Harry Potter ja viisasten kivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romaania. Elokuvasta katso Harry Potter ja viisasten kivi (elokuva).
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter and the Philosopher's Stone
Kirjan suomalainen kansi
Kirjan suomalainen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija J. K. Rowling
Kansitaiteilija Thomas Taylor (UK)
Kieli englanti
Genre fantasia, lasten- ja nuortenkirjallisuus
Kustantaja Bloomsbury
Julkaistu 1997
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 223 (Britannia)
Suomennos
Suomentaja Jaana Kapari-Jatta
Kansitaiteilija Mika Launis
Kustantaja Tammi
Julkaistu 1998
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 335
ISBN 951-31-1146-6
Seuraava Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Harry Potter ja viisasten kivi (engl. Harry Potter and the Philosopher's Stone) on J. K. Rowlingin kirjoittaman seitsenosaisen Harry Potter -kirjasarjan ensimmäinen osa. Kirja kertoo nuoresta velhosta nimeltä Harry Potter. Kirjassa kerrotaan, kuinka Harry saa tietää olevansa velho, ystävystyy ja saa vihamiehiä Tylypahkan noitien ja velhojen koulussa sekä uhmaa ystäviensä avulla Voldemortin uudelleennousua.

Kirjan julkaisi 26. kesäkuuta 1997 lontoolainen kirjankustantamo Bloomsbury. Se sai heti suuren suosion. Rowlingin kirjoittaessa sarjan toista osaa nimeltään Harry Potter ja salaisuuksien kammio Harry Pottereita alettiin myydä Yhdysvalloissa ja myös muualla maailmalla. Kirja on käännetty useille kielille, ja siitä on tehty samanniminen pitkä elokuva.

Kirja-arvosteluissa kommentoitiin Rowlingin mielikuvituksen käyttöä, huumoria, yksinkertaisuutta, suoraa tyyliä ja älykästä juonta, vaikka muutamissa valitettiinkin, että viimeiset kappaleet näyttivät huolimattomasti kirjoitetuilta. Kirjoitustyyliä on verrattu Jane Austeniin, joka on Rowlingin lempikirjailijoita; Roald Dahliin, jonka valloittavat lastenkirjat ilmestyivät ennen Harry Potteria; sekä antiikin tarinankertojaan Homerokseen.

Muiden Harry Potter-kirjojen ohella Harry Potter ja viisasten kiveä kohtaan on esitetty arvostelua useiden uskonnollisten ryhmien keskuudessa, ja se jopa kielletty joissain maissa, koska kirjat "edistävät noituutta".lähde? Jotkut kristityt kommentaattorit ovat kuitenkin kirjoittaneet, että kirjat sisältävät esimerkkejä useista kristittyjen ihanteista, muun muassa itseuhrauksen mahdista ja tavoista, joilla ihmisten päätökset kuvastavat heidän persoonallisuuttaanlähde?. Kasvattajat pitävät Harry Potteria ja viisasten kiveä ja sen jatko-osia tärkeänä kannustajana kirjallisuusharrastukseen niiden suosion takia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan alussa kaikkien aikojen voimakkain pimeyden velho Voldemort tappoi Harry Potterin vanhemmat Lily ja James Potterin ja katosi salaperäisesti yritettyään tappaa Harryn. Kun velhomaailma juhli Voldemortin kukistumista, professori Dumbledore, professori McGarmiva ja Hagrid vievät yksivuotiaan Harryn jästi-tätinsä ja -setänsä, Petunia ja Vernon Dursleyn hoiviin.

Kymmenen vuoden ajan Dursleyt ja heidän poikansa Dudley kohtelevat Harrya kuin orjaa ja syöpäläistä. Harry joutui asumaan portaiden alla komerossa. Vähän ennen Harryn 11-vuotissyntymäpäivää Harrylle saapuu kirjeitä, mutta Vernon ehtii aina tuhota ne ennen kuin Harry saa tilaisuuden lukea niitä. Taloon alkaa tunkeutua kirjeitä joka ainoasta kolosta, jolloin Vernon saa tarpeekseen ja vie perheensä pakomatkalle, ensin hotelleihin ja lopulta pienelle kalliosaarelle luullen pääsevänsä kirjevyöryistä eroon.

