] noin 10 kilometriä Strasbourgin keskustasta.[33] Lentoasemalta on alle kymmenen minuutin matka Strasbourgin keskustaan.[34] Aseman läpi kulki vuonna 2014 yli miljoona matkustajaa.[35]

Strasbourg sijaitsee suurnopeusjunalinjojen solmukohdassa ja kaupungista on junayhteys moniin eurooppalaisiin suurkaupunkeihin.[34] Gare de Strasbourg on Ranskan toiseksi suurin juna-asema ja tarjoaa matkustajille maan sisäisten linjojen lisäksi yhteyksiä Ranskan naapurivaltioihin. Se myös kuuluu TGV-suurnopeusverkostoon.[36]

Yksityisautoilu on Strasbourgissa tarkasti säädeltyä. Sen sijaan julkinen liikenne ja vaihtoehtoiset liikkumismuodot kuten yhteiskäyttöautoilu on asetettu etusijalle.[37] Auton vuokraaminen on mahdollista vuorokauden ympäri,[38] mutta pysäköintimahdollisuudet kaupungin keskustassa ovat rajatut.[39] Osa pysäköintialueista on sijoitettu esimerkiksi raitiovaunuasemien läheisyyteen,[40] joista autoilija voi jatkaa keskustaan raitiovaunulla.[41]

Moderni raitiovaunu saapuu Homme de Fer -raitiovaunuasemalle.

Strasbourgin raitioliikenne on Ranskan liikennöidyin ja sitä käyttää päivittäin noin 300 000 matkustajaa.[41] 1994 lähtien liikennöinyt moderni rataverkosto kulkee kaupungin keskustan läpi, jonka teistä osa on muutettu kävelykaduiksi.[42] Strasbourgissa on myös hyvät linja-autoyhteydet. 1995 lähtien liikennöinyt bussimetrojärjestelmä (BRT) tarjoaa vaihtoehtoisen liikkumistavan.[41]

Strasbourgissa on laaja pyörätieinfrastruktuuri ja yli 500 kilometriä pyöräteitä.[43] Vélhop-kaupunkipyöräjärjestelmä mahdollistaa polkupyörän vuokraamisen vuorokauden ympäri.[44] Kaupungin laatima kymmenen kohdan ohjelma kannustaa kaupunkilaisia taittamaan matkansa kävellen ja ohjelmaa on myös tarkoitus soveltaa kaupunkisuunnittelussa.[45]

Strasbourgin satama on tonnistossa tarkasteltuna Ranskan toiseksi suurin sisämaasatama, Pariisin ulkopuolella Ranskan suurin. Satama on tärkeä välietappi Reinjoella, joka on Euroopan tärkein kaupallinen vesiväylä.[46]

Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin katedraali hallitsee Grande Îlen historiallisen keskustan kaupunkikuvaa.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgissa tehdään ranskalaiskaupungeista neljänneksi eniten ulkomaisten henkilöiden suorittamia hotellivarauksia Pariisin, Nizzan, ja Avignonin jälkeen.[47] Lonely Planet -matkaopas on sijoittanut Alsacen alueen ensimmäiselle sijalle listauksessa maailman kymmenestä parhaasta alueesta, joissa matkailijan kannattaa vierailla.[47] Strasbourgin ruokakulttuuri on kansainvälisesti tunnettu ja kaupungissa sijaitsee yksi maan suurimmista Michelin-tähdet-luokitettujen ravintoloiden keskittymistä.[47]

Näkymä vanhaankaupunkiin kuvattuna katedraalin tornista.

Historialliset kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin historiallinen keskusta Grande Île on kuulunut Unescon ylläpitämään maailmanperintöluetteloon vuodesta 1988.[47] Illjoen saarella sijaitsevan kaupunginosan arkkitehtuurissa on nähtävissä sekä ranskalaisia että saksalaisia vaikutteita, jotka heijastavat kaupungissa keskiajalta lähtien tapahtuneita historiallisia ja uskonnollisia muutoksia. Pienen kaupunginosan arkkitehtuuria edustavat muun muassa Strasbourgin katedraali, Musée de l'Œuvre Notre-Dame -museorakennus, Palais Rohan, sekä vanhat kirkkorakennukset kuten Église Saint-Thomas ja Église protestante Saint-Pierre-le-Jeune. Renessanssityyliä ilmentävät muun muassa Chambre de Commerce et d'Industrie -rakennus sekä Musée historique de Strasbourg -museorakennus. Ainoa merkittävä muutos alkuperäiseen asemakaavaan tapahtui 1900-luvulla, kun Grande-Percée rakennettiin liittämään uusi rautatieasema Neudorfin kaupunginosaan.[48] Place Kléber -aukion pohjoispuolella sijaitsee 1700-luvulla rakennettu Aubette-rakennus.[49]

Puukehyksisiä taloja Petite France -kaupunginosassa.

Strasbourgin historialliseen keskustaan kuuluva Petite France on hyvin säilynyt kaupunginosa, joka on nykyään suosittu nähtävyys matkailijoiden keskuudessa. Keskiajalla kaupungin laajentuessa etelään uusi kaupunginosa muodostui Illjoen neljän rinnakkaisen haaran ympärille. Petite Francen arkkitehtuuri, jolle on ominaista muun muassa puukehyksiset talot ja mutkittelevat kadut, eroaa katedraalin ympäristön porvarillisemmasta arkkitehtuurista. Keskiajalla rakennetut kanaalit toivat kaupunginosaan käsityöläisiä sekä pienteollisuutta. Ponts Couverts, joka koostuu neljästä suuresta tornista ja niiden välissä kulkevista Illjoen ylittävistä silloista, rakennettiin valvomaan kaupungin sisäänpääsyä. Barrage Vauban -patorakennelma rakennettiin 1600-luvulla tarjoamaan lisäsuojaa joelta kohdistuvien hyökkäyksien varalta.[50]

Palais du Rhin -palatsirakennus Place de la République -aukion laidalla Neustadtin kaupunginosassa.

Neustadt on 1800-luvulla vanhan kaupunginosan pohjoisreunalle rakennettu kaupunginosa. Se ilmentää myöhäistä 1800-luvun kaupunkisuunnittelua Euroopassa sekä erilaisten eurooppalaisten arkkitehtuuristen suuntauksian sekoitusta. Strasbourgin jäätyä Saksan haltuun kaupunkiin rakennettiin uusia hallintorakennuksia heijastamaan kaupungin asemaa alueen pääkaupunkina. Arkkitehtuuria ilmentävät muun muassa Palais universitaire, Église Saint-Paul -kirkko, Place de la République -aukio (ent. Kaiserplatz), sekä aukion laidalla sijaitsevat Palais du Rhin -palatsirakennus ja Bibliothèque nationale et universitaire -kirjastorakennus. Kaupungin väkiluvun kasvaessa uuteen kaupunginosaan rakennettiin myös runsaasti asuinrakennuksia, joiden arkkitehtuurissa otettiin vaikutteita muista eurooppalaisista pääkaupungeista. Tärkeimmillä kaduilla asuinrakennuksia sijoitettiin myös julkisten rakennusten viereen.[51]

Museot ja näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin museoissa ja näyttelyissä vierailee vuosittain arviolta 500 000 ihmistä, minkä lisäksi matkailijoita käy myös muualla Alsacen alueella sekä Saksan ja Sveitsin puolella sijaitseissa museoissa.[52] Vuosittain järjestettävän museoyön aikana kaupungin museot avaavat ovensa julkiselle yleisölle ilmaiseksi.[53]

Musée alsacien näyttelyt liittyvät muun muassa Alsacen alueen kansanperinteeseen ja taiteeseen ja se on yksi aihepiirin tärkeimpiä museoita alueella.[54] Kaupungin historiasta kertova Musée historique de Strasbourg sijaitsee kaupungin vanhassa Grande Boucherie -nimisessä teurastamorakennuksessa.[55]

Strasbourgin modernin ja nykytaiteen museon näyttelyt painottavat länsieurooppalaista taidetta.[56] Strasbourgin katedraalin vieressä sijaitsevan Musée de l’Œuvre Notre-Dame näyttelyt liittyvät Ylä-Reinin alueen taiteeseen.[57] Katedraalin läheisyydessä sijaitsevan Cabinet des estampes et des dessins -museon näyttelyihin sisältyy yli 200 000 näyte-esinettä liittyen eri taiteenaloihin 1400-luvulta 1800-luvulle.[58]

Vanhassakaupungissa sijaitsevan Palais Rohanin tiloissa toimii useita museoita.

Rohanin palatsissa sijaitsee kolme museota. Musée des Arts décoratifs -taidemuseon toinen puoli koostuu Rohanin kardinaalien yleellisistä asuintiloista ja toisen puolen näyttelyissä on esillä paikallisia taide-esineitä.[59] Musée des Beaux-Arts de Strasbourgin näyttelyissä on esillä eurooppalaistaiteilijoiden taidemaalauksia ennen 1870-lukua.[60] Lisäksi rakennuksessa sijaitsee arkeologia-aiheinen Musée archéologique.[61]

Neustadtin kaupunginosassa sijaitseva Musée Tomi Ungerer esittelee näyttelyissään paikallisen taitelijan Tomi Ungererin töiden ja kokoelmien lisäksi myös muiden taiteilijoiden töitä.[62] Strasbourgin yliopiston kampuksella sijaitsee kaupungin eläintieteellinen museo Musée zoologique de la ville de Strasbourg.[63]

Parc de l'Orangerie -puistossa sijaitseva Pavillon Joséphin.

Puistot ja puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parc de l'Orangerie on suosittu kävelypuisto. Puisto rakennettiin aluksi ranskalaistyyliseksi, mutta se sai myöhemmin englantilaisia vaikutteita. Puiston keskellä sijaitsee 1800-luvun alussa rakennettu Pavillon Joséphin -rakennus,[64] jossa järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia.[65] Lisäksi puistossa sijaitsee myös eläintarha.[64]

Reinjoen molemmin puolin sijaitseva vuonna 2004 valmistunut Jardin des deux Rives -puisto symboloi Ranskan ja Saksan välistä yhteistyötä. Kävely- ja pyöräilysilta Passerelle Mimram ylittää Reinjoen ja yhdistää sen molemmin puolin jokea sijaitsevan puiston ranskalaiset ja saksalaiset osat toisiinsa.[66]

Strasbourgin yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha Jardin botanique de l'Université de Strasbourg sijaitsee kaupungin keskustassa.[67] Neustadtin kaupunginosassa sijaitsevan 1800-luvun lopulla rakennetun yliopistoalueen puistossa sijaitsee myös muun muassa Strasbourgin Observatorio.[68]

Robertsaun alueella sijaitseva Parc de Pourtalès ja sen englantilaistyylinen puisto ympäröivät Château de Pourtalès -kartanorakennusta, jonka historia ulottuu 1700-luvulle.[69][70] Parc de la Citadelle sijaitsee 1600-luvulla rakennetun linnoituksen raunioiden ympärillä.[71]

Entisen ampumaradan paikalle 1700-luvulla perustetussa Parc du Contades -puistossa sijaitsee muun muassa 1958 valmistunut Grande synagogue de la Paix -synagoga.[72] Parc du Heyritz on osa kaupungin viherrakennusohjelmaa. Puiston polut toimivat kulkuväylinä jalankulkijoille ja pyöräilijöille, minkä lisäksi kanaalin yli kulkee kevyen liikenteen silta.[73]

EU-rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1977 valmistunut Euroopan palatsi (ransk. Palais de l'Europe) toimii Euroopan neuvoston kokouspaikkana. Rakennuksen valmistuminen merkitsi eurooppalaiskaupunginosan syntyä kaupungin koillisosassa Illjoen rannalla.[74] Rakennuksen on suunnitellut ranskalainen arkkitehti Henry Bernard.[75] Vuoteen 1999 saakka rakennusta käytti myös Euroopan parlamentti.[76] Rakennus sijaitsee Parc de l'Orangerie -puiston vieressä.[74]

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päämaja sijaitsee historiallisen keskustan ulkopuolella.[77] Richard Rodgersin suunnittelema rakennus otettiin käyttöön 1995.[78] Arkkitehtuurisen suunnittelun päämääränä oli luoda rakennuksesta hillityn symbolinen maamerkki ja sen ulkomuodosta ihmisystävällinen. Rakennuksen päädyssä sijaitsevat kaksi pyöreää osaa toimivat tuomioistuimen eri elinten istuntosaleina. Rakennuksen pyrstö koostuu kahdesta osasta.[77]

Palais de l'Europe, jossa Euroopan neuvosto kokoontuu Strasbourgissa.

