Sähköposti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sähköpostin osoitteisiin liittyvä @-merkki.

Sähköposti tarkoittaa digitaalisten, yleensä kirjallisessa muodossa olevien viestien välittämistä tietokoneilla tietyillä protokollilla. Viestit välitetään useimmiten tietoverkkoon vähintään postin lähettämisen ja noutamisen ajaksi kytkeytyvien tietokoneiden käyttäjien välillä. Sähköposti on nopea ja helppo tapa tavoittaa vastaanottaja.

Sähköpostia välitetään Internetissä yleensä SMTP-protokollan avulla. Sähköpostin lukemiseen yleisimmin käytetyt protokollat ovat POP3 ja IMAP, joita melkein kaikki sähköpostiohjelmat tukevat, sekä HTTP, kun sähköpostia luetaan verkkoselaimella.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tietoverkot olivat pääteverkkoja, joissa keskustietokoneeseen oli kytkettyinä usea pääte. Päätteeltä toiselle oli mahdollista lähettää viestejä. Kun vastaanottaja oli viestin saapuessa päätteensä ääressä, pääte piippasi ja näytölle ilmestyi viesti. Viestin luettuaan vastaanottaja kuittasi viestin luetuksi ja jatkoi omaa työtään. Sen jälkeen kehittyivät käyttäjätunnukselliset postilaatikot. Periaatteessa näissä posti ei liiku verkossa, vaan se siirretään pääkoneen hakemistosta toiseen.

Uudet sähköpostijärjestelmät käyttävät kansainvälisiä verkkoja, kuten Internet. Vuonna 1980 julkaistu RFC 771 kuvaa aiottua siirtymistä ARPANETistä Internetiin. Tuloksena syntyi SMTP, johon nykyinen sähköposti perustuu.

Sähköpostin edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköposti on nopea, edullinen ja vaivaton viestintätapa. Tavalliseen kirjeeseen verrattuna suurin etu on sen nopeus.

Sähköpostiviesti menee perille sekunneissa tai muutamassa minuutissa maapallon toiselle puolelle, yleensä Internet-verkkoa hyväksi käyttäen. Sähköposti voidaan saada myös sinne, minne Internet ei ulotu, esimerkiksi hakemalla ja lähettämällä viestit puhelinyhteyden kautta, kuten aikoinaan ennen Internetin yleistymistä.

Kustannuksiltaan sähköposti on huomattavasti tavallista kirjettä halvempi. Käyttäjä maksaa usein vain internetyhteyden tietokoneellensa. Verkkoyhteyden ei tarvitse olla auki kirjettä kirjoitettaessa, vaan viestin voi laatia valmiiksi ennen yhteydenottoa sähköpostipalvelimeen. Kun kirje on valmis, otetaan yhteys verkkoon, lähetetään viesti vastaanottajalle ja haetaan samalla mahdolliset itselle osoitetut viestit; yhteys ei näin usein kestä minuuttiakaan. Tietokoneella oleva ohjelma voi tehdä tämän automaattisesti aina yhteyden syntyessä, mikä on kätevää myös kannettavilla tietokoneilla. Tavalliseen kirjeeseen verrattuna käsittelykustannukset jäävät pienkiksi: kopiointia, kirjekuoria ja postimerkkejä ei tarvita, eikä kenenkään tarvitse edes nousta pöytänsä äärestä.

Puhelimeen verrattuna sähköpostin etu on vastaanottajan saavutettavuus. Vaikka vastaanottaja ei olisikaan heti tavoitettavissa, sähköposti voidaan lähettää odottamaan. Kun vastaanottaja tarkastaa postilaatikkonsa, on sähköposti odottamassa häntä.

Sähköposti on myös helppo tallentaa ja tarkistaa jälkikäteen.

Sähköpostin lukumahdollisuus on lisätty nykyajan mobiililaitteisiin ja matkapuhelimiin. Uusinta uutta tällä saralla onkin Push Email.

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköposti kulkee verkossa yhä usein selväkielisenä, ellei viestiä erikseen salata. Salatunkin viestin "kuoressa" kulkevat tiedot (lähettäjä ja vastaanottaja yms.) ovat näkyvillä. Toisaalta kirjesalaisuus koskee myös sähköposteja ja verkon salakuuntelu ei onnistu helposti kuin lähiverkossa ja teleoperaattoreiden tiloissa. Salakuuntelun mahdollisuus on kuitenkin hyvä pitää mielessä, jos haluaa suojautua vakoilulta.

