Fantasia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee fantasiaa käsitteenä. Sanan muista merkityksistä katso Fantasia (täsmennyssivu).

Fantasia on kreikan kielestä peräisin oleva sana, joka tarkoittaa yleisesti mielikuvitusta. Nykyään termillä tarkoitetaan laajalti kaikkea mielikuvituksen tuotetta; niin taiteen, erilaisten pelien kuin seksuaalisten fantasioidenkin kohdalla. Näitä kaikkia yhdistää se, etteivät niiden kuvitellut oliot ja tapahtumat ole todellisuuteen perustuvia. Henkilökohtaisella tasolla fantasialla voidaan näin tarkoittaa kokijan abstraktia mielikuvaa tietyistä olioista. Taiteessa kyse on kuitenkin paremminkin konkreettisista teoksista, jotka sisältävät abstrakteja henkilökohtaisia fantasioita.

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fantasia on muun muassa taidegenre, johon kuuluvat mielikuvitukselliset paikat, olennot, tapahtumat ja pelit.

Fantasiataiteessa on usein maagisia ja yliluonnollisia aiheita. Fantasia voi pohjautua muinaisiin myytteihin ja mytologioihin. Fantasialla on joitakin päällekkäisyyksiä scifin, kauhun ja muun spekulatiivisen fiktion kanssa. Fantasia voi olla paitsi kirjallisuutta, myös esimerkiksi musiikkia, elokuvaa, sarjakuvaa tai teatteria.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fantasiakirjallisuus

Fantasiakirjallisuudessa englantilaisen J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta (1954–1955) on ollut 1900-luvun vaikutusvaltaisin teos. Sen hengessä on kirjoitettu valtava määrä vaihtelevan tasoisia fantasiaromaaneja ja -romaanisarjoja. Muita 1900-luvun merkittäviä fantasiateoksia ovat esimerkiksi Ursula Le Guinin Maameren tarinat. Tolkienia edeltävää fantasiaa edustavat muun muassa Robert E. Howardin Conan barbaari -kertomukset ja Lordi Dunsanyn Haltiamaan kuninkaantytär. 2000-luvun alun merkittävimpiä fantasiaromaaneja ovat J. K. Rowlingin valtavan suosion keränneet Harry Potter -kirjat. Niistä ensimmäinen, Harry Potter ja viisasten kivi, ilmestyi vuonna 1997.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikissa fantasia on mielikuvitelma. Sitä käytetään usein nimityksenä sävellyksille, joiden muotorakenne joko todellisesti tai näennäisesti poikkeaa yleisimmin tunnetuista sävellyslajeista. Tunnetuimpina Mozartin D-molli-fantasia sekä Schubertin Wandererfantasie, jotka ovat molemmat pianoteoksia. Fantasiaksi nimitetään joskus myös löyhästi muodostettuja muunnelmia tai sommitelmia yleisön suosimista kansanlaulu- ja oopperasävelmistä.

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fantasiataide

Fantasiataidetta ovat tuottaneet Boris Vallejo, Luis Royo ja monet muut. Oma lukunsa ovat lukuisat taiteilijat, jotka ovat kuvittaneet fantasiakirjallisuutta, kuten Tolkien-kuvittajat Pauline Baynes, Alan Lee, John Howe ja Ted Nasmith. Internetin Elfwood-yhteisö on omistettu kokonaan fantasia- ja scifi-aiheiselle taiteelle ja kirjallisuudelle.

Pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooli- ja lautapelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fantasia on myös monien rooli- ja lautapelien aiheena. Useimmiten ne saavat innoituksensa Tolkien-vaikutteisesta fantasiakirjallisuudesta. Kuuluisimpia fantasiaan liittyvistä strategiapeleistä on miniatyyripeli Warhammer Fantasy Battle, RuneScape ja World of Warcraft.

Tietokone- ja videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fantasia-aiheisia tietokone- ja videopelejä on suuri määrä, joista tunnetuimpia lienevät The Legend of Zelda sekä Final Fantasy -pelisarjat. Yleisön suosioon ovat nousseet myös verkossa pelattavat MMORPG-pelit kuten Runescape, Ultima Online, World of Warcraft ja Warhammer Online: Age of Reckoning.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]