Bo Carpelan
Wikipedia
| Bo Carpelan | |
|---|---|
Bo Carpelan elokuussa 2008. |
|
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1926 (ikä 82) Helsinki |
| Kansallisuus | suomalainen |
| Äidinkieli | Ruotsi |
| Ensiteokset | Som en dunkel värme (1946) |
| Tuotannon kieli | Ruotsi |
Bo Gustaf Bertelsson Carpelan (s. 25. lokakuuta 1926 Helsinki) on suomenruotsalainen kirjailija.
Bo Carpelan kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1944 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1948, filosofian lisensiaatiksi 1956 ja filosofian tohtoriksi 1960. Kirjailijauransa hän aloitti vuonna 1946 runoteoksella Som en dunkel värme. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana Carpelan julkaisi useita runoteoksia sekä lastenkirjoja. Hän oli Hufvudstadsbladetin kirjallisuusarvostelija vuosina 1949–1964 ja Helsingin kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtaja 1964–1980. Ensimmäinen romaani, Rösterna i den sena timmen (suom. Myöhäiset äänet), ilmestyi vuonna 1973.
Carpelan on myös kääntänyt ruotsiksi suomalaisten nykykirjailijoiden, muiden muassa Paavo Haavikon, Helena Anhavan ja Antti Hyryn tuotantoa. Carpelan on saanut lukuisia palkintoja, kuten valtion kirjallisuuspalkinnon neljä kertaa ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1977. Carpelanille on myönnetty Finlandia-palkinto kahdesti, vuonna 1993 teoksesta Urwind (suom. Alkutuuli) ja vuonna 2005 teoksesta Berg (suom. Kesän varjot). Hän on ensimmäinen, joka on saanut Finlandia-palkinnon kaksi kertaa.
Bo Carpelan asuu Espoossa ja harrastaa kirjallisuuden lisäksi muun muassa musiikkia ja kuvataidetta. Hän on perinyt vapaaherran arvonimen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Palkinnot
- valtion kirjallisuuspalkinto 1969, 1972, 1987 ja 1989
- Finlandia-palkinto 1993 ja 2005
- Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1977
- Nils Ferlin -palkinto 1981
- Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto 1997
- ruotsalainen Pilot -palkinto 1998
- Prix Européen de Littérature 2007[1] – ranskalainen palkinto, joka luovutetaan vuosittain eurooppalaiselle kirjailijalle, joka tuotannollaan edistää eurooppalaisten kulttuurien keskinäistä ymmärrystä
- taiteilijaprofessuuri 1980–1993
[muokkaa] Suomennetut teokset
[muokkaa] Kertomakirjallisuus
- Myöhäiset äänet (1971)
- Ovella kohtaat itsesi (1975)
- Kulkeva varjo 1977)
- Muistan, uneksin (1979/1996)
- Axel (1986)
- Rannekello (1986)
- Alkutuuli (1993)
- Benjamin (1997)
- Kesän varjot (2005)
- Lapsuus (2008)
[muokkaa] Runot
- Piha (1969)
- Elämä jota elät – Valikoima runoja vuosilta 1946–1973 (1974)
- Elämä jota elät – Valitut runot 1946–1983 (1983)
- Marginalia (1984)
- Vuodet kuin lehdet (1989)
- Kleen taulun nimi (1999)
- Taivas avoin sinussa – Valitut runot 1987–2001 (2001)
- Diktamina (2003)
- Uudet runot (2007)
[muokkaa] Lasten- ja nuortenkirjat
- Anders saaressa (1959)
- Anders kaupungissa (1963)
- Kaari (1968)
- Paratiisi (1973)
- Julius, 11 vuotta (1982)
- Taivaanmaalari – runoja pienille ja suurille (1990)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Bo Carpelan Otava. Viitattu 24.11.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tuotanto
- Bo Carpelan Sanojen ajassa
- Helsingin kaupunginkirjaston Carpelan-esittely
- YLE Elävä arkisto – Bo Carpelanin haastattelu (1977)
- Toimittajat aliarvioivat mediayleisöä. Campus 1/1998.
- Tytti Seessalo: 'Sinut tavoittaa tuuli, ja näet kirkkauden, valon'. Yliopisto 6/1998.
- Bo Carpelanin ”aikamoinen päivä”. Suomen kuvalehti 8.12.2005.
- Bo Carpelan: Mitä olen oppinut. Ylioppilaslehti 5/2006.
[muokkaa] Kirja-arvosteluja
- Leena Tanskanen: Kertomus kuin muistokirjoitus. Keskipohjanmaa.
1962: Eyvind Johnson | 1963: Väinö Linna | 1964: Tarjei Vesaas | 1965: William Heinesen & Olof Lagercrantz | 1966: Gunnar Ekelöf | 1967: Johan Borgen | 1968: Per Olof Sundman | 1969: Per Olov Enquist | 1970: Klaus Rifbjerg | 1971: Thorkild Hansen | 1972: Karl Vennberg | 1973: Veijo Meri | 1974: Villy Sørensen | 1975: Hannu Salama | 1976: Ólafur Jóhann Sigurðsson | 1977: Bo Carpelan | 1978: Kjartan Fløgstad | 1979: Ivar Lo-Johansson | 1980: Sara Lidman | 1981: Snorri Hjartarson | 1982: Sven Delblanc | 1983: Peter Seeberg | 1984: Göran Tunström | 1985: Antti Tuuri | 1986: Rói Patursson | 1987: Herbjørg Wassmo | 1988: Thor Vilhjálmsson | 1989: Dag Solstad | 1990: Tomas Tranströmer | 1991: Nils-Aslak Valkeapää | 1992: Friða Á. Sigurðardóttir | 1993: Peer Hultberg | 1994: Kerstin Ekman | 1995: Einar Már Guðmundsson | 1996: Øystein Lønn | 1997: Dorrit Willumsen | 1998: Tua Forsström | 1999: Pia Tafdrup | 2000: Henrik Nordbrandt | 2001: Jan Kjærstad | 2002: Lars Saabye Christensen | 2003: Eva Ström | 2004: Kari Hotakainen | 2005: Sjón | 2006: Göran Sonnevi | 2007: Sara Stridsberg | 2008: Naja Marie Aidt | 2009: Per Petterson