Joskus sähköpostiviesti voi hävitä, joko väärin säädetyn palvelimen asetusten tai liian tiukan roskapostisuodattimen takia. Tämä on kuitenkin epätavallista, ellei viesti ole huolimattomasti laadittu, niin että se muistuttaa roskaposteja. Mahdollisia omia roskapostisuodattimia kannattaa säätää varovasti, etteivät ne hävitä postia.

Eräs ongelma on myös vastaanottajan osoite. Osoitteen on oltava tarkasti oikein, jotta viesti saavuttaa vastaanottajan. Väärin kirjoitettu osoite johtaa yleensä viestin palauttamiseen lähettäjälle (kunhan lähettäjätiedot ovat kunnossa), ellei käytetty osoite kuulukin toiselle henkilölle. Sähköpostiohjelmissa on yleensä tuki osoitekirjalle ja muille tavoille hakea osoite automaattisesti, jolloin kirjoitusvirheet vältetään. Sähköpostiosoite lisätään usein käyntikorttiin tai kirjelomakkeeseen.

Nykyisin yhä lisääntyvänä ongelmana on roskaposti, joka tukkii postilaatikoita mainoksilla tai muuten epätoivotuilla viesteillä. Myös haittaohjelmat voivat levitä sähköpostin välityksellä. Jotta viesti näyttäisi asialliselta, haittaohjelma voi lisätä viestiin tietokoneelta löytämiään, mahdollisesti salassapidettäviä tai arkaluonteisia, asiakirjoja. Sähköpostia suodatetaankin eri tavoilla roskapostin torjumiseksi. Jotkut käyttävät myös ensisijaisen sähköpostiosoitteensa rinnalla toista, rajummin suodatettua osoitetta, niissä yhteyksissä, missä käyttäjä epäilee osoitteen helpoiten joutuvan roskapostaajien listoille.

Pitkissä, useiden ihmisten välisissä keskusteluissa ongelmaksi muodostuu vaihtelevat tavat lainata aiempia viestejä. Joidenkin mielestä erityisesti Top-postaus on häiritsevää, koska se vaikuttaa keskustelun seuraamiseen. Top-postaaminen voi myös olla tietoturvariski, jos viesti lähetetään eteenpäin kaikkine aiempine lainauksineen näitä tarkistamatta.

Sähköpostiohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostipalvelinohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostiviesti alkaa otsaketiedoilla (engl. header), joissa kerrotaan lähettäjä ja vastaanottaja, viestin aihe, viestin muoto (tekstin koodaus, onko liitteitä jne.), onko viesti vastaus toiseen yms. Näitä seuraa tyhjä rivi, jonka jälkeen tulee itse viesti. Jos viesti koostuu useammasta osasta (esimerkiksi jos siinä on liitteitä), jokaista osaa edeltää vastaavasti ryhmä otsakkeita, jotka kuvaavat kyseistä osaa. Sähköpostiohjelma näyttää näistä tiedoista vain sen, minkä tulkitsee oleelliseksi, ellei erikseen pyydä kaikkea näkyville. Jotkut ohjelmat myös esittävät otsakkeiden nimet käyttöliittymän kielelle käännettyinä.

Sähköpostimaailma on vielä paikoin 7-bittinen, joten mahdolliset ASCIIhin kuulumattomat merkit pitää koodata ainakin otsaketiedoissa. Yleensä sähköpostiohjelma huolehtii tästä, mutta joskus näkee ääkkösten korvaantuneen kysymysmerkeillä, X:illä tms.

Kun viesti lähetetään palvelimen kautta maailmalle, viestiin lisätään "kuori" (katso viestinvälitysprotokolla SMTP laajennoksineen), jonka perusteella palvelimet päättelevät minne viesti pitää lähettää ja mitä tehdä virhetilanteissa. Vastaanottajan sähköpostipalvelin tallettaa viestin (ilman kuorta) vastaanottajan sähköpostilaatikkoon, jossa se on luettavissa tai noudettavissa vastaanottajan sähköpostiohjelmalla.

Lähettäjätiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • From: henkilö(t) tai toimi, jonka puolesta sähköposti lähetetään; usein tämä on ainoa lähettäjätieto
  • Sender: henkilö (tai robotti), joka lähettää viestin, jos muu kuin yllä mainittu tai kun viesti lähetetään useamman henkilön puolesta; virheilmoitukset lähetetään tähän osoitteeseen
  • Resent-From, Resent-Sender: jos viesti on edelleenlähetetty sellaisenaan, eikä "forward"-toiminnolla, (postituslista, väärä osoite yms.) edelleenlähettäjä kuvataan joskus näillä tiedoilla
  • Reply-To: osoite, johon vastaukset halutaan, esimerkiksi silloin, kun viesti lähetetään postituslistan kautta ja vastaukset halutaan joko listalle tai itselle vastoin listan käytäntöjä, tai kun halutaan kopio toisellekin henkilölle.

