Juoksuhaudantie
| Juoksuhaudantie | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Kari Hotakainen |
| Kieli | suomi |
| Genre | Modernismi |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2002 |
| Ulkoasu |
sidottu kovakantinen |
| Sivumäärä | 334 |
| ISBN | 951-0-27315-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juoksuhaudantie on Kari Hotakaisen vuonna 2002 julkaistu romaani.[1] Teos voitti vuoden 2002 Finlandia-palkinnon ja vuoden 2004 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Kirjan ja elokuvan keskeisenä näyttämönä oleva Juoksuhaudantie sijaitsee Maununnevalla Länsi-Helsingissä.
Romaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaani kertoo Matti Virtasen unelmasta, omasta talosta.
Matti Virtanen on kotirintamamies. Hän kuuluu kotitöissä, ruoanlaitossa ja vaipanvaihdossa tasa-arvoisen mieskuntonsa osoittaneeseen sukupolveen, joka ei ole koskaan sotinut. Vaimon mielestä hän on nössö kokkaaja, kunnianhimoton luuseri, jonka pitäisi ”mennä siitä johonkin haisemasta”, liittyä miesporukkaan, johonkin rintamaan.
Yksi nyrkinisku erottaa Matin perheestään. Vaimo ottaa mukaansa lapsen ja lähtee. Mies, joka on luopunut unelmista ja haaveista ja jonka elämänsisältönä on ollut varastomiehen paikan säilyttäminen, makaronilaatikon ja pullataikinan onnistuminen ja vaimon ja tyttären tyytyväisenä pitäminen, huomaa olevansa tyhjän päällä.
Matti päättää saada perheensä takaisin hankkimalla talon, oman kodin, punaisen tuvan. Omassa talossa asuu onnellinen perhe, ristiriitoja ja vaikeuksia ei ole, rauha, tasapaino ja ikuinen kesä vallitsee kuin aamiaismuromainoksessa.
Päämääränsä saavuttaakseen Matti on valmis äärimmäisiin tekoihin. Hän päättää hankkia tarvittavat rahat – keinolla millä hyvänsä. Hän haluaa perheelleen täydellisen, ”ainoan oikean” talon ja sellaisen hän myös hankkii.
Matista tulee fanaatikko, hän ajautuu askeesin ja kaikki Suur-Helsingin omakotitaloalueet kiertävän lenkkipolun kautta harmaasta arjesta omalle harmaalle alueelleen, omaan todellisuuteensa, jota hän hallitsee ja jossa hän voittaa.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja on jaettu neljään osaan, jotka kuvaavat eri kohtia ja vaiheita päähenkilön Matin talosuunnittelussa. Osat ovat nimetty rakennussanoin:
1. Perustukset ja salaojat
Helena jättää Matin ja ottaa lapsensa mukaan. Matti tekee ensimmäiset suunnitelmat talonhankinnasta, hoitaa raha-asiat kuntoon ja hahmottaa mielessään, millainen hänen unelmiensa talon pitäisi olla.
2. Runko
Matti keskittyy kiinteistövälittäjä Kesämaahan toivoen löytävänsä unelmatalonsa hänen avullaan. Matti löytää Taisto Oksasen rintamamiestalon ja alkaa tarkkailla häntä.
3. Harjannostajaiset
Matti tutustuu tarkemmin talon omistajaan ja hoitaa kaiken valmiiksi ennen muuttopäivää.
4. Muuttopäivä
Matti pakottaa Taisto Oksasen siirtämään talon hänen omistukseensa. Helena ja Sini tulevat katsomaan taloa samaan aikaan, kun poliisit ajavat pihaan.
Kerronta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanissa on vaihteleva minäkertoja, sillä se, kenen näkökulmasta asiat kerrotaan, vaihtelee luvuittain. Ensimmäisessä kolmessa osassa (I, II, III) kertoja ilmoitetaan luvun alussa, mutta romaanin viimeisessä osassa (IV) lukijan on itse pääteltävä, kuka milloinkin on äänessä. Osat I, II ja III eroavat neljännestä osasta myös siten, että eri lukujen tapahtumat voivat tapahtua joko samaan aikaan eri näkökulmista kerrottuna tai sitten ne eivät liity toisiinsa mitenkään. Viimeisessä osassa yhden päivän kattavat tapahtumat kerrotaan kronologisessa järjestyksessä.
Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Virtanen on kirjan päähenkilö, jonka perheeseen kuuluvat vaimo Helena ja pieni tytär Sini. Hän työskentelee tehdasvarastoissa ja hankkii lisätienestejä hierojana. Kirjan alussa Matti ajautuu riitaan vaimon kanssa, minkä seurauksena hän lyö vaimoaan. Tästä kiivastuneena vaimo lähtee tyttären kanssa hyvän ystävänsä Sirkun luokse.
