Koski Tl
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.koski.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Loimaan seutukunta |
| Perustettu | 1869 |
| Kokonaispinta-ala | 192,42 km² 306:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 191,46 km² |
| – sisävesi | 0,96 km² |
| Väkiluku | 2 445 269:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 12,77 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 14,2 % |
| – 15–64-v. | 59,1 % |
| – yli 64-v. | 26,7 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero | 19 % 279:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jari Kesäniemi |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[6] • KESK • KOK • SDP |
14 4 3 |
Koski Tl on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nimessä oleva Tl tarkoittaa Turun ja Porin lääniä, johon kunta aikaisemmin kuului. Kunnassa asuu 2 445 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 192,42 km2, josta 0,96 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,77 asukasta/km2.
Kosken naapurikunnat ovat Loimaa, Marttila, Pöytyä, Salo, Somero ja Ypäjä. Entisistä kunnista Kosken naapurikuntia ovat olleet aiemmin Mellilä ja Loimaan kunta.
Kosken virallisessa nimessä on kirjainyhdistelmä Tl, koska entisessä Hämeen läänissä oli myös Koski-niminen kunta, virallisesti Koski Hl, nykyisin Hämeenkoski. Koski Hl -nimen muutoksesta ja Turun ja Porin läänin lakkauttamisesta huolimatta Kosken Tl kunta päätti pitää oman nimensä entisellään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonto
Luonnonmaisema Koskella koostuu kalliosydämisten moreenimäkien rikkomasta savitasangosta. Vaihtelua siihen tuovat kallioperän murroksia seurailevat jokilaaksot, sekä kaksi harjujaksoa.
Kosken suurin vesistö on Paimionjoki, jonka varrella kunnan kaikki vanhat kylät sijaitsevat. Kappelin ja myöhemmän kunnan nimeen aiheen antaneista Paimionjoen koskista suurin on Patakoski Kosken keskustassa Patakosken kylän yläpuolella, ja Kosken kartanon luona on pienempi Karjakoski. Pohjoisosat Koskesta kuuluvat Loimijoen sivujoen Niinijoen valuma-alueeseen ja Kosken eteläosiin ulottuu Halikonjoen vesistöön kuuluvan Kuusjoen sivuhaara Viepjoki.
Pohjoisessa Kosken alueelle ulottuu Säkylän - Mellilän harjujakso, jota pitkin kulkee historiallinen Huovintie. Harjun laajentumana Koskella on Hevonlinnanharju, jolla sijaitsee laskujoeton pieni Hevonlinnanjärvi. Etelässä, Kiikalan, Kuusjoen ja Someron suunnasta Koskelle ulottuu toinen harjujakso, jonka kupeessa on Kosken suurin järvi, Paimionjoen vesistöön kuuluva Liipolanjärvi.
Suurimpia soita Koskella ovat ovat kunnan pohjoiskärkeä Pirttiniemennokan rajapaikalla koskettava Loimaan Eksyssuo ja pääosin Someron puolella sijaitseva Reksuo lännessä, jotka molemmat kuuluvat Natura 2000 - suojeluohjelmaan. Pohjoisessa Loimaan, aiemmin Mellilän rajalla, Hevonlinnanharjun kupeessa on Linturahka, josta suuri osa on turvetuotannon käytössä.
[muokkaa] Historia
Koskelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta jo kivikaudelta. Kosken vanhat kantakylät mainitaan Varsinais-Suomen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1540. 1500-luvulla alueen asukasluvun arvioidaan olleen noin 400–550. Katovuosina 1696–1697 yli 18 prosenttia asukkaista menehtyi.
Koski muodosti kappeliseurakunnan Marttilan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1647[7] pian Kosken kartanon perustamisen jälkeen.