Osoitekentissä sähköpostiosoitteet kirjoitetaan joko sellaisinaan tai, jos myös henkilön nimi halutaan kirjoittaa, kulmasulkeissa. Sähköpostiosoitteet ovat lähettäjätiedoissa pakollisia. Kommentteja voi kirjoittaa kaarisulkeisiin, mutta tätä ei suositella, koska jotkut sähköpostiohjelmat tulkitsevat kommentit niminä. Osoitteet erotetaan pilkulla.

From: Jari Jokunen (kommentti) <jari.jokunen@example.org>,
      Matti =?iso-8859-1?Q?Meik=E4l=E4inen?= <matti.meikalainen@example.org>
Sender: matti.meikalainen@example.org

Osoitekentissä ei saa olla kuin ASCII-merkkejä, miksi muut merkistöt pitää koodata, ilmoittaen merkistön ja koodauksen, tässä iso-8859-1 ja quoted printable. Lukijalle nimi näkyy oikein: Matti Meikäläinen. Erikoismerkeille harvemmin on käyttöä, mutta niiden esittämiselle on omat sääntönsä. Tyhjällä alkavia jatkorivejä saa käyttää. Yleensä sähköpostiohjelmat hoitavat tarvittavan koodauksen, mutta joskus, varsinkin erikoisemmissa tapauksissa, koodaus voi epäonnistua.

Vastaanottajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • To: viestin varsinainen vastaanottaja
  • CC: tiedoksi ("carbon copy")
  • BCC: tiedoksi, varsinaisille vastaanottajille ilmoittamatta ("blind carbon copy"); yleensä BCC-rivin osoitteet eivät jää näkyviin kenellekään vastaanottajista

Eri vastaanottajien eron ymmärtää (humoristisella) ohjeella:

To: yhteistyökumppani
CC: johtaja
BCC: lehdistö

Joskus BCC-kenttää käytetään myös silloin, kun viesti lähetetään monelle ihmiselle, jotka eivät välttämättä kaikki halua paljastaa osoitteensa muille. Oikeat sähköpostilistaohjelmat osaavat kertoa osoitteet viestin kuoressa, mikä yleensä vastaa BCC-rivin käyttöä.

Tässä käytössä on hyvä käyttää joko yhteistä osoitetta (sähköpostilistan osoite tai vastaava alias) tai tyhjää vastaanottajalistaa To- tai CC-rivillä, sen mukaan ovatko nämä henkilöt varsinaisia vastaanottajia, vai onko viesti heille vain tiedoksi:

To: tukilaiset <tukilaiset@example.org>
To: tukilaiset:;
CC: hallitus:;

Vastaanottajien osoitteet voidaan lisätä BCC-rivillä, mutta näin vastaanottajat tietävät, missä ominaisuudessa he ovat saaneet viestin ja keiden muiden voi olettaa sen saaneen. Listaa voi käyttää myös silloin, kun osoitteita ei tarvitse piilottaa:

To: tukilaiset: Joku <joku@example.org>, Toinen <toinen@example.org>;

Aihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Subject-rivillä kerrotaan viestin aihe. Tämä on syytä valita huolella, varsinkin jos vastaanottaja saa paljon sähköpostia. Kun viestiin myöhemmin tahtoo palata, on hyvä jos otsikko on kuvailevampi kuin "Hei". Huono otsikko saattaa myös johtaa siihen, ettei viestiä koskaan lueta.

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: res.

Kun vastataan toiseen viestiin, sähköpostiohjelma lisää viestin aiheen eteen "Re: ", jollei sellaista jo ole. Näin alkuperäinen viesti erottuu ja viestit on helppo ryhmittää. "Re: " lyhenne on johdettu latinan sanasta res ("asiaan liittyen"), eikä yleisen harhaluulon mukaisesti englannin kielen sanasta reply. Joissakin sähköpostiohjelmissa tämä etuliite on lokalisoinnin nimissä käännetty eri kielille, jolloin ohjelmat eivät enää tunnista sen teknistä merkitystä, seurauksena yhä pitenevä aiherivi ja ryhmittämisen vaikeutuminen.

MIME[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vanhaan sähköpostit lähetettiin 7-bittisellä ASCII:lla ja sen kansallisilla muunnoksilla. Kun kansainvälinen sähköposti ja erilaiset liitteet yleistyivät, tämä, satunnainen uuencode ja eri yhteisöjen käytännöt ei enää riittänyt, jolloin kehitettiin MIME ("Multipurpose Internet Mail Extensions") yhteiseksi tavaksi kuvailla viestin sisältö ja sisällön muoto. MIME on sittemmin siirtynyt käyttöön muuallekin.

