Subprime-kriisi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Subprime” ohjaa tänne. Subprime-lainasta on oma artikkelinsa.
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 2007 asuntomarkkinoiden lainakriisiä. Tähän liittyvää taloustaantumaa käsitellään artikkelissa Taantuma (2008–2009) ja rahoitussektorin finanssikriisiä käsitellään artikkelissa Finanssikriisi (2007–2009).

Subprime-kriisi on meneillään oleva Yhdysvalloissa vuonna 2007 alkanut asuntomarkkinoiden lainakriisi. Se johti seuraavana vuonna rahoitussektorin finanssikriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Kriisin syynä oli pankkien asuntoluottojen myöntäminen usean vuoden ajan riskiasiakkaille, mikä johti asuntojen hintojen laskiessa pankkien suuriin luottotappioihinlähde?.

Subprime ("alle priiman") viittaa korkean riskin asuntoluottoihin, joissa lainanottajien maksukyky ja luottokelpoisuus oli normaalia alempi. 11.9.2001 terroristi-iskujen jälkeen Yhdysvaltain keskuspankissa pelättiin talouden lähtevän iskujen myötä taantumaanlähde?. Keskuspankki pumppasi pankkijärjestelmään rahaa, jotta investoinnit eivät hiljentyisi. Samalla korkoa laskettiin kahden vuoden kuluessa 1 %:iin. Korjaustoimenpide osoittautui ylimitoitetuksi. Pankeille jäi paljon pienen koron rahaa käsiin, jota se alkoi tarjota käytännössä kaikille halukkaille: myös niille joilla ei ollut työpaikkaa, omaisuutta tai vakituisia tuloja. Yksi suuri kohde johon rahaa meni, oli vähävaraisten asuntohankinnat. Tämä helpon rahan kiihdyttämä asuntojen kysynnän kasvu nosti asuntojen hinnat ylös, ja käynnisti spekulatiivisen kaupan, joka nosti hintoja entisestään, ja viimein kiinteistökuplan, joka aiheutti vuoden 2007 alusta lähtien laajan luottokriisin.[1]

Luottoja on myönnetty 1,3 biljoonaa dollaria (lähes Kalifornian vuoden bruttokansantuotetta vastaava määrä)[2], ja niistä tappiollisia arvioidaan olevan viidesosanlähde?. Jos sijoittajat saavat peitetyksi puolet tappioista, jää varsinaiseksi luottotappioksi 130 miljardia dollarialähde?.

Yhdysvaltain valtio oli vaatinut lisää asuntoluottoja vähävaraisille. Puolivaltiolliset asuntolainajätit Fannie Mae ja Freddie Mac takasivat tai ostivat puolet kaikista yhdysvaltalaisten ottamista asuntolainoista.[3] Valtion toimilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta Subprime-kriisin syntyyn.[4]

Yksittäisistä signaaleista syntyvät negatiiviset huhut ovat tarttuneet epävarmoihin markkinoihin ja tuloksena on lukuisia maailman suurimpien rahoitusyhtiöiden hakeutumisia konkurssisuojaan, haltuunottoja ja yhdistymisiä. Amerikkalaisten pankkien markkina-arvosta oli syyskuuhun 2008 mennessä kadonnut yli 1 000lähde?, ja kaikkien amerikkalaisten pörssiyhtiöiden markkina-arvoista puolestaan 4 000 miljardia dollaria.lähde?

Lukujen hahmottamista hankaloittaa amerikkalaisten käyttämä lyhyt asteikko, jonka triljoona (1 000 000 000 000 eli 1012) on suomalaisille biljoona.