Matti näkee itsensä ”kotirintamamiehenä”, joka on uhrautunut perheensä puolesta. Hän on tehnyt kaikki kotityöt ja on pidättäytynyt kodin ulkopuolisista huveista. Hän haluaa saada arvostusta tekemästään työstä perheen hyväksi. Tästä johtuu hänen erikoinen suhtautuminensa sotatermejä kohtaan. Hän käyttää teoistaan ja ajatuksistaan sanoja kuten kotirintamamies, jälleenrakennus ja eturintama. Hän on sitä mieltä, että hänen elämänsä on yhtä vaikeata kuin todellisilla rintamamiehillä aikoinaan.
Järkyttyneenä vaimonsa toimista Matti päättää saada perheensä takaisin. Hän aikoo ostaa omakotitalon, josta vaimo on jo kauan haaveillut. Lieventääkseen tuskaansa ja kohdentaakseen ajatuksiaan muualle hän alkaa lenkkeillä ja kuntoilla. Raskaitten ja fyysisten suorituksien jälkeen Matti palautuu suihkussa. Lenkkeilystä Matti saa henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Matti on hyvin idealistinen haaveillessaan omakotitalosta. Unelmissaan hän uskoo oman kodin ratkaisevan kaikki ongelmat, jotka hän on aiheuttanut. Hän on määrätietoinen teoissaan ja kirjan loppuun asti hän uskoo kaiken palaavan ennalleen.
Helena Virtanen on päähenkilö Matti Virtasen vaimo, joka hakee avioeroa Matin lyötyä häntä. Matin mielestä lyönti oli vain stressistä johtuva vahinko. Helenalle se oli tarpeeksi suuri syy eroon eikä hän aio palata väkivaltaisen miehen luokse.
Virtasilla on yhteinen lapsi Sini. Eron jälkeen Helena muuttaa Sinin kanssa ystävättärensä Sirkun luokse. Hän on huolissaan Sinistä sekä siitä, mitä Sini tekee Matin luona ollessaan. Helena kokee epäonnistuneensa äitinä, sillä Sinin verratessa häntä Mattiin, vetää Matti joka suhteessa pidemmän korren. Kaiken mitä Helena tietää kotitöistä ja ruoanlaitosta, hän on oppinut Matilta, mutta ei osaa toteuttaa niitä yhtä hyvin kuin miehensä.
Helena on kirjeidenlajittelija, joka on aina haaveillut omakotitalosta, mutta jonka tulot eivät ole sitä luokkaa mitä omakotitaloasuminen Helsingissä edellyttää. Matti uskoo saavansa Helenan takaisin, jos hän hankkii tälle omakotitalon. Omakotitalo houkuttelee kuin houkutteleekin Helenan pukeutumaan parhaisiinsa ja kohtaamaan muuttuneen miehensä.
”He” ovat Matti Virtasen yläkerran naapurit, joita ärsyttää suunnattomasti, kun Matti tupakoi parvekkeellaan. He ryhtyvät toimenpiteisiin taloyhtiön hallituksen kokouksissa, mutta koska apua ei siltä taholta heru, ripustavat he talon nimitaululle ironisen valituskirjeen, jossa valitellaan ”joidenkin” pilaavan heidän elämänsä tupakoimisellaan. He yrittävät poliisiinkin turvautumalla saada Matin häädettyä talosta. Tämä kun oli tarkkaillut kiikareilla lähiympäristöä sekä heittänyt parvekkeeltan tupakantumpin nuorten päälle näyttäen näille sen jälkeen keskisormea.
”Ne” ovat erään vanhan omakotitalon uudet asukkaat. Matti kokee tarvitsevansa tehdä tarpeensa heidän pihalleen. Perheen lapsi näkee tämän, mutta ei uskalla kertoa asiasta vanhemmilleen. Kun Matti soittaa myöhemmin ja itse ilmoittaa asian, suuttuu perheen isä Repa. Tämä päättelee tekijän olevan vuokralla asuva mies. He päättävät yhteistoimin naapureiden kanssa ottaa häirikön kiinni, mutta tuloksetta.
Sekä ”he” että ”ne” ovat niin sanottuja ”norminvartijoita”, tavallisia ihmisiä, jotka puolustavat omia oikeuksiaan ja etujaan.
Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Juoksuhaudantie (elokuva)
Romaanin pohjalta tehtiin Veikko Aaltosen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, joka sai ensi-iltansa elokuussa 2004.
Virtasen perhettä näytelleet Eero Aho, Tiina Lymi ja Ella Aho olivat perhe myös oikeassa elämässä.