Content-*[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä saatekirje on pelkkää länsimaista, 8-bittistä tekstiä sellaisenaan, ilman sen kummempia muotoiluja. Sähköpostiohjelma saa lisätä rivinvaihtoja kappaleisiin. Tyypillinen suomalainen saatekirje, paitsi, että kuvaus "saatekirje" harvoin lisätään:

Content-Description: saatekirje
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1; format=flowed
Content-Transfer-Encoding: 8bit

Tässä MIME-osassa liite on mukana useammassa kuin yhdessä muodossa, esimerkiksi sähköpostiohjelmassa helposti luettavana tekstinä ja PDF:nä tulostamista varten (osien välissä rivi "--==--=="):

Content-Type: multipart/alternative; boundary="==--=="

Vastaava, mutta tässä liitteen osat eivät ole saman asian vaihtoehtoisia näyttötapoja, vaan esimerkiksi saatekirje ja liite:

Content-Type: multipart/mixed; boundary="==--=="

Tässä on kokouskutsu pdf-muodossa, tallentamiseen ehdotetaan tiedostonimeä kutsu_syys07.pdf (joka toimii useimmissa käyttöjärjestelmissä), tiedosto on koodattu base64-koodauksella, jotta se ei rikkoontuisi matkan varrella, ja se ehdotetaan näytettäväksi liittenä, ei suoraan:

Content-Description: kokouskutsu; filename=kutsu_syys07.pdf
Content-Type: application/pdf;
Content-Transfer-Encoding: base64
Content-Disposition: attachment

Tieto postin kulusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen sähköpostipalvelin matkan varrella lisää viestin alkuun Received-rivin, jossa se kertoo mistä se sai viestin, oman nimensä, kellonajan ja muuta virheenetsinnässä mahdollisesti tarvittavaa tietoa.

Viestiä edelleenlähetettäessä sellaisenaan (kuten silloin, kun oletetaan viestin olevan tarkoitettu myös toiselle, eikä selitystä tästä tarvita), viestin alkuun lisätään myös joukko Resent-rivejä, jotka vastaavat alkuperäisen viestin tietoja, mutta kertovat edelleenlähettämisestä, esimerkiksi Resent-From, Resent-To ja Resent-Date.

Viestin lähettäjän on mahdollista kirjoittaa lähettäjätiedot haluamikseen ja myös lisätä Received-rivejä viestin alkuun. Sen sijaan hän ei voi juurikaan vaikuttaa siihen, mitä viestiä vastaanottavat palvelimet siihen kirjoittavat.

Jos muka ystävältä tulleen törkeän viestin Received-tiedot poikkeavat vastaavista hänen muissa viesteissään, on aihetta olettaa, että lähettäjätiedot on väärennetty. Samaten jos muka pankilta tullut viesti on kulkenut ilmaissähköpostipalvelimen kautta (pankit eivät lähetä salasanapyyntöjä tms. sähköpostin kautta; jos viesti vaikuttaa uskottavalta, soita pankkiin ja kysy).

Sähköpostiohjelmat voivat myös pyytää tietoja siitä, onko viesti tullut perille ja onko se avattu. Useimmiten nämä toiminnot eivät ole käytössä, yksityisyyden suojelemiseksi. Silloinkaan, kun ne ovat käytössä, ei ole varmuutta siitä, onko vastaanottaja oikeasti huomannut viestin. Jos viestin perillemeno on tärkeää, pyydä kuittaus ja käytä tarvittaessa puhelinta.

Viittaukset viesteihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostiviestissä on sitä yksilöivä tunniste,

Message-ID: <jokinkoodi@example.org>

johon voidaan viitata muualta, esimerkiksi vastausviestin kohdissa

In-Reply-To: <jokinkoodi@example.org>
References: <aikaisempi@example.org> <jokinkoodi@example.org>

Näiden koodien perusteella koko viestiketju on helppo jäsentää, myös silloin, kun aihe muuttuu.

Päiväys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostiviestit päivätään, joko sähköpostiohjelman tai palvelimen toimesta:

Date: Fri, 26 Oct 2007 11:03:47 +0300

Päiväys on määrämuotoinen ja aikavyöhyke ilmoitetaan erotuksella UTC:hen, joskus sen lisäksi aikavyöhykkeen lyhenteellä. Päiväyksen on tarkoitettu osoittavan hetkeä, jolloin viesti on kirjoitettu valmiiksi, lähettämisen aika näkyy Received-tiedoista.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alasilta, Anja: Meili meitä pyörittää: Työelämän sähköpostiviestintä. Helsinki: Infor, 2009. ISBN 978-952-5123-86-9.