Kartelli
Sivulta puuttuu Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielletyt tai lailliset kartellit
Kartellit on kielletty useimmissa maissa lainsäädännöllä. Yhdysvalloissa kartelli on rikos, josta voi joutua vankilaan, Euroopassa rangaistuksena on sakko. EU on tiukentanut sakotuskäytäntöjään tuntuvasti 2000-luvulla. Suomessa kartellisakot ovat edelleen olleet erittäin pieniä. Vuodesta 2004 Suomen kilpailulain mukaan kartellista ensimmäiseksi kanteleva säästyy sakoilta. EU:n kilpailulakiin sisältyy samankaltainen armahdussäännös.[1]
Muun muassa itävaltalaisen taloustieteen näkemyksen mukaan kartellit voivat kuitenkin myös lisätä kansantalouden tehokkuutta,[2] koska kartelli voi olla edellytys tuotantopääoman hankkimiseksi tai välttää ylikapasiteettia ja päällekkäisyyttä tai edistää innovaatioita ja palveluja. Esimerkiksi työmarkkinaneuvottelut on Suomessa rajattu kilpailulakien ulkopuolelle, eli keskitetyssä palkoista sopimisessa on kyse laillisesta kartellista.[3] Esimerkki kansainvälisesti laillisesta kartellista on öljyntuottajavaltioiden yhteenliittymä OPEC.
Ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin ja kilpailulainsäädännön yhtenäistämistä, kartellit olivat Suomelle hyvin tunnusomaisia ja tyypillisiä Suomen talouselämälle, sillä niitä ei oltu mitenkään kielletty lainsäädännössä. Tunnetuin suomalainen kartelli oli suurten paperintuottajien muodostama vientikartelli Finnpap.
[muokkaa] Todettuja kartelleja
EU:n komission kilpailuviranomaiset antoivat lokakuussa 2009 sähkötekniikkayhtiöiden ryhmälle 68 miljoonan euron sakot kielletyn suurien muuntajien kauppaan liittyvän kartellisopimuksen tekemisestä. Sähkökartellissa olivat ABB, Siemens, Areva, Alstom, Hitachi, Fuji ja Toshiba. Sakoista puolet määrättiin ABB:lle. Kartellisopimuksen ilmiantaja oli Siemens.[4]
[muokkaa] Suomi
| Suomalaisyritysten kartellisakkoja[5] | ||
|---|---|---|
| EU:n kartellisakot | ||
| Yritys | Sakot (milj. €) | Vuosi |
| Kone (hissit) | 143 | 2006 |
| UPM-Kymmene (muovisäkit) | 56 | 2004-... |
| Kemira (vetyperoksidi) | 33 | |
| M-Real (Zanders) | 30 | |
| Finnpap | 20 | |
| Outokumpu kupariputket | 18 | |
| Suomen kartellisakot | ||
| Yritys | Sakot (milj. €) | Vuosi |
| Finnpap (puukauppa) | 5 | |
| Metsäliitto, Stora-Enso, UPM-Kymmene (puukauppa) |
3 kukin | |
| Kilpailuviraston ja oikeuden käsittelyssä | ||
| Yritys | vaatimus (milj. €) | Vuosi |
| Lemminkäinen, Valtatie, Skanska, NCC ym. (asfaltti) |
97 | 2002-... |
| Stora-Enso (puukauppa) | 30 | |
| Metsäliitto (puukauppa) | 21 | |
| Suomen Hiusyrittäjät, (kampaamo)[6] |
0,033 | |
- YIT-Yhtymä Oy ja Skanska Pohjanmaa Oy syyllistyivät KHO:n päätöksen mukaan tarjouskartelliin vuonna 2001.[7]
- Metsäliitto, Stora Enso ja UPM tuomittiin Markkinaoikeudessa vuonna 2009 puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti kartellin Kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin. UPM vapautettiin sakoista sen annettua kartellin ilmi ja Metsäliiton sakkoja alennettiin sen tehtyä yhteistyötä taupauksen selvittämisessä. Metsähallitus on aloittanut selvityksen korvausten hakemiseksi yhtiöiltä.[8]
- Raakapuukartelliin (Markkinaoikeuden tuomio 3.12.2009) liittyen kymmenet kunnat, kaupungit ja seurakunnat harkitsevat korvausvaateita. Satojen yksityisten metsänomistajien ryhmä (www.suurisavotta.fi) jättää kanteen Helsingin käräjäoikeuteen 21.12.2011
- Raakapuukartellin osapuolet (UPM-Kymmene, Metsäliitto ja Stora Enso) kiistävät aiheuttaneensa hintayhteistyöllä haittaa metsänomistajille. Myös metsänomistajien oma edunvalvontajärjestö MTK niin ikään on tutkimuksissaan todennut metsäyhtiöiden maksaneen kartellivuosina puusta reilua hintaa, jopa ylihintaa ovat laskelmat osoittaneet. Talous- ja lainoppineet pitävät ylihnnan maksamista samanaikaisesti kartellin kanssa ennenkuulumattomana. MTK:n näkemys on ymmärrettävä, olihan Kilpailuviraston 21.12.2006 päiväämässä raportissa mainittu, että myös MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä osallistui hintayhteistyöneuvotteluihin. Raakapuukartellin oikeusprosessin sivujuonteena käynnistynee lukuisia oikeusprosesseja koskien jääviyskysymyksiä sekä metsänhoitoyhdistyksien osallistumista puukauppaan, jonka laki metsänhoitoyhdistyksistä yksiselitteisesti kieltää.
- Raakapuukartelli on nousemassa paitsi Suomen niin myös Euroopan suurimmaksi oikeustaisteluksi kantajien määrällä / euromäärällä mitattuna. UPM-Kymmene pörssitiedote 10.2.2012 mukaan korvausvaade kaikkineen on 227,7 miljoonaa, josta UPM:n osuus on 54,1 miljoonaa euroa.
- Vuonna 2006 Kone sai Saksan ja Hollannin hissikartellista komissiolta ennätyssakot 142 miljoonaa euroa.
- Suomen suurin kartelli, asfalttikartelli päätetään markkinaoikeudessa alkuvuonna 2008. Kartellin kustannukset maksoivat veronmaksajat ylihintaisten tierakennusurakoiden kautta. Kilpailuvirasto vaatii kartellilta 97 miljoonaa euroa, josta Lemminkäiseltä 68 miljoonaa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15-18
- ↑ Matti Vihanto: ABSTRAKTIT OIKEUSPERIAATTEET DYNAAMISEN KILPAILUPROSESSIN EDELLYTYS
- ↑ Aaltonen, Jarmo: "Yhteinen isoveli hintojen valvojaksi?", HS 28.9.2009 s. B5, HS-Arkisto (maksullinen), Sanoma News
- ↑ ABB:lle jälleen kartellisakot YLE 7.10.2009
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15-18
- ↑ Kilpailuvirasto esittää seuraamusmaksua Suomen Hiusyrittäjille Kilpailuvirasto lehdistötiedote 27.8.2007
- ↑ Kilpailuvirasto Vuosikirja 2002
- ↑ Metsähallitus valmistelee kartellikorvausten hakemista metsäyhtiöiltä YLE Uutiset. 24.1.2009.
