Oripää
Tätä sivua ei ole |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan. |
|
| www.oripaa.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Loimaan seutukunta |
| Perustettu | – |
| Kokonaispinta-ala | 117,73 km² 326:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 117,63 km² |
| – sisävesi | 0,10 km² |
| Väkiluku | 1 423 313:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 12,10 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 20,0 % |
| – 15–64-v. | 58,6 % |
| – yli 64-v. | 21,4 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 3,1 % |
| Kunnallisvero | 19 % 279:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Asta Suominen |
Oripää on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 1 423 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 117,73 km2, josta 0,10 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,10 asukasta/km2.
Oripään naapurikunnat ovat Loimaa, Pöytyä ja Säkylä.
Oripäässä sijaitsee harrastuslentäjien käyttämä Oripään lentokenttä.
Oripään kautta kulkee Auran ja Huittisten välinen kantatie 41, joka oli aiemmin osa Turun ja Tampereen välistä valtatietä 9.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonto
Luonnonympäristöä Oripäässä hallitsee Säkylästä Mellilään johtava harjujakso, jonka alueella on muun muassa Oripään lentokenttä. Harjun kupeessa on Pohjoismaiden suurimmaksi lähteeksi mainittu Myllylähde.[6] Muut osat kunnasta ovat Varsinais-Suomelle tyypillistä savitasankoa, jota moreeniselänteet rikkovat. Oripään alueelta alkunsa saavia jokia ovat Saaristomereen virtaava Aurajoki, selkämereen laskevaan Eurajoen vesistöön kuuluva Yläneenjoki sekä Myllylähteestä alkunsa saava Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Loimijoen sivujoki Hanhijoki. Oripään kirkonkylän pohjoispuolella, harjua pitkin kulkevan Huovintien varrella sijaitsee suuri siirtolohkare Teinikivi, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi jo vuonna 1940. Kivi oli tien varrella tärkeä maamerkki ja etappipaikka satojen vuosien ajan ja siihen liittyy paljon kansantarinoita.
[muokkaa] Kulttuuriympäristö
Oripään alueella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Oripään kirkko vuodelta 1821 sekä Varkaantien ja Huovintien historialliset tiet, jotka risteävät Oripään kirkolla.[7][8][9]
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Oripäällä toimii evankelisluterilainen Oripään seurakunta[10]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[11].
[muokkaa] Kyliä
Juvankoski, Latva, Maanpää, Makkarakoski, Oripää, Tanskila.
[muokkaa] Tunnettuja oripääläisiä
- Harri Holkeri, valtioneuvos, syntynyt Oripäässä
- Usko Kemppi, säveltäjä, syntynyt Oripäässä
- Lauri Murtomaa, kansanedustaja ja ministeri, syntynyt Oripäässä
- Annika Saarikko, kansanedustaja, syntynyt Oripäässä
- Viljo Syrjämä, taidemaalari, kuvanveistäjä, graafikko, asui lähes koko ikänsä Oripäässä
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 30.9.2010.
- ↑ Oripään kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Oripään seurakunta Sakasti.evl.fi. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oripää Wikimedia Commonsissa- Oripään kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta [muokkaa] Karttoja
- Senaatin kartasto 1:21 000. XIII.18. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1882, 1883. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011).
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011).
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |
