Naantali

Naantali Nådendal
vaakuna	sijainti
www.naantali.fi
Sijainti	60°28′05″N, 22°01′35″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Perustettu	1443
Kuntaliitokset	Naantalin mlk (1964) Merimasku (2009) Velkua (2009) Rymättylä (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	315,56 km² 249:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	687,98 km² 181:nneksi suurin 2012
– maa	311,49 km²
– sisävesi	4,07 km²
– meri	372,42 km²
Väkiluku	18 858 61:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	60,54 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	17,2 %
– 15–64-v.	65,4 %
– yli 64-v.	17,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	97,3 %
– ruotsinkielisiä	1,4 %
– muut	1,3 %
Kunnallisvero	17,75 % 326:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Timo Kvist

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 858 ihmistä ja sen pinta-ala on 687,98 km², josta 4,07 km² on sisävesiä. Väestötiheys on 60,54 asukasta/km².

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan, ja asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.

Taloustutkimuksen vuoden 2008 kuntien imagotutkimuksen mukaan Naantalilla on kokoluokkansa (Alle 20 000 as.) kunnista paras imago.

Maantiede

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret, pieni osa Livonmaan saaresta sekä suuri määrä pienempiä saaria. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa. Livonmaan puolelle pääsee maateitse vain Maskun kautta.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 kilometriä.

Historia

Naantalin kirkko

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana kaupunki tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863 kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. 1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähetessä 1863. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun kaupungin taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin.

Liikenne

S/S Ukkopekka Naantalissa vuonna 2004.

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Ukko-Pekan silta.

Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalista on 15 kilometrin säteellä, Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama. Kesäisin Turun ja Naantalin väliä liikennöi kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.

Elinkeinoelämä

Neste Oilin omistama Naantalin öljynjalostamon satama on osa Naantalin satamaa.

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Fortumin Naantalin voimalaitos, joka muun muassa tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Neste Oilin Naantalin jalostamo ja Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Suurimmat työnantajat:

Neste Oil, Fortum, Rautaruukki, Finnfeeds Finland, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki, Muumimaailma, Boyfood ja Terhi Oy. Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 936.

Elinkeinorakenne palvelut 59,0 % jalostus 34,4 % alkutuotanto 0,3 % muu tai tuntematon 6,3 %

Kylpylätoiminta

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

Urheilu

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja jäähallit. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

Golf

Naantalissa on kaksi uutta golfkenttää. Vuoden 2007 kesällä avattiin Kultaranta Golf Luonnonmaalle ja 2006 Aurinko Golf Vengaan. Kultaranta Golfissa on täysimittaisen 18-reikäisen golfkentän lisäksi par 3- ja par 2-kentät, Aurinko Golfissa tasoituskelpoinen yhdeksän reiän kenttä. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.

Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on sekä naisissa että miehissä. Seurassa on myös vahva ja menestyksekäs tyttöjen ja poikien juniorityö.

Lentopallo

Lentopalloa pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

Ringette

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

Nähtävyydet

Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Luonnonmaan saarella.

Muumi ja Hemulin talo Muumimaailmassa.

Karvetin kaupunginosa.

Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.^{kenen mukaan?}

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (lähes 18 000 vuosittaista konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä.

Uskonnolliset yhteisöt

Naantalissa toimii kolme evankelisluterilaista seurakuntaa: Naantalin seurakunta, Merimaskun seurakunta ja Rymättylän seurakunta, jotka kuuluvat Naantalin seurakuntayhtymään.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Naantalin helluntaiseurakunta.

Kaupunginosat

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:

Naantali 14 072 Mannerpuoli 12 207 Kantakaupunki 3 246 Viluluoto 367 Ruona 1 568 Karvetti 1 885 Taimo 1 149 Lietsala 1 425 Luikkio 605 Soininen 1 565 Ladvo-Venka 71 Murikko 118 Luolala 75 Humalisto-Satama 133 Luonnonmaa 1 697 Kultaranta 357 Viialanranta 218 Viiala 706 Kukola 16 Keitilä 115 Isokylä 115 Haijainen 49 Kirstilä 14 Käkölä 107 Kaivola 120 Muu 168

Ympäristö ja luonto

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskisosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

Ystävyyskaupungit

• Vadstena, Ruotsi
• Nordfyn, Tanska
• Svelvik, Norja
• Vesturbyggd, Islanti
• Puck, Puola
• Kirovsk, Venäjä

Tilastoja

Naantalin kirkko ja ranta 1920-luvulla.

Ikärakenne: 0-14 v. 18,2 % 15-24 v. 11,2 % 25-44 v. 25,1 % 45-64 v. 30,1 % yli 64 v. 15,3 %

Työttömyysaste n. 5 %

Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan: asuinrakennuksia 2370 liike- ja toimistorakennuksia 120 julkisia palvelurakennuksia 70 teollisuusrakennuksia 146 muita rakennuksia 179 kesämökkejä 462

Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja satamaa.

Aiheesta muualla

• Naantalin kaupunki
• Naantalin matkailu
• YLE Elävä arkisto – "Kuin Naantalin aurinko" -nettivideo
• YLE Elävä arkisto – Naantali 500 vuotta -nettivideo

Naantali

Naantalin kaupunginosat

Naantalin luonnonsuojelualueet

Huom! Ruotsalaisen lehdon luonnonsuojelualue, Pähkinäistenmaan luonnonsuojelualue ja Pakinaisten-Seilin saariston luonnonsuojelualue on sisällytetty laajempaan kokonaisuuten Pakinaisten saaristo.

Naantalin kaupunginjohtajat

Oskari Tervo (1930–1942) | Lasse Kangas (1943–1956) ja (1958–1959) | Osmo Suontila (1956–1959) vt. kaupunginjohtaja | Jaakko Kalkas (1959–1975) | Mauno Holma (1975–1976) vt. kaupunginjohtaja | Jorma Kallio (1976–2000) | Timo Kvist (2000–)

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat

Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa

Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne

Suomen keskiaikaiset kaupungit

Turku - Viipuri - Ulvila - Porvoo - Rauma - Naantali