Vanhimmista asukasluvuista on voitu esittää vain epävarmoja arvioita, mutta vuodesta 1775 lähtien niistä pidettiin kirjaa. Kosken Tl väkiluku oli vuoden 1865 lopussa 2 242 ja suurimmillaan vuonna 1949 4 266. Nykyään kunnassa asuu 2 445 henkilöä.[2]
Kunnaksi Koski muodostettiin vuonna 1869 ja Kosken seurakunta itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1913.[8]
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Koskella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Hämeen Härkätie kulkee Kosken läpi ja ylittää Paimionjoen Kosken keskustassa.[9] Vuonna 1935 valmistuneen Kosken kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela[10][11][8] ja hautausmaan yhteydessä Hämeen härkätien varrella sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1777.[12] Kolmas valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on Koskelle Ulvilan – Säkylän suunnasta ulottuva historiallinen Huovintie.[13]
Yrjö Liipolan taidemuseossa on näytteillä Koskella syntyneen kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidekokoelma.[14] Toisen koskelaissyntyisen taiteilijan taidemaalari ja professori Olavi Hurmerinnan teoksia on esillä muun muassa kunnan kirjastossa.[15] Kellotapulin vieressä seurakunnan vanhassa lainamaksiinissa toimii Museokahvila Kahviaitta. Myllyrannan koskialue Paimionjoen Patakosken luona on kunnostettu EU-hankkeena.[16][17][18][19] Santion nummella Vähänsorvaston kylässä tien varrella on Koskelaisseuran pystyttämä Marttilan taisteluun liittyneen Santion taistelun muistomerkki.
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Koskella toimii evankelisluterilainen Kosken Tl seurakunta[20]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[21].
[muokkaa] Liikenne
Kosken kautta kulkee Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10, jonka eteläpuolella Paimionjokea noudattelevat tämän edeltäjänä toimineeseen Hämeen Härkätiehen kuuluvat Marttilan suunnasta tuleva yhdystie 2264 ja Somerolle jatkuva yhdystie 2810. Yhdystiehen 2264 yhtyy Tauselan kylässä Salosta tuleva yhdystie 2407 ja siitä ja yhdystiestä 2810 erkanee Kosken keskustassa Mellilään johtava yhdystie 2260. Ypäjälle johtaa yhdystiestä 2810 Sorvastolla erkaneva yhdystie 2805.[22]
[muokkaa] Tunnettuja koskelaisia
- Olavi Hurmerinta (s. 1928), taidemaalari ja pilapiirtäjä
- Urho Kittilä (1897-1977), Maalaisliiton sanomakeskuksen johtaja, pakinoitsija, opetusneuvos, ministeri Marjatta Väänäsen isä
- Yrjö Liipola (1881-1971), kuvanveistäjä
- Martti Tiuri (s. 1925), radiotekniikan professori ja kansanedustaja
- Yrjö Toivonen (1890-1956), kielentutkija ja akateemikko
- Kaarlo Tuominen (1908-2006) estejuoksija, olympiamitalisti Berliinistä 1936
[muokkaa] Kylät
Halikkola, Harmaa, Hongisto, Iso-Sorvasto, Jättälä, Kattelus, Koivukylä, Koski, Liipola, Myllykylä, Partela, Patakoski, Penninkulma, Talola, Tapala, Tausela, Tuimala, Vähä-Sorvasto, Värmälä
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b c Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 27.11.2010.
- ↑ Kosken Tl seurakunnan historiaa Kosken Tl seurakunta. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ a b Kosken kirkko Kosken Tl seurakunta. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kosken kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kosken kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Kosken tapuli Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Yrjö Liipolan taidekokoelma Kosken TL kunta. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Olavi Hurmerinta Kosken Tl kunta. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Nähtävyyksiä Kosken Tl kunta. Viitattu 29.11.2009.
- ↑ Yrjö Liipolan taidemuseo Kosken Tl kunta. Viitattu 29.11.2009.
- ↑ Kahvilat ja ravintolat Kosken Tl kunta. Viitattu 29.11.2009.
- ↑ Koskimiljöön kehittäminen Kosken Tl kunta. Viitattu 21.8.2010.
- ↑ Kosken Tl seurakunta Kosken Tl seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010).
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koski Tl Wikimedia Commonsissa- Kosken kunnan kotisivut
- Kosken seurakunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta [muokkaa] Karttoja
- Senaatin kartasto 1:21 000. XI.21. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1877. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011).
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011).
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |
