Kari Hotakainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kari Hotakainen
Kari Hotakainen Turun kirjamessuilla vuonna 2009.
Kari Hotakainen Turun kirjamessuilla vuonna 2009.
Syntynyt 9. tammikuuta 1957 (ikä 57)
Pori
Ammatit kirjailija
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Ensiteokset Harmittavat takaiskut (1982)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kari Matti Hotakainen (s. 9. tammikuuta 1957 Pori)[1] on suomalainen kirjailija.

Hotakainen aloitti kirjoittamisen toimittajana Porissa, Hän on myös ollut tekstisuunnittelija ja Helsingin Sanomien kolumnisti sekä työskentellyt toimittajana Savon Sanomissa ja STT:llä. Vuodesta 1995 Hotakainen on ollut vapaa kirjailija.[2]

Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Esikoisteos Harmittavat takaiskut ilmestyi vuonna 1982. Runoudesta Hotakainen siirtyi lasten- ja nuortenkirjojen kautta romaaneihin. Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos oli vuoden 1997 Finlandia-ehdokas, osin omaelämäkerrallinen Klassikko. Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös elokuva. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon Hotakainen sai 2004 romaanista Juoksuhaudantie ja pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon näytelmästään Punahukka 2006. Romaani Huolimattomat oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi 2006.

Vuonna 2011 Hotakaisen teokselle Ihmisen osa myönnettiin ranskalainen Prix Courrier International -palkinto parhaasta käännöskirjasta.[3] Vuonna 2013 Hotakainen sai Pro Finlandia -mitalin.[4]

Hotakainen on kirjoittanut myös lastennäytelmiä, kuunnelmia ja kolumneja sekä käsikirjoittanut kymmenenosaisen televisiosarjan Tummien vesien tulkit.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 1982 julkaistu runokirja Harmittavat takaiskut, joka on tunnelmaltaan, miljööltään sekä aiheiltaan hyvin suomalainen. Vuonna 1985 ilmestynyt teos Kuka pelkää mustaa miestä esittelee arkisia aiheita. Kirjojen teemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta runojen perussävy ei ole pessimistinen tai surullinen, vaan lähinnä ironinen. Runoudesta Hotakainen siirtyi lasten- ja nuortenkirjojen kautta romaaneihin. Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 1982 julkaistu runokirja Harmittavat takaiskut, joka on tunnelmaltaan, miljööltään sekä aiheiltaan hyvin suomalainen. Vuonna 1985 ilmestynyt teos Kuka pelkää mustaa miestä esittelee arkisia aiheita. Kirjojen teemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta runojen perussävy ei ole pessimistinen tai surullinen, vaan lähinnä ironinen. Runoudesta Hotakainen siirtyi lasten- ja nuortenkirjojen kautta romaaneihin. Ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistään Hotakainen työskenteli muun muassa uutistoimittajana sekä WSOY:n mainososastolla.

Runokokoelmat Hot (1987) ja Runokirja (1988) ovat edellisiäkin vauhdikkaampia, arkisempia ja humoristisempia. Niissä on sama henki kuin hänen aikaisemmissa teoksissaan. Hotakaista on kutsuttu jo esikoiskokoelmastaan asti ”velmuksi kielipeluriksi”, joka käyttää paljon vertauksia ja sanaleikkejä ja vie niiden käytön pitkälle.

Hotakainen Helsingin kirjamessuilla vuonna 2004.

Vuonna 1990 runoilijan titteliä kantanut Hotakainen julkaisi Lastenkirjan, jonka on kuvittanut virolainen graafikko ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Lastenkirja sopii hyvin sekä aikuisille että lapsille, sillä se vie aikuisen lasten maailmaan. Hotakainen tuntuu yhdistävän aikuisten maailman sekä lapsen ymmärryksen.

Buster Keaton – elämä ja teot (1991) voitti Savonia-palkinnon vuonna 1993 ja se oli myös Runeberg-palkintoehdokkaana. Se on tiiviimpi ja keskittyneempi kuin Hotakaisen muu tuotanto. Kirja on pienoisromaani ja sen kielellinen huumori on Hotakaista parhaimmillaan. Hän itse toteaakin eräässä haastattelussaan löytäneensä omalaatuisen kirjoittamistapansa vasta Lastenkirjassa, jossa vaistonvaraisuuteen sisältyy ajatuksia. Sama tapa hahmottaa maailmaa ja tehdä rinnastuksia on säilynyt läpi koko hänen tuotantonsa.