Selvitys finanssikriisin syistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa nimitettiin Financial Crisis Inquiry Commission pohtimaan kriisin syitä. Se julkaisi 576-sivuisen loppuraporttinsa "The Financial Crisis Inquiry Report" 27. tammikuuta 2011.[5]

Kymmenjäseninen Phil Angelidesin johtama komissio oli mielipiteissään täysin puoluerajojen mukaan jakaantunut. Enemmistö, eli kuusi demokraattien nimittämää jäsentä tuki loppuraporttia, kun kolme republikaanien nimittämää teki omat johtopäätöksensä. Lisäksi yksi republikaanien jäsen löysi vielä omat syynsä.[5]

Enemmistön tukema raportti tiivisti syyt valtiovallan laajalti puutteelliseen säätelyyn, huonoon yritysjohtamiseen ja yltiöpäiseen riskinottoon. Raportti syytti Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven aiempaa johtajaa Alan Greenspania säätelyn purkamisen suosimisesta ja välipitämättömyydestä asuntokuplan kasvaessa. Ben S. Bernankea siitä, ettei hän havainnut kriisiä ennalta, vaikka toimikin sen lieventämiseksi. Raportti moitti myös presidentti Bushin hallintoa epäjohdonmukaisesta toiminnasta, kuten Lehman Brothersin sallimisesta ajautua konkurssiin syyskuussa 2008, vaikka aiemmin Bear Stearns -pankki oli pelastettu Fedin varoilla. Bill Clintonin demokraattihallintoa arvosteltiin vuoden 2000 päätöksestä jättää johdannaiskauppa säätelemättä, mitä nimitettiin käännepisteeksi kriisiä kohti kuljettaessa. Myös nykyistä valtiovarainministeri Timothy F. Geithneria, joka oli aiemmin Federal Reserve Bank of New Yorkin johtaja, moitittiin.[5]

Raportin mukaan Wall Streetin säätelyyn ei ollut poliittista tahtoa. Vuosina 1999–2008 finanssiala käytti 2,7 miljardia dollaria lobbaukseen ja siihen yhteydessä olevat tahot tekivät miljardin vaalirahoituslahjoituksia.[5]

Komitean enemmistön mukaan kuitenkaan Fedin vuoden 2001 taantuman jälkeinen matala korkotaso, puolivaltiollisten luotottajien Fannie Maen ja Freddie Macin toiminta, tai asuntojen omistukseen kannustava politiikka eivät olleet merkittäviä syitä kriisiin.[5]

Toista mieltä olleet republikaanit julkaisivat päivää aiemmin oman raporttinsa, jossa pääsyyksi kriisiin luettiin kehittyvien Aasian maiden ylenmääräinen säästäminen, joka johti kiinteistösijoituksiin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.[6]

Yksin kannassaan jäänyt republikaani Peter J. Wallison piti asuntojen omistukseen kannustavaa politiikkaa merkittävänä tekijänä kriisiin.[5]

Ongelmayhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Northern Rock[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Northern Rock

Countrywide Financial[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bank of America kertoi 11. tammikuuta 2008 ostavansa maan suurimman asuntolainapankin Countrywiden, joka hallitsi yli neljännestä koko maan asuntolainoista. Kauppahinta oli neljä miljardia dollaria eli kuudesosa yrityksen vuotta aiemmasta markkina-arvosta. Countrywide oli Subprime-kriisin symboli. Yritys myönsi lainoja asiakkaille, joilla ei ollut maksukykyä tai edes tuloja. Riskilainoja myytiin uudelleenpakattuna eteenpäin luotettavina sijoituskohteina. Kriisin puhjettua pieniä asuntolainapankkeja kaatui Yhdysvalloissa joukoittain.[7]

Bear Stearns[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Bear Stearns

Pankkiiriliike Bear Stearns kaatui maaliskuussa 2008 muutamassa päivässä.[8]

