Ääkköset

Ääkkösillä tarkoitetaan suomalaisissa yhteyksissä kirjaimia Å, Ä ja Ö, joita käytetään muun muassa Suomessa ja Ruotsissa. Joskus ääkkösiä kutsutaan skandinaavisiksi merkeiksi, skandinaavisiksi kirjaimiksi tai skandeiksi, mikä on hieman harhaanjohtavaa, koska niitä käytetään skandinaavisten kielten lisäksi myös esimerkiksi Saksassa. Muissa Pohjoismaissa taas käytetään osittain samoja, osittain eri kirjaimia (kuten Æ ja Ø), mutta niistäkin saatetaan toisinaan käyttää samaa nimitystä. Ääkkösistä puhutaan lähinnä tietotekniikan käytön ongelmallisuuden takia.

Koska tieto- ja tiedonsiirtotekniikka ovat lähtöisin englanninkielisistä maista eikä englannissa käytetä ääkkösiä, niissä käytetyt merkistöt eivät alun perin sisältäneet ääkkösten tapaisia tarkkeellisia merkkejä. Teknologia on levitessään aiheuttanut ongelmia maissa, joissa näitä merkkejä käytetään (esim. Vähäkangas näkyy muodossa Vahakangas). Jatkuvan tietoteknistymisen myötä ongelmaan on törmätty niin laajalti, että sille ja sitä aiheuttaville merkeille on joissain kielissä kehittynyt oma ilmaisu. Suomessa ongelmaan viitataan sillä, ettei pystytä kirjoittamaan ääkkösiä, kun taas japanin kielessä vastaavanlainen ongelma tunnetaan nimellä mojibake. Esperantossa on tapana korvata hatut ja u:n päälle diftongeissa kirjoitettava kaari x:llä, joka merkitään kirjaimen jälkeen. Esimerkiksi naŭ šipoj (käännös: yhdeksän laivaa) voidaan kirjoittaa hätätilanteessa naux sxipoj. Saksan kielessä ongelma ratkaistaan siten, että ä, ö ja ü kirjoitetaan tarvittaessa ae, oe ja ue, joskin tämä vaihtoehtoinen kirjoitustapa on ollut olemassa myös jo ennen tietotekniikan yleistymistä (esimerkiksi nimessä Goethe). Samoin latvian kielessä voidaan esimerkiksi IRC:ssä pitkää vokaalia tarkoittava vaakaviiva vokaalin päällä korvata kahdella vokaalimerkillä.

Ongelma on ollut monimutkainen ja sitä on yritetty korjata eri tavoin ja vaihtelevin tuloksin. Yksi tehokkaista keinoista on ollut merkistöjen laajentaminen. Esimerkiksi Unicode ja ISO 8859-1 ovat suosittuja englanninkielisen ASCII-merkistön laajennuksia, joilla voidaan esittää skandinaavisia merkkejä.

Ääkköset eri merkistöissä

Koodaus	Å	å	Ä	ä	Ö	ö
ISO 8859-15 & 8859-1	197	229	196	228	214	246
Unicode	U+00C5	U+00E5	U+00C4	U+00E4	U+00D6	U+00F6
ISO 646-FI	93	125	91	123	92	124
HTML-entiteettikoodaus	Å	å	Ä	ä	Ö	ö
Windows-1252	197	229	196	228	214	246
Koodisivut 437 & 850	143	134	142	132	153	148
7-bit ASCII	]	}	[	{	\	|

Julkaisuohjelmat LaTeX, HTML...

Helpoin tapa on kirjoittaa kirjaimien sijaan niiden koodi:

• esim. ä Latex koodilla

  \"{a}
  

• esim. ä HTML koodilla

  ä
  

mutta parempi vaihtoehto on ilmoittaa ohjelmalle millä koodaus järjestelmällä kirjaimet ovat kirjoitettu, esim ISO-8859-1, utf8, tai Windowsin oma Windows-1252.

LaTeX

Jos koodaukseksi valitsee ISO-8859-1, eli latin1, on LaTeX dokumentin alkuun, eli prambuliin kirjoitettava

 \usepackage[latin1]{inputenc}

jos taas valitsee utf-8 koodauksen, kirjoittetaan preambuliin

 \usepackage[utf8]{inputenc}

HTML

HTML koodissa informatio annetaan meta tiedoissa, esim:

• Jos koodaukseksi valitsee ISO-8859-1, eli latin1

  <meta http-equiv="content-type" content="text/html;charset=ISO-8859-1"/>

• jos taas valitsee utf-8 koodauksen

   <meta http-equiv="content-type" content="text/html;charset=utf-8"/>

Aiheesta muualla

• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Ääkköset
• Jukka Korpela: ISO-Latin-1-merkistöstä: Skandinaaviset kirjaimet