Pako on turhaa: sinä yönä kun Harry täyttää 11 vuotta, kuuluu ovelta hirveä ryskytys. Joku pyrkii ovesta sisään, ja ovi rymähtää maahan. Ovella seisoo Rubeus Hagrid, joka oli tullut tuomaan kirjeen perille. Vernon yrittää epätoivon vimmalla estää, mutta Hagrid vääntää hänen kiväärinsä solmuun ja käskee Dursleyiden painua kummankin "keittämään päänsä". Nyt Hagrid kertoo Harrylle sen, minkä Dursleyt olivat häneltä salanneet: Harry on velho, kuten hänen vanhempansakin olivat, ja hänet on hyväksytty Tylypahkan noitien ja velhojen kouluun. Harry ei aluksi ollut uskoa, mutta lähtee lopulta tämän ventovieraan mukaan, kohti ensimmäistä seikkailuaan.

Hagrid vie Harryn Viistokujalle Lontooseen taikakeinoin piilotetulle ostoskadulle, jossa Harry pöllämystyneenä huomaa olevansa velhomaailmassa kuuluisuus tai kuten muut häntä nimittävät, "poika, joka elää." Hän saa myös tietää, että velhomaailmassa hän on melko varakas, sillä hänen vanhemmillaan oli rahaholvi velhopankki Irvetassa. Hagridin valvonnassa Harry ostaa kirjat ja tarvikkeet, joita hän tarvitsee Tylypahkassa – ja saa tietää, että hänelle parhaiten sopiva taikasauva on Voldemortin sauvan "veli", sillä sekä Voldemortin että Harryn sauvassa on saman feenikslinnun sulka.

Kuukautta myöhemmin Harry jättää Dursleyt taakseen King's Crossin rautatieasemalla, jolta pikajuna Tylypahkaan lähtee. Asemalla Harry ystävystyy Weasleyn perheen kanssa. Weaslyn äiti Molly neuvoo hänelle kuinka päästä maagiselle laiturille 9 ¾, jolla Tylypahkan juna odottaa. Junassa Harry ystävystyy Ron Weasleyn kanssa, joka kertoo hänelle jonkun yrittäneen ryöstää Irvetan. Muuan toinen uusi oppilas Draco Malfoy ja hänen ystävänsä Crabbe ja Goyle tarjoutuvat neuvomaan Harrya ystävien valinnassa, mutta Harry ei pidä Dracon ylimielisyydestä eikä ennakkoluuloista.

Lukuvuoden alkajaisillallisella koulun suuressa salissa uudet oppilaat lajitellaan tupiin lajitteluhatun avulla. Hattu lajittelee osan oppilaista välittömästi – erityisesti lähettäessään Dracon Luihuiseen – mutta käy telepaattisen keskustelun Harryn kanssa siitä, tekisikö pojan määrätietoisuus hänestä hyvän oppilaan Luihuisessa. Kun Harry ei halua Luihuiseen, Hattu lähettää hänet Weasleyn lailla Rohkelikkoon. Harryn rentoutuessa illallisella professori Kalkaros katsoo häntä ja Harry tuntee pistävää kipua arvessa, jonka Voldemort teki hänen otsaansa.

Kalkaroksen ensimmäisen traumaattisen taikaliemitunnin jälkeen Harry ja Ron vierailevat Hagridin luona, joka asuu puutalossa Kielletyn metsän kupeessa. Siellä he saavat tietää, että Irvetan ryöstö tapahtui heti seuraavana päivänä Harryn ja Hagridin käynnin jälkeen, ja Harry muistaa Hagridin lähteneen pankista pienen paketin kanssa.

Uusien oppilaiden ensimmäisen lentotunnin aikana Neville Longbottom murtaa ranteensa, ja Draco ottaa siitä hyödyn sieppaamalla Nevillen muistipallon ja heittämällä sen korkealle ilmaan. Harry ottaa luutansa ja saa pallon kiinni, ennen kuin se osuu maahan. Tapauksen nähnyt professori McGarmiwa pyyhältää ulos ja nimittää Harryn Rohkelikon uudeksi etsijäksi ja tekee hänestä näin nuorimman huispausjoukkueen jäsenen sataan vuoteen.

Draco huiputtaa Ronia ja Harrya keskiyön kaksintaisteluun, ja Neville ja määräilevä Hermione Granger kaksikkoa yrittäen pitää heidät poissa hankaluuksista. Kaikki neljä päätyvät vahingossa kiellettyyn käytävään ja löytävät, huoneen jossa on valtava kolmipäinen koira. Ryhmä pakenee huoneesta nopeasti, ja vain Hermione huomaa koiran seisoneen lattialuukun päällä. Harry päättelee, että hirviö vahtii pakettia, jonka Hagrid nouti Irvetasta.

Ronin arvosteltua Hermionen mahtailevaa asennetta loitsujen tunnilla Hermione purskahtaa kyyneliin ja piiloutuu tyttöjen vessaan. Professori Orave kertoo, että linnan vankityrmiin on päässyt peikko. Kaikkien muiden poistuessa turvaan Harry ja Ron lähtevät varoittamaan Hermionea. Peikko yrittää päästää Hermionen hengestään vessassa, mutta Harryn työntää taikasauvansa peikon nenään, ja Ron tyrmää peikon tajuttomaksi leijutus-loitsulla, jonka Hermione oli demonstroinut loitsutunnilla. Kun ryhmä opettajia saapuu, Hermione ottaa syyt niskoilleen ja ystävystyy Harryn ja Ronin kanssa.

Ensimmäistä huispausmatsiaan edeltävänä iltana Harry näkee Voron hoitavan Kalkaroksen jalkaa, jota kolmipäinen koira oli purrut. Pelin aikana Harryn luudanvarsi alkaa oikkuilla vaarantaen Harryn hengen, ja Hermione huomaa Kalkaroksen tuijottavan Harrya ja loitsivan. Hän ryntää opettajien korokkeelle tönäisten samalla professori Oravea ja sytyttää Kalkaroksen kaavun tuleen. Harry saa luutansa taas hallintaansa ja nappaa kultasiepin, jolloin Rohkelikko voittaa pelin. Hagrid kieltäytyy uskomasta, että Kalkaros olisi vastuussa Harryn vaarasta, mutta lipsauttaa samalla ostaneensa kolmipäisen koiran ja kertoo, että hirviö vahtii salaisuutta, joka kuuluu professori Dumbledorelle ja jollekulle, jonka nimi on Nicolas Flamel.

Harry ja Weasleyt jäävät Tylypahkaan jouluksi. Yksi Harryn saamista joululahjoista on nimetön paketti, jossa on Näkymättömyysviitta. Harry käyttää viittaa etsiessään tietoa Nicolas Flamelista kirjaston kielletyltä osastolta, ja pakenee Kalkarosta ja Voroa lumotun kirjan alkaessa kirkua. Paetessaan hän joutuu huoneeseen, jossa on Iseeviot-peili, joka näyttää hänen vanhempansa sekä useita heidän esi-isiään. Harry jää koukkuun peilin näkyihin, mutta professori Dumbledore pelastaa hänet ja selittää, että peili näyttää katsojansa kaikkein syvimmän toiveen.

Kun muut oppilaat palaavat seuraavaa lukukautta varten, Draco pilailee Nevillen kustannuksella ja Harry lohduttaa Nevilleä karamellilla. Karamellin sisällä olleessa keräilykortissa lukee, että Nicolas Flamel on 665-vuotias alkemisti, joka omistaa ainoan tunnetun viisasten kiven, elämän eliksiiriä tuottavan taikaesineen. Muutamaa päivää myöhemmin Harry huomaa Kalkaroksen hiipivän kohti Kiellettyä metsää. Metsässä Harry salakuuntelee Kalkarosta ja Oravea jotka keskustelevat viisasten kivestä. Kalkaros kysyy Oravelta, joko tämä tietää keinon päästä kolmipäisen koiran ohi, ja käskee Oravea valitsemaan puolensa. Harry päättelee, että Kalkaros yrittää varastaa viisasten kiven ja että Orave on valmis puolustamaan sitä.

Harry, Ron ja Hermione saavat tietää, että vastoin velholakia Hagrid kasvattaa lohikäärmeenpoikasta, ja he järjestävät poikasen kuljetuksen pois maasta keskiyön aikoihin. Draco tulee paikalle toivoen voivansa nostaa asiasta hälyn ja saavansa kolmikon pulaan. Neville kuitenkin tulee varoittamaan heitä Dracon aikeista. Harry ja Hermione vievät lohikäärmeen linnan korkeimpaan torniin turvaan ja antavat sen Ronin veljen Charlien ystäville, jotka kuljettavat sen pois maasta. Harry kuitenkin unohtaa näkymättömyysviittansa torniin, ja vahtimestari Voro saa kaksikon kiinni. Rangaistukseksi Harry, Hermione, Draco ja Neville joutuvat auttamaan Hagridia pelastamaan pahasti loukkaantuneen yksisarvisen Kielletyssä metsässä. Joukko jakaantuu kahtia ja Harry ja Draco löytävät kuolleen yksisarvisen, jonka veri ympäröi sitä. Huppupäinen hahmo ryömii ruumiin ylle ja juo sen verta. Näky saa Dracon pakenemaan kiljuen. Huppupäinen hahmo liikkuu kohti Harrya, joka kaatuu hirveän kivun jyskyttäessä otsassa olevaa arpea. Harryn palatessa tolkkuihinsa hahmo on kadonnut ja kentauri nimeltä Firenze tarjoutuu viemään hänet takaisin koululle. Kentauri kertoo Harrylle, että yksisarvisen veren juominen pelastaa kuolemaisillaankin olevan ihmisen, mutta jättää vain juuri ja juuri henkiin. Firenze arvelee Voldemortin juoneen verta, jotta saisi tarpeeksi voimia tehdäkseen elämän eliksiiriä viisasten kivestä, jonka avulla hän voisi palata voimiinsa. Palattuaan linnaan Harry huomaa jonkun sujauttaneen näkymättömyysviitan hänen lakanoidensa väliin.

Muutaman viikon kuluttua rentoutuessaan kouluvuoden päätöskokeiden jälkeen Harry ihmettelee, miten Hagrid sai laittoman lohikäärmeenmunan käsiinsä. Tilustenvartija kertoo saaneensa sen huppupäiseltä muukalaiselta, joka osti hänelle useita juomia ja kysyi, kuinka päästä kolmipäisen koiran ohi, jonka Hagrid kertoi helposti: soittamalla sille musiikkia niin se nukahtaa. Tajuttuaan, että viisasten kiven suojaukset eivät enää tehoa, Harry lähtee kertomaan asiasta professori Dumbledorelle mutta saa tietää tämän lähteneen Lontooseen tärkeään tapaamiseen. Harry on vakuuttunut, että Kalkaros lähetti Dumbledorelle valeviestin ja yrittää varastaa kiven samana iltana.

Harry, Ron ja Hermione lähtevät näkymättömyysviitan alla kolmipäisen koiran luo. Harry tekee pedon uniseksi soittamalla Hagridilta joululahjaksi saamaansa huilua. Avattuaan lattialuukun kolmikko kohtaa haasteita, joissa jokaisessa tarvitaan yhden kolmikon jäsenen vahvuuksia ja joista yhdessä Ronin täytyy uhrautua. Viimeisestä huoneesta Harry, joka on nyt yksin, löytää Oraven, joka sitoo Harryn kädet ja jalat taiotuilla köysillä. Orave myöntää päästäneensä peikon sisään ja yrittäneensä pudottaa Harryn luudalta ensimmäisessä huispausottelussa. Kalkaros oli yrittänyt suojella Harrya ja estää Oravea pääsemästä käsiksi kiveen. Orave poistaa köydet ja pakottaa Harryn seisomaan huoneeseen tuodun Iseeviot-peilin eteen. Katsoessaan peiliin Harry tuntee kiven putoavan housuntaskuunsa. Orave poistaa turbaaninsa, jolloin hänen takaraivossaan paljastuvat Voldemortin kasvot. Voldemort/Orave yrittää siepata kiven Harrylta, mutta Oraven koskiessa Harrya hänen ihonsa alkaa palaa pois. Kamppailun jälkeen Harry menettää tajuntansa.

Harry herää koulun sairaalassa, missä professori Dumbledore kertoo hänelle, että hän selviytyi, koska hänen äitinsä uhrasi itsensä pelastaakseen Harryn ja että Voldemort ei voi ymmärtää sellaisen rakkauden voimaa. Voldemort jätti Oraven kuolemaan ja palaa luultavasti uudelleen. Dumbledore oli ennustanut, että peili näyttäisi Voldemortin tekemässä elämän eliksiiriä. Harry sai kiven haltuunsa peilin kautta, koska hän halusi löytää sen mutta ei käyttää sitä. Harryn ja tämän ystävien seikkailun jälkeen Dumbledore ja Flamel katsoivat parhaaksi tuhota kiven.

Päähahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harry Potter on orpo, jota Rowling kuvasi "ruipeloksi, mustahiuksiseksi, silmälasipäiseksi pojaksi, joka ei tiennyt olevansa velho". Rowling loi kirjasarjan juonen ja hahmot, mukaan lukien Voldemortin, kertoakseen kuinka Harry sattui joutumaan tilanteeseensa ja kuinka hänen elämänsä muuttui. Ensimmäistä kappaletta lukuun ottamatta kirjan tapahtumat sijoittuvat aikaan juuri ennen ja vuotta Harryn 11-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Voldemortin hyökkäys aiheutti Harryn otsaan salamanmuotoisen arven, mikä tuottaa silmitöntä kipua Voldemortin ollessa lähellä tai tämän kokiessa voimakkaita tunteita. Harrylla on perinnöllinen taipumus huispaukseen ja hän pystyy muuttamaan ystäviensä mieltä vahvojen perusteiden avulla.

Petunia Dursley, Harryn äidin Lilyn sisar, on hoikka, pitkäkaulainen ja hevosennaamainen nainen. Hän kieltää olevansa sukua siskolleen, joka hänen mielestään oli kummajainen kuten miehensäkin. Petunian mies, Vernon Dursley on vankkarakenteinen mies, jonka kiukun puuskat peittävät ahtaan mielen ja kaiken epätavallisen pelon. Pariskunnan poika Dudley on ylipainoinen ja pilalle hemmoteltu kiusaaja.

Vaikka identtiset veljekset Fred ja George Weasley ovatkin koulun pilailijoita, he saavat silti hyviä arvosanoja kokeistaan ja ovat erinomaisia huispauksen pelaajia. Heidän pikkuveljensä Ron on Harryn ikäinen ja Rowling kuvaa häntä täydelliseksi parhaaksi ystäväksi, joka on "aina paikalla kun häntä tarvitsee". Ronilta puuttuu itsevarmuutta, koska hän on tottunut jäämään isoveljiensä varjoon, mutta hänen taitonsa ja rohkeutensa taikašakkipelissä, jossa kaikkien henget ovat vaarassa, auttavat Harrya läpi esteiden kohti viisasten kiveä.

Hermione Granger, jästipariskunnan tytär, on määräilevä tyttö joka osaa ilmeisesti suurimman osan oppikirjoista ulkoa. Rowling kuvailee Hermione "erittäin viisaaksi, rehelliseksi ja kunnolliseksi" hahmoksi, jossa on "paljon epävarmuutta ja suuri pelko epäonnistumisesta huolimatta lukemisesta". Vaikka Hermione yrittääkin pitää Harryn ja Ronin poissa hankaluuksista, hän ystävystyy poikien kanssa, ja hänen taikuudentuntemuksensa ja analyyttisuutensa auttavat suuresti viisasten kiven löytämisessä.

Draco Malfoy on lipevä ja kalpea poika, joka puhuu kyllästyneesti. Hän rehentelee huispauskyvyillään ja väheksyy kaikkia, jotka eivät ole puhdasverisiä velhoja – ja velhoja, jotka eivät kannata samoja näkemyksiä kuin hän. Dracon vanhemmat olivat kannattaneet Voldemortia mutta vaihtoivat puolta pimeän lordin kukistuttua. Draco välttelee suoria yhteenottoja ja yrittää saada Harryn ja tämän ystävät vaikeuksiin.

Neville Longbottom on pyöreä ja ujo poika, joka unohtelee asioita niin paljon, että hänen isoäitinsä antaa hänelle muistipallon. Nevillen taikakyvyt ovat heikot, ja ne ilmestyivät vasta pelastamaan hänen henkensä 8-vuotiaana. Arkuudestaan huolimatta Neville pystyy taistelemaan ketä tahansa vastaan pienen kannustuksen avulla tai ajatellessaan sen olevan oikeaa ja tärkeää.

Professori Dumbledore, pitkä, hoikka mies, joka käyttää puolikuun muotoisia silmälaseja ja jolla on vyötäisille ylettyvät pitkät hopeiset hiukset ja parta; on Tylypahkan rehtori ja ainoa velho jota Voldmort on ikinä pelännyt. Dumbledorella, joka tunnetaan saavutuksistaan taikuuden parissa, kamarimusiikin kuuntelusta ja keilailusta, on vaikeuksia kieltäytyä karamelleista ja hänellä on erinomainen huumorintaju. Vaikkei hän otakaan kehuja vastaan, hän tietää kuinka viisas hän todella on. Rowling kuvaili häntä "hyvyyden perikuvaksi".

Minerva McGarmiwa, pitkä, ankarannäköinen nainen, jolla on mustat tiukalle nutturalle sidotut hiukset; opettaa muodonmuutoksia ja muuttaa itsensä joskus kissaksi. Hän on vastuussa Rohkelikko-tuvasta ja, toisin kuin professori Kalkaros, hän ei suosi oman tupansa oppilaita, mutta auttaa kyllä rohkelikkolaisia, jos he apua tarvitsevat.

Vääntelehtivä ja änkyttävä professori Orave opettaa Tylypahkassa pimeydenvoimilta suojautumista. Hän oli aikoinaan viisas oppinut, mutta hänen hermonsa kärsivät vampyyrien kohtaamisen jälkeen. Orave käyttää turbaania peittääkseen takaraivostaa ulos tunkevat Voldemortin kasvot.

Professori Kalkaros, jolla on koukkunenä, kalpea iho ja rasvaiset hiukset, opettaa taikajuomia Tylypahkan velhokoulussa mutta on aina himoinnuut pimeydenvoimilta suojautumisen opettajan paikkaa. Kalkaros suosii oman tupansa Luihuisen oppilaita ja käyttää kaikki mahdolliset tilaisuudet nöyryyttääkseen muita, erityisesti Harrya. Harryn arpea on alkanut sattua usein Kalkaroksen ollessa lähistöllä, minkä takia Harry ja hänen ystävänsä pitävät Kalkarosta Voldemortin yhtenä seuraajana.

Hagrid, joka on lähes 3,7 metriä pitkä ja jolla on pitkät takkuiset hiukset ja parta, erotettiin Tylypahkasta kolmantena vuonnaan ja hänen taikasauvansa katkaistiin kahtia, mutta professori Dumbledore antoi hänen jäädä koulun tilusten ja avainten vahdiksi. Hagrid on suunnattoman lojaali Dumbledorelle ja ystävystyy nopeasti Harryn, Ronin ja Hermionen kanssa.

Tylypahkan vahtimestari, Voro tuntee koulun jokaisen salakäytävän, paremmin kuin kukaan muu koulussa (jollei lasketa Fred ja George Weasleytä) ja hänen kissansa Norriska auttaa häntä oppilaiden metsästyksessä. Tylypahkan henkilökuntaan kuuluvat myös: Puuskupuhia johtava lyhyt ja paksu yrttitiedon opettaja, professori Verso; Korpinkynttä johtava pieni ja innokas loitsujen opettaja, professori Lipetit, joka on erittäin ystävällinen Harrya kohtaan. Horroksessa olevan oloinen taikuudenhistorian opettaja, professori Binns, aave joka ei huomannut kuolemaansa; sekä Matami Huiski, huispaustuomari, joka on ankara mutta harkitseva, metodinen opettaja. Räyhähenki Riesu vaeltelee koulun käytävillä aiheuttaen kaaosta millä tahansa keksimällään tavalla.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rowling, J. K.: Harry Potter ja viisasten kivi. (Harry Potter and the Philosopher's Stone, 1997.) Suomentanut Jaana Kapari. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1146-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]