Nopean romahduksen syyksi epäiltiin perättömiä huhuja ja osakkeita lyhyeksi myyviä spekulantteja. CNBC:n talousuutiset toistivat huhua yrityksen likviditeettiongelmasta jokaisessa meklarihuoneessa. Pankilla oli varoja 18 miljardia dollaria. Yritys kiisti huhun naurettavana, mitä uutiskanavat toistivat. Tv-kanava väitti, ja yritys kiisti, ettei yrityksen meklareita hyväksytä kaupankäynnin osapuoleksi likviditeettiepäilyjen vuoksi. Lopulta JPMorgan Chase osti Yhdysvaltain keskuspankin (FED) tukemana Bear Stearnsin. SEC tutkii tapauksen yksityiskohtia – esimerkiksi Bloombergin mukaan joku osti 10. maaliskuuta 2008 1,7 miljoonalla dollarilla johdannaisia, jotka tuottaisivat vain, jos Bear Stearnsin kurssi puolittuisi viikossa. Johdannaiskauppiaat pitivät kauppaa käsittämättömänä.[8]

IndyMac Bank[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IndyMac Bank oli ensimmäisiä subprime-kriisin myötä vaikeuksiin joutuneita yhdysvaltalaispankkeja. Yhdysvaltain talletussuojasta vastaava viranomainen (FDIC) myi pankin pitkän prosessin päätteeksi 3. tammikuuta 2009 Steven Mnuchinin johtamalle yksityissijoittajien joukolle.[9]. Muina sijoittajina oli entisiä Goldman Sachsin pankkiireita sekä John Paulsonin ja George Sorosin johtamat hedgerahastot. Kaupan myötä Mnuchinista tulee yrityksen uusi toimitusjohtaja.[9]

FDIC oli ottanut IndyMacin haltuunsa heinäkuussa 2008, kun pankista talletuksensa vetäneet tallettajat olivat saaneet sen likviditeettikriisiin.[9] FDIC ei päässyt haltuunottamastaan pankista irti nopeasti. Kun muut rahoituslaitokset eivät osoittaneet kiinnostusta IndyMacin ostamisesta, viranomaiset olivat pakotettuja ottamaan siitä tarjouksia myös yksityisiltä. Kiinnostuksen puute voi johtua ylitarjonnasta, sillä viranomaiset ottivat haltuunsa vuonna 2008 25 pankkia, suurimman määrän sitten 1993.[9]

Fannie Mae ja Freddie Mac[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fannie Mae
Pääartikkeli: Freddie Mac

Asuntoluotottajat Fannie Mae ja Freddie Mac kaatuivat 7. syyskuuta 2008 liittovaltion syliin.[8]

The New York Times kirjoitti, että yrityksen työntekijöiden mukaan Freddie Macin johtaja Richard F. Styron jätti huomioimatta varoitukset varojen suojaamisesta. Yrityksen riskienhallintajohtaja oli varoittanut johtajaa lainariskeistä jo 2004. Osakkeiden arvosta katosi 80 miljardia dollaria. 15. heinäkuuta 2008 Freddien ja Fannien romahdus vaikutti koko maailman pörsseihin. Esimerkiksi Intiassa kurssit romahtivat 4,9 %.[10]

Merrill Lynch[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Merrill Lynch

14. syyskuuta 2008 Bank of America ilmoitti ostavansa subprime-kriisin vuoksi vaikeuksiin ajautuneen Merrill Lynchin. Kauppahinta oli 50 miljardia dollaria eli vajaat 35 miljardia euroa. Kauppa toteutui 1. tammikuuta 2009. Sen myötä Bank of America nousi JPMorgan Chasen ja Citigroupin ohi Yhdysvaltain suurimmaksi pankiksi.

Lehman Brothers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lehman Brothers

Yksi neljästä suuresta Wall Streetin investointipankista, Lehman Brothers hakeutui 15. syyskuuta 2008 Chapter 11-menettelyn mukaiseen yrityssaneeraukseen. Se on suurin koskaan Chapter 11-menettelyyn hakeutunut yritys. Lehman Brothersin kaatuminen tuli yllättäen, sillä pankki julkisti kesäkuussa 2008 ensimmäistä kertaa historiassaan tappiollisen osavuosikatsauksen.

