Koski Tl

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koski Tl
Koski.Tl.vaakuna.svg Koski Tl.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.koski.fi
Sijainti 60°39′15″N, 23°08′25″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu 1869
Kokonaispinta-ala 192,42 km²
293:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 191,46 km²
– sisävesi 0,96 km²
Väkiluku 2 425
256:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 12,67 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 27,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 8,7 % (2013) [5]
Kunnanjohtaja Jari Kesäniemi
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013-2016[6]
Keskusta
Kokoomus
SDP
PS

14
4
2
1

Koski Tl on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nimessä oleva Tl tarkoittaa Turun ja Porin lääniä, johon kunta aikaisemmin kuului. Kunnassa asuu 2 425 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 192,42 km², josta 0,96 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,67 asukasta/km².

Kosken naapurikunnat ovat Loimaa, Marttila, Pöytyä, Salo, Somero ja Ypäjä. Entisistä kunnista Kosken naapurikuntia ovat olleet aiemmin Mellilä ja Loimaan kunta.

Kosken virallisessa nimessä on kirjainyhdistelmä Tl, koska entisessä Hämeen läänissä oli myös Koski-niminen kunta, virallisesti Koski Hl, nykyisin Hämeenkoski. Koski Hl -nimen muutoksesta ja Turun ja Porin läänin lakkauttamisesta huolimatta Kosken Tl kunta päätti pitää oman nimensä entisellään.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonmaisema Koskella koostuu kalliosydämisten moreenimäkien rikkomasta savitasangosta. Vaihtelua siihen tuovat kallioperän murroksia seurailevat jokilaaksot, sekä kaksi harjujaksoa.

Patakoski Paimionjoessa. Kosken myllyranta myllyraunioineen on kunnostettu nähtävyydeksi EU-hankkeena.

Kosken suurin vesistö on Paimionjoki, joka halkaisee kunnan suurin piirtein puoliksi virraten kunnan keskikohdalta idästä länteen. Sen varrella kunnan kaikki vanhat kylät sijaitsevat melko säännönmukaisesti joen kahden puolen siten, että kylien vanhat asutuspaikat ovat joen rannassa ja kylät ulottuvat siitä pitkinä ja kapeina pohjoiseen/pohjoisluoteeseen ja etelään/kaakkoon. Pellot keskittyvät nykyäänkin enimmäkseen joen ympärille levittyvälle savimaaperäiselle peltoaukealle, kun eteläiset ja pohjoiset osat ovat enemmän metsien hallitsemaa harjumaastoa.

Kappelin ja myöhemmän kunnan nimeen aiheen antaneista Paimionjoen koskista suurin on Patakoski Kosken keskustaajaman itälaidalla Patakosken kylän yläpuolella. Siitä vähän yläjuoksulle päin Kosken kartanon luona on pienempi Karjakoski. Koskia on yksi vielä kauempana yläjuoksulla Sorvaston kylän kohdalla ja yksi alajuoksulla Myllykylän kohdalla lähellä kunnan länsirajaa. Kaikki kosket juoksevat vapaina, mutta niissä on jäljellä myllyjen ja sahalaitosten voimanlähteeksi käytettyjen rakenteitten jäänteitä. Lähes koko kunta kuuluu Paimionjoen valuma-alueeseen, mutta aivan pohjoisimmat osat kuuluvat Loimijoen sivujoen Niinijoen valuma-alueeseen ja Kosken eteläosiin ulottuu Halikonjoen vesistöön kuuluvan Kuusjoen sivuhaara Viepjoki.

Pohjoisessa Kosken alueelle ulottuu Säkylän–Mellilän harjujakso, jota pitkin kulkee historiallinen Huovintie. Harjun laajentumana Koskella on Hevonlinnanharju, jolla sijaitsee laskujoeton pieni Hevonlinnanjärvi. Etelässä, Kiikalan, Kuusjoen ja Someron suunnasta Koskelle ulottuu toinen harjujakso, jonka kupeessa on Kosken suurin järvi, Paimionjoen vesistöön kuuluva Liipolanjärvi.

Suurimpia soita Koskella ovat ovat kunnan pohjoiskärkeä Pirttiniemennokan rajapaikalla koskettava Loimaan Eksyssuo ja pääosin Someron puolella sijaitseva Reksuo lännessä, jotka molemmat kuuluvat Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Pohjoisessa Loimaan, aiemmin Mellilän rajalla, Hevonlinnanharjun kupeessa on Linturahka, josta suuri osa on turvetuotannon käytössä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken kellotapuli vuodelta 1777 Hämeen Härkätien varressa.

Koskelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta jo kivikaudelta. Kosken vanhat kantakylät mainitaan Varsinais-Suomen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1540. 1500-luvulla alueen asukasluvun arvioidaan olleen noin 400–550. Katovuosina 1696–1697 yli 18 prosenttia asukkaista menehtyi.

Koski muodosti kappeliseurakunnan Marttilan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1647[7] pian Kosken kartanon perustamisen jälkeen.

Vanhimmista asukasluvuista on voitu esittää vain epävarmoja arvioita, mutta vuodesta 1775 lähtien niistä pidettiin kirjaa. Kosken Tl väkiluku oli vuoden 1865 lopussa 2 242 ja suurimmillaan vuonna 1949 4 266. Nykyään kunnassa asuu 2 425 henkilöä.[2]

Kunnaksi Koski muodostettiin vuonna 1869 ja Kosken seurakunta itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1913.[8]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö Liipolan taidemuseo

Koskella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Hämeen Härkätie kulkee Kosken läpi ja ylittää Paimionjoen Kosken keskustassa.[9] Vuonna 1935 valmistuneen Kosken kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela[10][11][8] ja hautausmaan yhteydessä Hämeen härkätien varrella sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1777.[12] Kolmas valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on Koskelle UlvilanSäkylän suunnasta ulottuva historiallinen Huovintie.[13] Sen lähituntumassa Hevonlinnan harjun korkeimpien kohtien ja Hevonlinnanjärven lähellä on myös näkötorni.

Yrjö Liipolan taidemuseossa on näytteillä Koskella syntyneen kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidekokoelma.[14] Toisen koskelaissyntyisen taiteilijan taidemaalari ja professori Olavi Hurmerinnan teoksia on esillä muun muassa kunnan kirjastossa.[15] Kellotapulin vieressä seurakunnan vanhassa lainamakasiinissa toimii Museokahvila Kahviaitta. Myllyrannan koskialue Paimionjoen Patakosken luona on kunnostettu EU-hankkeena.[16][17][18][19] Santion nummella Vähänsorvaston kylässä tien varrella on Koskelaisseuran pystyttämä Marttilan taisteluun liittyneen Santion taistelun muistomerkki.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskella toimii evankelisluterilainen Kosken Tl seurakunta[20]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[21].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken kunnantalo.

Kosken kautta kulkee Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10, jonka eteläpuolella Paimionjokea noudattelevat tämän edeltäjänä toimineeseen Hämeen Härkätiehen kuuluvat Marttilan suunnasta tuleva yhdystie 2264 ja Somerolle jatkuva yhdystie 2810. Yhdystiehen 2264 yhtyy Tauselan kylässä Salosta tuleva yhdystie 2407 ja siitä ja yhdystiestä 2810 erkanee Kosken keskustassa Mellilään johtava yhdystie 2260. Ypäjälle johtaa yhdystiestä 2810 Sorvastolla erkaneva yhdystie 2805.[22]

Tunnettuja koskelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Koski Tl:n väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 878
1985
  
2 898
1990
  
2 803
1995
  
2 685
2000
  
2 550
2005
  
2 528
2010
  
2 436
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halikkola, Harmaa, Hongisto, Iso-Sorvasto, Jättälä, Kattelus, Koivukylä, Koski, Liipola, Myllykylä, Partela, Patakoski, Penninkulma, Talola, Tapala, Tausela, Tuimala, Vähä-Sorvasto, Värmälä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b c Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  6. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  7. Kosken Tl seurakunnan historiaa Kosken Tl seurakunta. Viitattu 21.6.2009.
  8. a b Kosken kirkko Kosken Tl seurakunta. Viitattu 21.6.2009.
  9. Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. Kosken kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  11. Kosken kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 21.6.2009.
  12. Kosken tapuli Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 21.6.2009.
  13. Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Yrjö Liipolan taidekokoelma Kosken TL kunta. Viitattu 21.6.2009.
  15. Olavi Hurmerinta Kosken Tl kunta. Viitattu 21.6.2009.
  16. Nähtävyyksiä Kosken Tl kunta. Viitattu 29.11.2009.
  17. Yrjö Liipolan taidemuseo Kosken Tl kunta. Viitattu 29.11.2009.
  18. Kahvilat ja ravintolat Kosken Tl kunta. Viitattu 29.11.2009.
  19. Koskimiljöön kehittäminen Kosken Tl kunta. Viitattu 21.8.2010.
  20. Kosken Tl seurakunta Kosken Tl seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  21. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  22. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]