Naantali

Wikipedia

Naantali Nådendal
vaakuna	sijainti
www.naantali.fi
Sijainti	60°28′05″N, 22°01′35″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Perustettu	1443
Kuntaliitokset	Naantalin mlk (1964) Merimasku (2009) Velkua (2009) Rymättylä (2009)
Pinta-ala	82,61 km2 405. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	51,93 km2
– sisävesi	0,38 km2
– meri	30,30 km2
Väkiluku	14 214 78. suurin 31.8.2008 [2]
– väestötiheys	273,7 as/km2 (31.8.2008)
Kunnallisvero	16,50 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Timo Kvist

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua ovat päättäneet liittyä osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi säilyy ennallaan, ja asukasluvuksi tulee vajaat 20 000. ^[4]

Ikärakenne: 0-14 v. 18,2 % 15-24 v. 11,2 % 25-44 v. 25,1 % 45-64 v. 30,1 % yli 64 v. 15,3 %

Työttömyysaste n. 5 %

Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan:lähde? asuinrakennuksia 2370 liike- ja toimistorakennuksia 120 julkisia palvelurakennuksia 70 teollisuusrakennuksia 146 muita rakennuksia 179 kesämökkejä 462

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Historia 3 Elinkeinoelämä 3.1 Kylpylätoiminta 4 Urheilu 4.1 Salibandy 4.2 Lentopallo 4.3 Ringette 5 Nähtävyydet 6 Kaupunginosat 7 Ympäristö ja luonto 8 Tunnettuja naantalilaisia 9 Lähteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Suurin osa Naantalin kunnan alueesta sijaitsee Luonnonmaan saarella, joka sijaitsee lounaaseen kaupungin keskustasta. Suurin osa väestöstä asuu kuitenkin mantereella. Luonnonmaahan kuuluva alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas mantereen puoli on enimmäkseen taajamaa.

Naantalin naapurikunnat ovat Lemu, Masku, Merimasku, Raisio, Rymättylä ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 km.

[muokkaa] Historia

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat luostarin latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana kaupunki tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863 kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. 1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähetessä 1863. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun kaupungin taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljava Oy:n viljasiilo. Kaupungissa sijaitsee Fortumin voimalaitos, joka mm. tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Neste Oilin öljynjalostamo ja Exxon Mobilin Euroopan voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Elinkeinorakenne palvelut 59,0 % jalostus 34,4 % alkutuotanto 0,3 % muu tai tuntematon 6,3 %

Suurimmat työnantajat:

Neste Oil, Fortum, Ruukki, Finnfeeds Finland Oy, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki.

Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 665.

[muokkaa] Kylpylätoiminta

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

[muokkaa] Urheilu

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette ja taitoluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja jäähalli. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

[muokkaa] Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on sekä naisissa että miehissä. Seurassa on myös vahva ja menestyksekäs tyttöjen ja poikien juniorityö.

[muokkaa] Lentopallo

Sitä pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

[muokkaa] Ringette

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

[muokkaa] Nähtävyydet

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta.

Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.^{kenen mukaan?}

Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva ainoa oikea^{kenen mukaan?} vanhanajan höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (lähes 18 000 vuosittaista konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä unikeon päivä.

[muokkaa] Kaupunginosat

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:

Naantali 14 072 Mannerpuoli 12 207 Kantakaupunki 3 246 Viluluoto 367 Ruona 1 568 Karvetti 1 885 Taimo 1 149 Lietsala 1 425 Luikkio 605 Soininen 1 565 Ladvo-Venka 71 Murikko 118 Luolala 75 Humalisto-Satama 133 Luonnonmaa 1 697 Kultaranta 357 Viialanranta 218 Viiala 706 Kukola 16 Keitilä 115 Isokylä 115 Haijainen 49 Kirstilä 14 Käkölä 107 Muu 168

[muokkaa] Ympäristö ja luonto

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.^[5]

Kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

[muokkaa] Tunnettuja naantalilaisia

• Pentti Oskari Kangas
• Virpi Kätkä
• Lea Laven
• Juha Lehtonen
• Tauski Peltonen
• Pekka Siitoin
• Mikko Tuominen

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 5.9.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.9.2008.
3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
4. ↑ Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)
5. ↑ http://www.naantali.fi/ymparisto_ja_luonto/fi_FI/ymparisto_ja_luonto/

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Naantalin kaupunki
• Naantalin matkailu
• YLE Elävä arkisto – "Kuin Naantalin aurinko" -nettivideo
• YLE Elävä arkisto – Naantali 500 vuotta -nettivideo