Lääkelaitos
Lääkelaitos oli vuosina 1993–2009 toiminut sosiaali- ja terveysministeriön alainen valvontaorganisaatio, jonka tehtävänä oli edistää väestön terveyttä ja turvallisuutta valvomalla lääkkeitä, terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä verivalmisteita. Tämän lisäksi Lääkelaitoksen keskeisiä asiakkaita olivat lääke- ja laitealan elinkeinonharjoittajat ja muut toimijat sekä terveydenhuollon ammattilaiset. Lääkelaitos lopetti toimintansa 1.11.2009 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean perustamisen myötä.
Lääkkeitä ja laitteita valvotaan yhä tiiviimmin yhteistyössä EU-jäsenvaltioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Ala kehittyy jatkuvasti, ja haasteita tuovat mm. uudet, erityisesti biotieteiden avulla kehitetyt lääkkeet, laitteet ja niiden yhdistelmät, joita valvotaan EU:ssa yhteisin menetelmin. Lääkelaitos valitsi EU-vaikuttamisensa keskittymisalueiksi biologiset lääkevalmisteet ja lastenlääkkeet.
Laitos toimi Helsingissä. Sen henkilöstön määrä oli noin 200. Henkilöstön koulutustaso oli korkea: tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita oli lähes neljännes ja yli puolella henkilöstöstä on korkeakoulututkinto. Yleisimpiä koulutusaloja Lääkelaitoksessa ovat farmasia, lääketiede, oikeustiede, talous- ja hallintotieteet sekä tekniikka.
Laitoksen toiminta katettiin valtaosin maksuperustelain mukaisesti asiakkailta perittävillä maksuilla. Laitevalvonnan määrärahat osoitettiin valtion tulo- ja menoarviosta.
Lääkevalvonnan historia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1663–1809 Collegium Medicum
- 1809–1812 Hallituskonseljin talousosaston kansliatoimikunta
- 1812–1827 Keisarillinen Lääkintöylihallitus
- 1878–1991 Lääkintöhallitus (Lääkelaboratorio 1975–1993)
- 1991–1993 Sosiaali- ja terveyshallitus & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES
- 1993–2009 Lääkelaitos
- 2009– Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkelaitoksen alueellistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääkelaitoksen (nykyään Fimea) alueellistaminen vuonna 2009 herätti huomattavaa vastustusta. Lääkelaitoksen henkilökunta vastusti jyrkästi ministeri Liisa Hyssälän kaavailemaa alueellistamista Kuopioon ja sitä, että henkilöstöä ei kuultu. Henkilökunnan mukaan alueellistaminen hävittäisi vuosien aikana kertyneen osaamisen ja tiedon ja heikentäisi lääketurvallisuutta, lisäisi matkakustannuksia ja vähentäisi tehollista työaikaa.[1]
Myös oikeuskansleri moitti lääkelaitoksen alueellistamista: siirtopäätös tehtiin liian nopeasti ja ilman kunnon valmistelua.[2]
Lokakuussa 2011 eduskunnan terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa esitti Fimean alueellistamisen pysäyttämistä viitaten asiantuntijoiden varoituksiin Fimean toiminnan kriisiytymisestä ja lääketurvallisuuden vaarantumisesta. [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fimean julkaisuarkisto: Lääkelaitoksen julkaisut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lääkelaitoksen vuosikertomukset[vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lääkelaitos: alueellistaminen heikentäisi lääketurvallisuutta[vanhentunut linkki], Mediuutiset 10.9.2008
- ↑ Oikeuskansleri moittii Lääkelaitoksen pika-alueellistamista, HS 6.10.2009
- ↑ "Lääkelaitoksen alueellistaminen pysäytettävä, alueellistamispolitiikka uuteen harkintaan", Verkkouutiset 03.10.2011