Vuonna 1998 valmistuneessa Euroopan parlamentin Louise Weiss -rakennuksessa sijaitseva 750-paikkainen istuntosali on Euroopan suurin. Rakennuksen 60 metriä korkean tornin viimeistelemätön katto symboloi jatkuvaa eurooppalaista rakennusprosessia.[79] Ranskan presidentti Jacques Chricac vihki vastapäätä Euroopan ihmisoikeustiomioistuinta sijaitsevan rakennuksen käyttöön 1999.[74]

Muut nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin jäätyä saksalaisten haltuun kaupungin ympärille rakennettiin 1872–1890 mittavat puolustuslinnoitukset. Puolustuslinnoitukset sijaitsevat nykyään eri puolilla Strasbourgin laitamilla ja osa Saksan puolella rajaa, ja vapaaehtoiset ovat kunnostaneet niitä, ja ne ovat avoinna matkailijoille.[80]

2012 vihitty Grande mosquée de Strasbourg -moskeija on matkailijoiden keskuudessa suosittu nähtävyys. Poliittista keskustelua herättäneen rakennuksen on suunnitellut italialainen arkkitehti Paolo Portoghesi. Moskeijasta puuttuu muun muassa moskeijoille tyypillinen minareetti-torni.[81]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri-instituutiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 kansallisoopperan aseman saanut Opéra national du Rhin järjestää muun muassa konsertteja, baletteja ja lausuntaesityksiä. Se toimii Strasbourgin lisäksi Colmarissa ja Mulhousessa.[82] Vuonna 1855 perustettu Strasbourgin filharmoninen orkesteri (ransk. Orchestre philharmonique de Strasbourg) esiintyy Strasbourgin lisäksi myös muualla Alsacessa.[83] Strasbourgin kansallisteatteri (ransk. Théâtre national de Strasbourg) on ainoa Ranskan kansallisteatteri Pariisin ulkopuolella.[84] Bibliothèque nationale et universitaire on Ranskan toiseksi suurin julkinen kirjasto ja sen valikoimiin kuuluu monipuolinen valikoima yhteiskunta- ja ihmistieteisiin liittyviä teoksia.[85] Kirjaston kokoelmiin kuuluu myös runsas määrä inkunaabeleja Strasbourgin ollessa yksi varhaisimmista kirjapainotaidon keskuksista.[86]

Strasbourgin yliopisto on Ranskan suurin.[87]

Koulutus ja tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin ja sen taajamien korkeakoululaitoksiin kirjautuu vuosittain yli 50 000 opiskelijaa.[87] Kaupungin kolmen yliopiston yhdistyttyä 2009 Strasbourgin yliopisto on opiskelijoissa ja luennoitsijoissa mitattuna nykyään Ranskan suurin yliopisto.[87] Suur-Strasbourgin alueen korkeakoulujärjestelmän ja tutkimuksen tukemiseen on varattu satoja miljoonia euroja Ranskan valtion ja EU:n myöntämiä varoja.[87]

Muita Strasbourgissa sijaitsevia korkeakoululaitoksia ovat muun muassa Pariisista 1991 muuttanut Kansallinen hallintokoulu, Institut national des études territoriales, sekä International Space University.[87] IRCAD on Strasbourgissa sijaitseva kansainvälisesti tunnettu lääketieteellinen tukimuskeskus, joka kouluttaa vuosittain tuhansia kirurgeja.[88] Strasbourgin läheisyydessä sijaitsee myös joitain innovaatioklustereita, kuten biotieteiden ja terveyden alalla toimiva Alsace Biovalley.[89]

Place Kléber -aukio joulukoristeltuna. Christkindelsmärik-joulumarkkinat ovat Ranskan vanhimmat.[90]

Kulttuuritapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin musiikkikulttuuria täydentävät erilaiset läpi vuoden järjestettävät paikalliset sekä kansainväliset musiikkifestivaalit.[91] St’art on vuosittain järjestettävä nykytaiteen näyttely, jonka kävijämäärä on noin 25 000 henkeä.[92] Kirjallisuutta edustavat kirjallisuustapahtumat, kuten Bibliothèques idéales ja eurooppalaisen käännöskirjallisuuden tapahtuma Traduire l’Europe.[93]

Vuodesta 2008 lähtien järjestettyyn vuosittaiseen fantasiaelokuvien festivaaliin sisältyy muun muassa fantasiaelokuvien ensi-iltoja sekä vierailevia julkisuuden henkilöitä. Elokuvafestivaalin oheistapahtumana järjestettävään Zombie Walk -kävelyyn osallistui 2011 yhteensä noin 3 000 henkeä.[94] Strasbourgissa vuodesta 1570 lähtien vuosittain järjestetyt Christkindelsmärik-joulumarkkinat ovat Ranskan vanhimmat.[90]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stade de la Meinau -jalkapallostadion, jota käyttää paikallinen RC Strasbourg -jalkapalloseura.[95]

