Kartelli
Sivulta puuttuu Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.
Sisällysluettelo |
Kielletyt tai lailliset kartellit [muokkaa]
Kartellit on kielletty useimmissa maissa lainsäädännöllä. Yhdysvalloissa kartelli on rikos, josta voi joutua vankilaan, Euroopassa rangaistuksena on sakko. EU on tiukentanut sakotuskäytäntöjään tuntuvasti 2000-luvulla. Suomessa kartellisakot ovat edelleen olleet erittäin pieniä. Vuodesta 2004 Suomen kilpailulain mukaan kartellista ensimmäiseksi kanteleva säästyy sakoilta. EU:n kilpailulakiin sisältyy samankaltainen armahdussäännös.[1]
Muun muassa itävaltalaisen taloustieteen näkemyksen mukaan kartellit voivat kuitenkin myös lisätä kansantalouden tehokkuutta,[2] koska kartelli voi olla edellytys tuotantopääoman hankkimiseksi tai välttää ylikapasiteettia ja päällekkäisyyttä tai edistää innovaatioita ja palveluja. Esimerkiksi työmarkkinaneuvottelut on Suomessa rajattu kilpailulakien ulkopuolelle, eli keskitetyssä palkoista sopimisessa on kyse laillisesta kartellista.[3] Esimerkki kansainvälisesti laillisesta kartellista on öljyntuottajavaltioiden yhteenliittymä OPEC.
Ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin ja kilpailulainsäädännön yhtenäistämistä, kartellit olivat Suomelle hyvin tunnusomaisia ja tyypillisiä Suomen talouselämälle, sillä niitä ei oltu mitenkään kielletty lainsäädännössä. Tunnettuja suomalaisia kartelleja olivat suurten paperin- ja kartongintuottajien muodostamat myyntiyhdistykset Finnpap ja Finnboard.
Todettuja kartelleja [muokkaa]
EU:n komission kilpailuviranomaiset antoivat lokakuussa 2009 sähkötekniikkayhtiöiden ryhmälle 68 miljoonan euron sakot kielletyn suurien muuntajien kauppaan liittyvän kartellisopimuksen tekemisestä. Sähkökartellissa olivat ABB, Siemens, Areva, Alstom, Hitachi, Fuji ja Toshiba. Sakoista puolet määrättiin ABB:lle. Kartellisopimuksen ilmiantaja oli Siemens.[4]
Suomi [muokkaa]
| Suomalaisyritysten kartellisakkoja[5] | ||
|---|---|---|
| EU:n kartellisakot | ||
| Yritys | Sakot (milj. €) | Vuosi |
| Kone (hissit) | 143 | 2006 |
| UPM-Kymmene (muovisäkit) | 56 | 2004-... |
| Kemira (vetyperoksidi) | 33 | |
| M-Real (Zanders) | 30 | |
| Finnpap | 20 | |
| Outokumpu kupariputket | 18 | |
| Suomen kartellisakot | ||
| Yritys | Sakot (milj. €) | Vuosi |
| Finnpap (puukauppa) | 5 | |
| Metsäliitto, Stora-Enso, UPM-Kymmene (puukauppa) |
3 kukin | |
| Kilpailuviraston ja oikeuden käsittelyssä | ||
| Yritys | vaatimus (milj. €) | Vuosi |
| Lemminkäinen, Valtatie, Skanska, NCC ym. (asfaltti) |
97 | 2002-... |
| Stora-Enso (puukauppa) | 30 | |
| Metsäliitto (puukauppa) | 21 | |
| Suomen Hiusyrittäjät, (kampaamo)[6] |
0,033 | |
- YIT-Yhtymä Oy ja Skanska Pohjanmaa Oy syyllistyivät KHO:n päätöksen mukaan tarjouskartelliin vuonna 2001.[7]
- Metsäliitto, Stora Enso ja UPM tuomittiin Markkinaoikeudessa vuonna 2009 puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti kartellin Kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin. UPM vapautettiin sakoista sen annettua kartellin ilmi ja Metsäliiton sakkoja alennettiin sen tehtyä yhteistyötä taupauksen selvittämisessä. Metsähallitus on aloittanut selvityksen korvausten hakemiseksi yhtiöiltä.[8]
- Raakapuukartelliin (Markkinaoikeuden tuomio 3.12.2009) liittyen kymmenet kunnat, kaupungit ja seurakunnat harkitsevat korvausvaateita. Satojen yksityisten metsänomistajien ryhmä (www.suurisavotta.fi) jättää kanteen Helsingin käräjäoikeuteen 21.12.2011
- Raakapuukartellin osapuolet (UPM-Kymmene, Metsäliitto ja Stora Enso) kiistävät aiheuttaneensa hintayhteistyöllä haittaa metsänomistajille. Myös metsänomistajien oma edunvalvontajärjestö MTK niin ikään on tutkimuksissaan todennut metsäyhtiöiden maksaneen kartellivuosina puusta reilua hintaa, jopa ylihintaa ovat laskelmat osoittaneet. Talous- ja lainoppineet pitävät ylihinnan maksamista samanaikaisesti kartellin kanssa ennenkuulumattomana. MTK:n näkemys on ymmärrettävä, olihan Kilpailuviraston 21.12.2006 päiväämässä raportissa mainittu, että myös MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä osallistui hintayhteistyöneuvotteluihin. Raakapuukartellin oikeusprosessin sivujuonteena käynnistynee lukuisia oikeusprosesseja koskien jääviyskysymyksiä sekä metsänhoitoyhdistyksien osallistumista puukauppaan, jonka laki metsänhoitoyhdistyksistä yksiselitteisesti kieltää.
- Raakapuukartelli on nousemassa paitsi Suomen niin myös Euroopan suurimmaksi oikeustaisteluksi kantajien määrällä / euromäärällä mitattuna. UPM-Kymmene pörssitiedote 10.2.2012 mukaan korvausvaade kaikkineen on 227,7 miljoonaa, josta UPM:n osuus on 54,1 miljoonaa euroa.
- Vuonna 2006 Kone sai Saksan ja Hollannin hissikartellista komissiolta ennätyssakot 142 miljoonaa euroa.
- Suomen suurin kartelli, asfalttikartelli päätetään markkinaoikeudessa alkuvuonna 2008. Kartellin kustannukset maksoivat veronmaksajat ylihintaisten tierakennusurakoiden kautta. Kilpailuvirasto vaatii kartellilta 97 miljoonaa euroa, josta Lemminkäiseltä 68 miljoonaa.
Puukartellin kauaskantoiset seuraukset [muokkaa]
Työ- ja elinkeinoministeriö toimitti Euroopan komissiolle NER300-rahoituksen valintamenettelyyn kolme ohjelman vaatimukset täyttävää biopolttoainehankehakemusta toukokuussa 2011. Hallituksen raha-asianvaliokunta puolsi 5.5.2011 ministeriön esitystä. Komissiolle toimitetut hakemukset olivat UPM-Kymmene Oyj:n, NSE Biofuels Oy Ltd:n (Neste Oil’in ja Stora Enson yhteisyritys) ja Forest Btl Oy:n (Metsäliiton ja Vapon yhteisyritys) laitoshankkeet.
25.6.2012 Nimensä Metsä Groupiksi muuttanut Metsäliitto vetäytyy hankkeesta
17.8.2012 Stora Enson ja Neste Oilin hanke pudotettiin NER300 rahoituksesta pois
18.12.2012 UPM - Kymmene Oyj:n Rauman hanke jäi ilman tukea
EU asiantuntijoille sekä oikeusoppineille negatiiviset NER300 tukipäätökset eivät tulleet yllätyksenä. EU tukien hakukriteerit ovat tarkat. Hakijayhtiöllä ei saa olla esimerkiksi keskeneräisiä oikeusprosesseja koskien taloudellisia ristiriitoja EU jäsenvaltion / valtioiden kesken. Koska Suomen valtion omistamalla Metsähallituksella on pääomaltaan 157 miljoonan arvoinen keskeneräinen kartellikorvausvaadeprosessi vireillä Helsingin Käräjäoikeudessa, Stora Enso, Metsäliitto ja UPM-Kymmene ovat näin ollen EU tukien osalta hakukelvottomia. Myös keskeneräinen korvausvaadeprosessi yli neljänkymmenen kunnan ja kaupungin sekä liki tuhannen yksityisen metsänomistajan nostamien kanteiden osalta (n. 70 miljoonaa euroa) rikkoo EU tukea hakevalta toimijalta edellytettävää yleistä nuhteettomuutta. Ikäänkuin vahvistuksena edelliseen, ainoastaan Vapo irtaannuttuaan yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa, sai liki 90 miljoonan euron NER300 tuen.
Nyt evätyt EU tuet (TEM arvio 800 miljoonaa euroa) ovat kustannusvaikutukseltaan moninkertaiset verrattuna raakapuukartellin kokonaiskorvausvaateisiin (227 miljoonaa euroa) verrattuna. Menetykset voidaan mitata paitsi euromääräisesti, niin myös tuhansissa miestyövuosissa sekä varsinkin loittonemana Kioton ja Dohan ympäristövelvotteissa. Pitkittyessään raakapuukartelliprosessi jättää Suomen kauaksi jälkeen eurooppalaisista kilpailijamaista bioenergian kehittämisen osalta.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15-18
- ↑ Matti Vihanto: ABSTRAKTIT OIKEUSPERIAATTEET DYNAAMISEN KILPAILUPROSESSIN EDELLYTYS
- ↑ Aaltonen, Jarmo: "Yhteinen isoveli hintojen valvojaksi?", HS 28.9.2009 s. B5, HS-Arkisto (maksullinen), Sanoma News
- ↑ ABB:lle jälleen kartellisakot YLE 7.10.2009
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15-18
- ↑ Kilpailuvirasto esittää seuraamusmaksua Suomen Hiusyrittäjille Kilpailuvirasto lehdistötiedote 27.8.2007
- ↑ Kilpailuvirasto Vuosikirja 2002
- ↑ Metsähallitus valmistelee kartellikorvausten hakemista metsäyhtiöiltä YLE Uutiset. 24.1.2009.
