Kosovon albaanit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kosovarët
Kosovo ethnic.png
Kosovon kartta kunkin alueen suurimman etnisen ryhmän mukaan (albaanienemmistö merkitty punaisella, serbienemmistö keltaisella ja goranienemmistö vaalean sinisellä
Kokonaismäärä 2,26 miljoonaa
Asuinalue Kosovon lippu Kosovo 1 600 000
Saksan lippu Saksa 300 000
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 200 000
Makedonian lippu. Makedonia (Polog) 100 000
Serbian lippu Serbia (Pčinja) 60 000
Kieli (kielet) albanian kieli
Uskonto (uskonnot) sunni-islam, roomalaiskatolisuus

Kosovon albaanit ovat Kosovon suurin etninen väestöryhmä. Vuoden 1991 västönlaskennan mukaan Kosovossa oli noin 1 600 000 albaania, eli 81,6 % Kosovon kokonaisväestöstä. Vuoteen 2000 mennessä albaanien osuuden arvioidaan nousseen jo yli 90 %:n Kosovon sodan takia. Ainoastaan Pohjois-Kosovossa ja Štrpcen kaupungin ympäristössä on huomattavia alueita, joilla serbit ovat paikallisesti enemmistönä.

Kosovossa asuu etnisiä albaaneja eniten maailmassa Albanian ulkopuolella, ja heidän osuutensa maailman albaanien kokonaismäärästä on arvioiden mukaan noin neljännes.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosovon albaaneja tanssimassa perinteisissä asuissaan.

Traakialais-illyrialainen dardanien heimo asutti antiikin Makedonian pohjoispuolella olevaa Dardaniaa, joka oli suunnilleen nykyisen Kosovon alueella. Varhaisimpia mainintoja dardaneista tunnetaan jo 12. vuosisadalta eaa.[1] Dardanien kaupunkeja olivat muun muassa Ulpiana, Naissus (Niš), Vicianum ja Scupi. Heimon pääkaupunki oli Damastion. Dardanit olivat uhkana makedonialaisille, jotka joutuivatkin usein sotaan dardaneja vastaan. Muun muassa Makedonian kuningas Perseus teki sotaretken heitä vastaan vuonna 170 eaa.[2]

Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. dardanit hyökkäsivät yhdessä Scordiscien ja Maedien kanssa Rooman Macedonian provinssiin. Roomalaiset kuitenkin kukistivat dardanit 6 jaa. ja vuonna 87 Dardania liitettiin Moesia Superiorin provinssiin. Keisari Diocletianus erotti Dardanian Moesia Superiorista vuonna 284 ja teki siitä erillisen provinssin.[3] Illyrialaisuudestaan ylpeät dardanit eivät kuitenkaan suostuneet sulautumaan roomalaiseen kulttuuriin vaan säilyttivät oman kielensä ja perinteensä. He olivat silti yksi enimmäisistä kristinuskon omaksuneista eurooppalaisista kansoista. Rooman valtakunnan jakautumisen yhteydessä Kosovo jäi Bysantin alaisuuteen, ja siltä ajalta on perua Kosovon monien kolmilaivaisten basilikojen rakennusperinne. Illyrialaisia alettiin vasta myöhemmin kutsua yleisesti albaaneiksi erään toisen, nykyisen Albanian alueella asuneen Albanoi-heimon mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Albanian historia: Esihistoria ja antiikki
  2. N. G. L. Hammond: A History of Macedonia: 336–167 B. C., s. 521. Oxford University Press, 1988. ISBN 0-19-814815-1. (englanniksi)
  3. John Wilkes: The Illyrians, s. 210. Blackwell Publishing, 1995. ISBN 0-631-19807-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]