Strasbourgissa järjestetään vuosittain naisten Internationaux de Strasbourg -tennisturnaus.[96] Rallye de France Alsace on osa Rallin maailmanmestaruussarjaa.[97] EuroTournoi on Strasbourgissa vuosittain järjestettävä korkean tason kansainvälinen käsipalloturnaus.[98] Vuosittain keväällä järjestetään yleinen urheilutapahtuma, johon kuuluu kävelyä, juoksua ja uintia, ja jonka osallistujamäärä on noin 8 000 henkeä.[99] Strasbourg oli yksi Ranskan ympäriajon etapeista muun muassa vuonna 2006.[100]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b An introduction to Alsace about-france.com. Viitattu 28.2.2015. (englanniksi)
  2. Strasbourg - things to see and do about-france.com. Viitattu 29.2.2015. (englanniksi)
  3. Strasbourg Monthly Climate Average, France worldweatheronline.com. Viitattu 29.2.2015. (englanniksi)
  4. Strasbourg: Environmental Situation airqualitynow.eu. Viitattu 27.2.2015. (englanniksi)
  5. Records (Normales 1981-2010 et records de la station (depuis 1921)) (PDF) climatdestrasbourg.fr. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  6. Liste des cantons de l'arrondissement de Strasbourg-Ville insee.fr. Viitattu 13.2.2015. (englanniksi)
  7. France: Strasbourg Agglomeration citypopulation.de. Viitattu 12.2.2015. (englanniksi)
  8. Les 30 premières aires urbaines en 2011 insee.fr. Viitattu 13.2.2015. (ranskaksi)
  9. Presentation of the Eurometropolis en.eurometropolis.eu. Viitattu 12.2.2015. (englanniksi)
  10. a b European capital en.strasbourg.eu. Viitattu 12.2.2015. (englanniksi)
  11. a b Strasbourg History: Strasbourg in Ancient History frenchmoments.eu. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  12. Argentoratum, Roman foundation en.strasbourg.eu. Viitattu 13.2.2015. (englanniksi)
  13. a b c d e f The free city of the Germanic Holy Roman Empire (6th to 17th centuries) en.strasbourg.eu. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  14. a b c d e f Strasbourg History: Strasbourg in the Middle-Ages frenchmoments.eu. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  15. a b Strasbourg History: Humanism and Reformation frenchmoments.eu. Viitattu 22.2.2015. (englanniksi)
  16. a b c d e f g h i Strasbourg History: Strasbourg Becomes a French City frenchmoments.eu. Viitattu 22.2.2015. (englanniksi)
  17. a b c d e f From royal free city to industrialisation (1681-1871) en.strasbourg.eu. Viitattu 22.2.2015. (englanniksi)
  18. a b c d The capital of the Reichsland and the modernisation of the city (1871-1939) en.strasbourg.eu. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  19. Strasbourg History: Strasbourg Reunified with Germany en.strasbourg.eu. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  20. a b c Strasbourg History: Strasbourg becomes French… and then German again en.strasbourg.eu. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  21. a b Strasbourg History: Strasbourg, Capital of European Reconciliation frenchmoments.eu. Viitattu 28.2.2015. (englanniksi)
  22. a b c d e f European institutions and international organisations en.strasbourg.eu. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  23. The seats of the institutions of the European Union cvce.eu. Viitattu 28.2.2015. (englanniksi)
  24. Strasbourg bomb plotters jailed bbc.co.uk. 10.03.2003. Viitattu 28.2.2015. (englanniksi)
  25. Strasbourg-Ortenau Eurodistrict espaces-transfrontaliers.org. Viitattu 28.2.2015. (englanniksi)
  26. Introduction en.strasbourg.eu. Viitattu 13.2.2015. (englanniksi)
  27. a b c Schreuder, Niels: A Capital of Europe? Strasbourg versus Brussels europeanbusinessreview.eu. 18.4.2011. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  28. The Deux-Rives Garden and Footbridge en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  29. a b The Strasbourg - Ortenau eurodistrict en.strasbourg.eu. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  30. Strasbourg, twin city en.strasbourg.eu. Viitattu 12.2.2015. (englanniksi)
  31. The SNCF railway station en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  32. Airport information: Access to the airport strasbourg.aeroport.fr. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  33. Getting to Strasbourg strasbourg.info. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  34. a b Getting to Strasbourg en.strasbourg.eu. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  35. Professional area: Annual statistics strasbourg-aeroport.fr. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  36. Gare de Strasbourg raileurope.com. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  37. Cars en.strasbourg.eu. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  38. Car share in Strasbourg en.strasbourg.eu. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  39. City parking en.strasbourg.eu. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  40. Strasbourg transportation strasbourg.info. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  41. a b c Strasbourg's tram and bus systems en.strasbourg.eu. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  42. Strasbourg trams-in-france.net. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  43. Cycling en.strasbourg.eu. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  44. Sharing a bike with Vélhop en.strasbourg.eu. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  45. Strasbourg, a city in motion en.strasbourg.eu. Viitattu 10.2.2015. (englanniksi)
  46. Living and working in Strasbourg europtimist.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  47. a b c d History and hospitality en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  48. Grande Île en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  49. Aubette 1928: History musees.strasbourg.eu. Viitattu 18.2.2015. (englanniksi)
  50. Petite France en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  51. Neustadt en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  52. Culture and quality of life en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  53. Museum Night en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  54. Alsatian Museum: History musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  55. History Museum: Museum's history musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  56. Museum of Modern and Contemporary Art musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  57. Museum Œuvre Notre-Dame musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  58. Print room musees.strasbourg.eu. Viitattu 18.2.2015. (englanniksi)
  59. Museum of Decorative Arts musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  60. Museum of Fine Arts musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  61. Archeological Museum musees.strasbourg.eu. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  62. Tomi Ungerer Museum: History musees.strasbourg.eu. Viitattu 18.2.2015. (englanniksi)
  63. Zoological museum musees.strasbourg.eu. Viitattu 18.2.2015. (englanniksi)
  64. a b Orangerie - Robertsau en.strasbourg.eu. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  65. The Orangerie Park en.strasbourg.eu. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  66. The Deux-Rives Garden and Footbridge en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  67. The Botanical Gardens, a poetic journey into the heart of science otstrasbourg.fr. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  68. The capital of the Reichsland and the modernisation of the city (1871-1939) en.strasbourg.eu. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  69. Robertsau - Wacken en.strasbourg.eu. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  70. The history of Château de Pourtalès chateau-pourtales.eu. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  71. The Citadelle Park otstrasbourg.fr. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  72. Parc des Contades jardinez.com. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  73. The Heyritz Park otstrasbourg.fr. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  74. a b c The European Vocation of Strasbourg en.strasbourg-europe.eu. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  75. Palais de l'Europe (Strasbourg) cvce.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  76. Aerial view of the Palais de l’Europe (Strasbourg) cvce.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  77. a b Facts - European Court of Human Rights en.strasbourg.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  78. Human Rights Building (Strasbourg) cvce.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  79. The European Parliament en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  80. Strasbourg's defensive ring en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  81. Cody, Edward: Strasbourg's Great Mosque – a tourist magnet theguardian.com. 9.4.2013. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  82. Opéra national du Rhin en.strasbourg.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  83. The Strasbourg Philharmonic orchestra en.strasbourg.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  84. Théâtre national de Strasbourg en.strasbourg.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  85. Flagship real-estate projects en.strasbourg.eu. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  86. Incunabula bnu.fr. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  87. a b c d e Higher Education Institutions en.strasbourg.eu. Viitattu 16.2.2015. (englanniksi)
  88. Flagship real-estate projects en.strasbourg.eu. Viitattu 16.2.2015. (englanniksi)
  89. 5 certified competitive clusters in Strasbourg en.strasbourg.eu. Viitattu 16.2.2015. (englanniksi)
  90. a b A fairytale Christmas: markets and festivities in the East of France france.fr. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  91. Music festivals in Strasbourg en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  92. St’art en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  93. Book and reading festivals and events en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  94. European Fantasy Film Festival en.strasbourg.eu. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  95. Meinau Stadium en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  96. International tennis tournament en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  97. Rallye de France-Alsace en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  98. Handball EuroTournoi en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  99. Strasbourg Europe runs and walks en.strasbourg.eu. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  100. Historique du Tour de France letour.fr. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Strasbourg.