Metsä Fibre
Sivulta puuttuu | Metsä Fibre | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1973 |
| Toimitusjohtaja | Ilkka Hämälä |
| Avainhenkilöt | Kari Jordan, hallituksen puheenjohtaja |
| Kotipaikka | Espoo, Suomi |
| Toimiala | Metsäteollisuus |
| Tuotteet | Selluloosan valmistus |
| Liikevaihto |  1,365 mrd. € [1] (2010) |
| Henkilökuntaa | noin 900 [2] (2010) |
| Emoyhtiö | Metsä Group |
| Omistaja | Metsäliitto Osuuskunta 57 % Metsä Board (ent. M-real Oyj) 32 % UPM-Kymmene Oyj 11% |
| Kotisivu | www.botnia.fi |
Metsä Fibre (entinen Oy Metsä-Botnia Ab) on Metsä Groupin tytäryhtiö, jossa vähemmistöomistajina ovat Metsä Board(ent. M-real Oyj) ja UPM-Kymmene Oyj. Yhtiö tuottaa sulfaattiselluloosaa neljässä sellutehtaassa Suomessa. Yhtiön Uruguayssa Fray Bentosissa sijainnut sellutehdas siirtyi UPM-Kymmenen omistukseen vuonna 2009.
Metsä Fibren sellutehtaiden tuotanto on lähes 2,5 miljoonaa tonnia valkaistua sellua vuodessa. Siitä noin puolet myydään omistajayhtiöiden paperitehtaille ja loput markkinamassana asiakkaille lähinnä Eurooppaan. Yhtiö on Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. [2]
Metsä Fibre perustettiin Metsä-Botnia -nimellä vuonna 1973. Yhtiön ensimmäinen sellutehdas valmistui Kaskisiin vuonna 1977. Yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi Juhani Ahava.
Sisällysluettelo |
Omistussuhteet[muokkaa]
Vuoden 2009 loppupuolelle saakka M-real omisti Metsä-Botniasta 30 %, Osuuskunta Metsäliitto 23 % ja UPM-Kymmene 47 %.
Joulukuussa 2009 Metsä-Botnian omistajat toteuttivat järjestelyn, jossa Metsäliiton ja Metsä-Botnian osuudet Fray Bentosin sellutehtaasta siirtyivät UPM-Kymmenelle, joka puolestaan luopui 30 %:n omistuksesta Metsä-Botniassa. Tämän jälkeen UPM-Kymmene omisti Fray Bentosin sellutehtaasta 91 % ja Metsä-Botniasta 17 %. Metsäliiton osuus Metsä-Botniasta nousi 53 %:iin. [3]
Kesäkuussa 2011 solmitun sopimuksen myötä UPM:n omistus Metsä-Botniasta putosi 11 %:iin kun taas Metsäliiton nousi 57 %:iin. [4]
Tuotantolaitokset[muokkaa]
Sellutehtaat[muokkaa]
- 1977 oma uusi tuotantolaitos Kaskisissa
- alkuperäinen kapasiteetti 250 ttn sellua.
- 1985 oma uusi tuotantolaitos Äänekoskella
- kapasiteetti 500 ttn havu- ja lehtipuusellua vuodessa
- 1991 Kemi-yhtiö fuusioitiin Metsä-Botniaan
- kapasiteetti 540 ttn havu- ja lehtipuusellua vuodessa
- 1997 ostettu Joutseno-Pulp Oy:n Joutsenossa
- kapasiteetti 630 ttn havusellua vuodessa
- 2000 Metsä-Rauma fuusioitiin Metsä-Botniaan
- kapasiteetti 580 ttn havusellua vuodessa
- 2007 Metsä-Botnian tytäryhtiö Botnia S.A. käynnisti sellutehtaan Uruguayn Fray Bentosin kaupungissa. Tehdas siirtyi UPM-Kymmenen omistukseen joulukuussa 2009.
- kapasiteetti 1000 ttn eukalyptussellua vuodessa
- 2009 Kaskisten sellutehdas suljettiin 13. maaliskuuta
- kapasiteetti 450 ttn sellua.
Sahat[muokkaa]
- 2006 oma uusi tuotantolaitos OOO Svir Timber Podporožessa Leningradin alueella.
- kapasiteetti 200 000 m3 kuusta vuodessa
Suunnittelussa olevat hankkeet[muokkaa]
- 2011 Biokaasua tuottavan biojalostamon suunnittelu yhteistyössä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin Gasumin kaasuverkostossa käyttökohteisiin, esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Toteutuessaan biojalostamo tuottaisi vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan jopa 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylijäämäistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi jopa 200 MW [5].
Toteutumattomat hankkeet[muokkaa]
- 1987-1990 Pohjan Sellu, Kajaani
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Oy Metsä-Botnia Ab: Botnian vuosiraportti 2010 18.5.2011. Viitattu 28.8.2011.
- ↑ a b Yrityksemme Botnia Oy Metsä-Botnia Ab. Viitattu 18.3.2010.
- ↑ Botnian Uruguayn toiminnot ovat siirtyneet UPM:lle 8.12.2009. UPM-Kymmene Oyj:n tiedote. Viitattu 18.3.2010.
- ↑ Metsäliitto-konsernin omistus Metsä-Botniassa kasvaa 30.6.2011. Metsäliitto-konsernin pörssitiedote. Viitattu 28.8.2011.
- ↑ Gasumin lehdistötiedote 6.9.2011
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Oy Metsä-Botnia Ab
- Talouselämä:[1] Kaikki tahtovat tehtaan Venäjälle, Esko Rantanen, 7. marraskuuta 2005