Lehmanin tuhosta käynnistyi subprime-kriisin rajuin osa, jossa luottamuspulan synnyttämät rahoitusongelmat levisivät Wall Streetin pankkisektorin kautta maailman joka kolkkaan.[11] Lehman Brothersin päästämistä konkurssiin on pidetty jälkikäteen suurena virheenä.[12] Sittemmin viranomaiset ovat ottaneet aktiivisen roolin markkinoiden vakauttamisessa.[13]

American International Group[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2008 johtava vakuutusyhtiö American International Group joutui likviditeettiongelmiin yhtiön luottokelpoisuusluokituksen laskemisen myötä. Yhtiö tarvitsi lisärahoitusta, ettei luokitus olisi laskenut lisää ja synnyttänyt entistä suurempaa rahoitusvajetta.

17. syyskuuta 2008 Yhdysvaltain keskuspankki myönsi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tukemana AIG:lle 85 miljardin dollarin hätäluoton. Luoton vastikkeena Yhdysvaltain liittovaltio sai 79,9 prosenttia yhtiön osakkeista ja veto-oikeuden kaikkiin merkittäviin päätöksiin yhtiössä.[14]

HBOS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: HBOS

17. syyskuuta 2008 Britannian johtava finanssikonserni Lloyds TSB teki ongelmiin ajautuneesta Halifax Bank of Scotlandista (HBOS) noin 12 miljardin punnan arvoisen ostotarjouksen.

Lloyds hallitsee oston myötä muun muassa noin 28 prosenttia Britannian asuntoluottomarkkinoista, ja 200 miljardin talletuksillaan noin puolta kaikista saarivaltion talletuksista. Yhdistymishanke ei olisi ollut käytännössä mahdollinen, ellei pääministeri Gordon Brown olisi luvannut ohittaa kilpailusäännöksiä.

Washington Mutual[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Washington Mutual

Washington Mutual menetti tallettajiensa luottamuksen subprime-kriisin tapahtumien ja suurten alaskirjausten myötä. 15. syyskuuta 2008 alkaen tallettajat nostivat 10 päivän kuluessa pankista 16,7 miljardia dollaria. Seurauksena oli, että pankin likviditeetti laski alle tason, jolla toimintaa olisi voinut jatkaa. Lisärahoitusta ei ollut saatavissa, sillä yrityksen luottoluokitus oli pudotettu roskaluokkaan.

25. syyskuuta 2008 Yhdysvaltain liittovaltion säästöpankkivalvonnasta vastaava viranomainen OTS sulki pankin ja siirsi sen Yhdysvaltain talletussuojasta vastaavan viranomaisen FDIC:n haltuun. Pian sen jälkeen FDIC myi hätäkaupassa pääosan pankin toiminnoista JPMorgan Chaselle noin 1,9 miljardilla dollarilla. JPMorgan Chase osti aikaisemmin Yhdysvaltain keskuspankin (FED) tukemana Bear Stearnsin, joka oli keväällä 2008 subprime-kriisin ensimmäinen merkittävä uhri Wall Streetilla.

Washington Mutual -pankin kaatuminen on Yhdysvaltain historian suurin. Aikaisempi ennätys jäi taakse reilulla marginaalilla – WaMulla oli kaatumishetkellään 307 miljardin dollarin varat, kun ennätyksen edellisen haltijan, vuonna 1984 kaatuneen Continental Illinoisin varat olivat 40 miljardia.

