Oripää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oripää
Oripää.vaakuna.svg Oripää.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan.
Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan.
www.oripaa.fi
Sijainti 60°51′20″N, 022°41′50″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu 1869
Kokonaispinta-ala 117,72 km²
310:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 117,61 km²
– sisävesi 0,11 km²
Väkiluku 1 424
299:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 12,11 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,6 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 21,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 95,6 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,2 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 8,2 % (2013) [5]
Kunnanjohtaja Marja Tuohimaa
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2013–2016[6]
Keskusta
Kokoomus
Vasemmistoliitto
PS
SDP

7
4
3
2
1

Oripää [ˈoripːæː[7]] on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 1 424 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 117,72 km2, josta 0,11 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,11 asukasta/km2.

Oripään naapurikunnat ovat Loimaa, Pöytyä ja Säkylä.

Oripäässä sijaitsee harrastuslentäjien käyttämä Oripään lentokenttä.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonympäristöä Oripäässä hallitsee Säkylästä Mellilään johtava harjujakso, jonka alueella on muun muassa Oripään lentokenttä. Harjun kupeessa on Myllylähde.[8] Muut osat kunnasta ovat Varsinais-Suomelle tyypillistä savitasankoa, jota moreeniselänteet rikkovat. Oripään alueelta alkunsa saavia jokia ovat Saaristomereen virtaava Aurajoki, Selkämereen laskevaan Eurajoen vesistöön kuuluva Yläneenjoki sekä Myllylähteestä alkunsa saava Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Loimijoen sivujoki Hanhijoki. Oripään kirkonkylän pohjoispuolella, harjua pitkin kulkevan Huovintien varrella sijaitsee suuri siirtolohkare Teinikivi, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi jo vuonna 1940. Kivi oli tien varrella tärkeä maamerkki ja etappipaikka satojen vuosien ajan.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään kautta kulkee Auran ja Huittisten välinen kantatie 41, joka oli aiemmin osa Turun ja Tampereen välistä valtatietä 9. Oripäästä kulkee Turkuun TLO:n linja-auto arkisin kolmesti, pyhäpäivisin ja lauantaisin kerran päivässä. [10]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1915, nykyään kotiseutumuseo.
Suojeluskuntalaisten muistomerkki vuodelta 1932 seututie 210:n varrella.

Oripään alueella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Oripään kirkko vuodelta 1821 sekä Varkaantien ja Huovintien historialliset tiet, jotka risteävät Oripään kirkolla.[11][12][13]

Oripään kirkonkylästä Loimaalle vievän tien varrella lähellä lentokenttää sijaitsee vuonna 1932 paljastettu kansalaissodassa surmattujen, rintamalle matkalla olleiden suojeluskuntalaisten muistomerkki. Muistomerkin edustalla oleva aukio oli 1930-luvulla monien Isänmaallisen kansanliikkeen mielenosoitusten pitopaikka.

Oripäässä lähes koko ikänsä asuneen taiteilija Viljo Syrjämän ateljeekoti Villa Ville on Syrjämän itse perheelleen rakentama taiteilijakoti, jonka omistaa nykyään Oripään kunta. Talo itsessään on taideteos, jonka esikuvana on ollut italialainen San Marcon luostari. Syrjämän piti lähteä opiskelemaan Italiaan, mutta sota esti hänen pääsynsä. Pula-aikana rakennetussa talossa on oivallisia kierrätysratkaisuja. Talossa on esillä mittava kokoelma Viljo Syrjämän ja hänen puolisonsa Kaisu Syrjämän taidetta. Kohde on avoinna kesäsunnuntaisin ja tilauksesta ryhmille ympäri vuoden.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripäällä toimii evankelisluterilainen Oripään seurakunta[14]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[15].

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Oripään väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 480
1985
  
1 458
1990
  
1 414
1995
  
1 388
2000
  
1 342
2005
  
1 335
2010
  
1 414
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään kyliä ovat muun muassa Myllykylä, Latva, Maanpää, Makkarkoski, Oripää ja Tanskila sekä Säkylän kunnan alueen sisällä oleva Oripään eksklaavi Juvankoski.[17]

Tunnettuja oripääläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  6. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  7. Lauseopin arkisto
  8. Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 30.9.2010.
  9. Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 29.6.2012.
  10. http://www.tlo.fi/assets/pdf/syksy_12/aura_%20talvi_13_14.pdf
  11. Oripään kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  12. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Oripään seurakunta Sakasti.evl.fi. Viitattu 25.1.2012.
  15. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. Kylät Oripään kunta. Viitattu 30.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]