Romaani Bronks (1993) eroaa Hotakaisen muusta tuotannosta pituutensa vuoksi. Se on myös perussävyltään pessimistisempi kuin hänen aikaisemmat teoksensa. Bronks sijoittuu aikaan, paikkaan ja maailmaan, jota ei voi määritellä, mutta josta voi silti selvästi tunnistaa nyky-yhteiskunnan piirteitä. Se on yhteiskunnallinen romaani sekä kritiikki vallitsevia järjestelmiä kohtaan. Hotakainen ei kuitenkaan esitä yhteiskuntakritiikkiään realismin normaaliromaanin puitteissa, vaan on valinnut lajityypikseen fantasian ja tieteiskirjallisuuden sekamuodon.

Hotakainen Helsingin kirjamessuilla vuonna 2009.

Hotakaisen muissa romaaneissa ollaan arjessa, tavallisessa Suomessa. Hän kuvaa kirjoissaan maaseutua tai lähiöelämää sekä ruumiillista työtä tekeviä ihmisiä. Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004) ovat kaikki kuvauksia suomalaisista miehistä. Hotakaisen Klassikko-romaanista on tehty myös elokuva vuonna 2001, ja se on Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos ja vuoden 1997 Finlandia-ehdokas. Näytän hyvältä ilman paitaa (2000) on tarinakokonaisuus helsinkiläisistä nuorista ja heidän elämästään. Kirja palkittiin Topelius-palkinnolla vuonna 2000. Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös elokuva. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty myös muun muassa unkarin kielelle, ja se onkin herättänyt kiinnostusta unkarilaisten lukijoiden keskuudessa. Ritva Valkama on lukenut YLE Radio Suomen äänikirjaksi Hotakaisen Ihmisen osa -teoksen.

Kari Hotakainen on saanut myös muita palkintoja, muiden muassa Savonia- ja Suomi-palkinnot vuonna 1993. Hän on toiminut myös kommentaattorina MTV3:n Ensi-ilta-ohjelmassa.

Hotakaisen teoksista on koottu aforismikokoelma Asialliset, jonka on toimittanut Esa Silander.[5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotakaisen vanhemmat ovat kauppias, valokuvaaja Keijo Hotakainen ja myyjä Meeri Ala-Kuusisto.[1] Kari Hotakainen kirjoitti ylioppilaaksi Rautalammin yhteislukiosta vuonna 1976.[1] Hän on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Pääaineena hänellä oli kotimainen kirjallisuus.[1] Hotakainen on kahden lapsen isä ja ollut naimisissa äänitarkkailija Tarja Laaksosen kanssa vuodesta 1983 asti.[2][1] Hotakainen on asunut Helsingissä vuodesta 1986.

Hotakainen loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa Hämeenlinnan Rengossa 3. maaliskuuta 2012, kun vastaantuleva auto ajautui Hotakaisen auton eteen.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten- ja nuortenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puutteellinen, Radioteatteri (1996)
  • Hurmaus, Radioteatteri (1997)
  • Keihäänheittäjä, Radioteatteri (1997)
  • Tulisuihku, Radioteatteri (1999)
  • Sitten kun kaikki on ohi, Radioteatteri (2000)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvakäsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Posse (lyhytelokuva, 2009)

Aforismikokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asialliset (2011)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko. Juva: WSOY, 2004.
  • Loivamaa, Ismo: Kotimaisia nykykertojia 1–2. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2003.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hotakainen, Kari Kuopion kaupunginkirjasto. Viitattu 6.9.2009.
  2. a b Kari Hotakainen (Arkistoitu sivu) Uudetkirjat.fi. Viitattu 5.12.2014.
  3. Hotakaisen Ihmisen osa -romaanille arvostettu ranskalaispalkinto MTV Uutiset. 22.10.2011. Viitattu 5.12.2014.
  4. Pro Finlandia Kari Hotakaiselle, Iiro Rantalalle ja J. Karjalaiselle 3.12.2013. Yle. Viitattu 3.12.2013.
  5. Asialliset Uudetkirjat.fi. Viitattu 5.12.2014.
  6. Kari Hotakainen loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa Helsingin Sanomat. 5.3.2012. Viitattu 5.12.2014.
  7. http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/kari-hotakainen-luonnon-laki/1471295

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kari Hotakainen.