AmeriBank[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. syyskuuta 2008 AmeriBankista tuli 12. yhdysvaltalaispankki, joka ajautui konkurssiin rahoituskriisin vuoksi. Osa sen varallisuudesta siirrettiin kahdelle muulle pankille. Kulut konkurssista arvioitiin noin 42 miljoonaksi dollariksi.[15]

Goldman Sachs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Goldman Sachs

The New York Timesin mukaan Goldman Sachs kärsi subprime-kriisissä erityisesti American International Group -episodista, sillä AIG oli Goldman Sachsin suurin kauppakumppani. Warren Buffettin luotsaama sijoitusjätti Berkshire Hathaway ilmoitti 23. syyskuuta 2008 investoivansa Goldman Sachsiin 5 miljardia dollaria. Sijoittajaguru Buffettin teko oli Goldman Sachsille mahdollisesti tärkeämpi luotettavuuden osoituksena kuin pelkkänä lisärahoituksena.[16]

Morgan Stanleyn ohella Wall Streetin viimeinen investointipankki Goldman Sachs muuttui liikepankiksi syyskuussa 2008 päästäkseen käsiksi liittovaltion tarjoamaan lisärahoitukseen.

Morgan Stanley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Morgan Stanley

Morgan Stanley muuttui Goldman Sachsin tavoin tavalliseksi liikepankiksi syyskuussa 2008 päästäkseen käsiksi liittovaltion tarjoamaan lisärahoitukseen. Morgan Stanleyn harjoittama investointipankkitoiminta perustui taattuun markkinarahoituksen saamiseen, jota ei enää katsottu mahdolliseksi entisessä laajuudessa. Japanilainen Mitsubishi UFJ Financial Group osti lokakuussa 21 % osuuden yrityksestä.

Yritys säilytti kaaoksesta huolimatta tuloskuntonsa. Subprime-kriisin pahimman vaiheen keskellä Morgan Stanley julkisti 17. syyskuuta 2008 tilivuoden kolmannen neljänneksen tuloksensa (1,43 miljardia dollaria) heikenneen vain 3 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Osakekohtainen tulos oli 1,32 dollaria (1,38 dollaria 2007). Markkinaennusteet odottivat osakekohtaisen tuloksen olevan puolet pienempi.[17]

Fortis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28. syyskuuta 2008 Benelux-maissa toimiva Fortis sai hätäapua. Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin viranomaisten kokoama pelastuspaketti on kooltaan 11,2 miljardia euroa.[18] Belgian valtio antaa 4,7 miljardia euroa vastineeksi 49 prosentin osuudesta Fortisin Belgian pankkitoimintoihin, Alankomaat 4 miljardia ja Luxemburg 2,5 miljardia vastaavista osuuksista Fortisin Alankomaiden ja Luxemburgin pankkitoimintoihin. Fortis on tähän mennessä suurin subprime-kriisissä vaikeuksiin joutunut eurooppalaispankki.[18]

Yrityksen maksuvalmiutta on epäilty, sillä sen taannoiseen ABN Amro-hankintaan kului 24,2 miljardia euroa. Fortis, Royal Bank of Scotland Group Plc ja Banco Santander SA ostivat ABN Amron 72 miljardilla eurolla juuri ennen subprime-kriisin alkamista vuonna 2007.[18] Fortis aikoo myydä osuutensa ABN Amrosta, mutta ostajaa ei ole vielä tiedossa.[18]

Bradford & Bingley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bradford & Bingley oli syyskuun lopussa 2008 toinen subprime-kriisin aikana kansallistettu brittipankki[19]. B&B oli saarivaltion yhdeksänneksi suurin asuntolainoittaja.[20] Pankki päätyi lopulta Banco Santanderille.

Banco Santander[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Banco Santander

Espanjan suurin pankki Banco Santander SA osti brittipankki Bradford & Bingleyn talletusliiketoiminnan ja 200 toimipaikasta koostuvan konttoriverkoston.[21] B&B-brandi jäi toistaiseksi käyttöön, mutta talletukset siirtyivät brittipankki Abbeyn haltuun, jonka Santander osti vuonna 2004. Kaupassa Santander maksoi 400 miljoonaa puntaa B&B:n 2,7 miljoonasta asiakkaasta, joilla oli yhteensä noin 21 miljardin punnan talletusvarat pankissa.[20] B&B:n suurin ongelma, 41 miljardin punnan asuntolainakanta, ei kelvannut ostajille ja jäi valtion ongelmaksi.[20] B&B:n hankinta vahvisti Banco Santanderin asemaa saarivaltiossa. Yritys oli ehtinyt ostaa jo aikaisemmin heinäkuussa brittiasuntolainoittaja Alliance & Leicesterin.[22]

Hypo Real Estate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hypo Real Estate

Saksalainen kiinteistöluottopankki Hypo Real Estate (HRE) ajautui vaikeuksiin sen vakavaraisuuden heikennyttyä. Sunnuntaina 5. lokakuuta 2008 Saksan hallitus päätti myöntää sille 50 miljardin tukipaketin. Samalla Saksan hallitus seurasi aiempaa Irlannin esimerkkiä ja ilmoitti takaavansa kaikki yksityistalletukset ilman ylärajaa.[23]

Muita pankkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita Euroopassa vaikeuksiin ajautuneita pankkeja ovat belgialais-ranskalainen Dexia ja useat islantilaiset pankit kuten Glitnir[24], Landsbanki ja Kaupthing.

Lyhyeksimyynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiivaasti säännöstelyä vastustavat pankinjohtajat alkoivat vaatia maaliskuun 2008 jälkeen shorttaajia (lyhyeksimyyjiä) kuriin. Viranomaiset kielsivätkin elokuussa väliaikaisesti lyhyeksi myynnin pankkiosakkeilla. Shorttaajat näkevät itsensä yhtiöiden laiminlyöntien paljastajina. Enron-skandaali alkoi shorttaaja Jim Chanosin havaintojen jälkeen.[8]

Yhdysvallat kielsi rahoitusalan osakkeiden lyhyeksi myynnin kahdeksi viikoksi syyskuussa 2008. Britannia kielsi käytännön syyskuussa 2008 loppuvuodeksi.[25]

Tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. syyskuuta 2008 julkaistun Reutersin uutisen mukaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on koostamassa 500–800 miljardin dollarin pelastuspakettia pankkikriisin hillitsemiseksi.[26] Suunnitelma roskapankin perustamisesta kaatui Yhdysvaltain edustajainhuoneessa 29. syyskuuta 2008.[27] Tämä sai Dow Jones-osakeindeksin laskemaan vajaat 7 % eli 777 pistettä, joka on kaikkien aikojen ennätyspudotus pisteissä yhden päivän aikana.[28] Roskapankkisuunnitelma meni lopulta läpi edustajainhuoneessa 3. lokakuuta 2008.[29]

G7-kokouksen yhteydessä Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Paulson kertoi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön aikovan käyttää 700 miljardin dollarin roskapankkia myös finanssiosakkeiden ostamiseen.[30]

Britannian pankkitukipaketti koostuu useista osista, mutta kokonaisuutena se on alustavasti 400 miljardia puntaa eli yli 500 miljardia euroa eli samaa luokkaa kuin yhdysvaltain roskapankki.[31]

Saksan hallitus varaa kaikkiaan 480 miljardia euroa finanssikriisin hoitoon.[32]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://areena.yle.fi/toista?id=1586199.
  2. Will subprime mess ripple through economy? MSNBC. 13.3.2007. Viitattu 21.9.2008. (englanniksi)
  3. Talouskaaos eteni kriisistä kriisiin, Taloussanomat 13.9.2009
  4. Did Affordable Housing Legislation Contribute to the Subprime Securities Boom? Research Division Federal Reserve Bank of St. Louis Working Paper Series. Viitattu 21.4.2012.
  5. a b c d e f Financial Crisis Was Avoidable, Inquiry Finds New York Times.
  6. Dissenters Fault Report on Crisis in Finance New York Times.
  7. Pankkijätit siivoavat Yhdysvaltain asuntolainamarkkinaa, Countrywide-kauppa voi tietää luotonannon ehtojen kiristymistä. Helsingin Sanomat, 14.1.2008, s. B7.
  8. a b c d Marko Junkkari Rahan liikkeet: Huhut kaatoivat amerikkalaisen Bear Sterns –pankkiiriliikkeen, Helsingin Sanomat 7.9.2008 E 2
  9. a b c d Mider, Zachary R. ja Katz, Ian: Mnuchin Leads Private-Equity Funds to Buy Failed IndyMac Bank Bloomberg. 3.1.2009. Viitattu 3.1.2009. (englanniksi)
  10. Freddie Mac johto sivuutti varoitukset lainojen riskeistä. Helsingin Sanomat, 6.8.2008, s. B5.
  11. Omahony, Proinsias: Lack of bailout for Lehman sends message to Wall Street Irish Times. 16.9.2008. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
  12. The consequences of letting Lehman fail - The price of failure The Economist. 2.10.2008. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
  13. Del Monte, Bryan: Learning from Lehman - why the Treasury will act to bailout Citibank from failure Right Commentary. 21.11.2008. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
  14. Junkkari, Marko: Yhdysvaltain keskuspankki kansallisti vakuutusyhtiö AIG:n Helsingin Sanomat. 17.9.2008T. Viitattu 4.1.2009.
  15. Taas uusi pankkikonkurssi Yhdysvalloissa YLE Uutiset. 20.9.2008. Viitattu 4.1.2009.
  16. Weber, Joseph: Warren Buffett, Goldman's White Knight Businessweek. 24.9.2008. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
  17. Rapeli, Katja: Morgan Stanley yllätti tulosluvuillaan Arvopaperi. 17.9.2008. Viitattu 22.9.2008.
  18. a b c d van der Starre, Martijn & Louis, Meera: Fortis Gets EU11.2 Billion Rescue From Governments (Update1) Bloomberg. 28.9.2008. Viitattu 29.9.2008. (englanniksi)
  19. Menon, Jon & Trowbridge, Poppy: Bradford & Bingley Set for Nationalization, Takeover (Update2) Bloomberg. 29.9.2008. Viitattu 29.9.2008. (englanniksi)
  20. a b c Slater, Steve & Croft, Adrian: Santander buys B&B deposits as nationalization looms Reuters. 28.9.2008. Viitattu 29.9.2008. (englanniksi)
  21. Taylor, Peter & Aldrick, Philip: Santander buys B&B branch network and deposit book Telegraph. 29.9.2008. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
  22. Santander agrees £1.2bn A&L deal BBC News. 14.7.2008. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
  23. Saksalaispankki saa 50 miljardin euron tukipaketin Helsingin Sanomat. 6.10.2008. Viitattu 6.10.2008.
  24. http://www.glitnirbank.com/media/news-room/detail/item14983/The_government_of_Iceland_acquires_75_percent_share_in_Glitnir_Bank/
  25. USA kielsi osakkeiden lyhyeksi myynnin YLE 19.9.2008
  26. Yhdysvaltain pankkien pelastuspaketista vuotaa yksityiskohtia YLE 20.9.2008
  27. YLE: USA:n edustajainhuone hylkäsi roskapankkisuunnitelman
  28. Paradis, Tim: Dow plummets record 777 as financial rescue fails Yahoo! Finance. 29.9.2008. Viitattu 30.9.2008. (englanniksi)
  29. Taloussanomat: Roskalainalaki meni läpi – Wall Street penseänä
  30. http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2008/10/11/usa-harkitsee-pankkien-osittaista-kansallistamista/200826540/12
  31. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/10/10/arimmaiset-keinot-ovat-viela-kayttamatta/200826387/170?pos=13
  32. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Saksa+varasi+480+miljardia+euroa+finanssikriisin+torjuntaan/1135240210236

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]