Harry Potter ja Azkabanin vanki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romaania. Elokuvasta katso Harry Potter ja Azkabanin vanki (elokuva).
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter and the Prisoner of Azkaban
Harry Potter ja Azkabanin vanki -kirjan kansikuva.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija J. K. Rowling
Kieli englanti
Genre fantasia, lasten- ja nuortenkirjallisuus
Julkaistu 8. heinäkuuta 1999
Suomennos
Suomentaja Jaana Kapari-Jatta
Kansitaiteilija Mika Launis
Kustantaja Tammi
Julkaistu 2000
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 456
ISBN 951-31-1737-5
Edeltävä Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Seuraava Harry Potter ja liekehtivä pikari
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Harry Potter ja Azkabanin vanki on Harry Potter -kirjasarjan kolmas osa. Sen on kirjoittanut brittiläinen kirjailija J. K. Rowling. Englanninkielinen alkuteos Harry Potter and the Prisoner of Azkaban ilmestyi 8. heinäkuuta 1999 ja suomennos vuonna 2000. Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva ja peli.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

13-vuotias Harry Potter viettää kaikessa rauhassa kesälomaansa, kun komenteleva Marge-täti saapuu vierailulle. Illallispöydässä Marge saa Harryn suuttumaan niin kovasti, että hän tulee taikakeinoin paisuttaneeksi tädin. Harry pakenee, sillä luvattomasta taikomisesta seuraa velhomaailmassa rangaistus. Harry matkustaa Poimittaislinjalla Viistokujalla sijaitsevaan majataloon, Vuotavaan noidankattilaan, jossa taikaministeri Cornelius Toffee on häntä vastassa. Sen sijaan että rankaisisi Harrya, ministeri onkin huolestunut hänen turvallisuudestaan, sillä entinen lordi Voldemortin kannattaja ja vaarallinen velho, Sirius Musta, on paennut Azkabanin velhovankilasta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hän aikoo etsiä Harryn kostaakseen tälle isäntänsä kohtalon.

Lukuvuoden alettua Tylypahkan porteille asetetaan Azkabanista tulleet vartijat, ankeuttajat. Ne ovat olentoja, jotka läsnäolollaan imevät ihmisestä kaiken onnellisuuden. Ankeuttajien läsnäolo tuntuu vaikuttavan Harryyn pahemmin kuin muihin. Tylypahkan uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Remus Lupin selittää sen Harryn aikaisemmilla kokemuksilla. Lupin ryhtyy opettamaan Harrylle ankeuttajilta suojaavaa suojelius-loitsua ja valmentaa Harrya yksityisesti oppituntien jälkeen.

Harryn ystävät Hermione Granger ja Ron Weasley joutuvat ilmiriitaan keskenään, kun Hermionen uusi kissa, Koukkujalka yrittää tappaa Ronin lemmikkirotan Kutkan. Lisää kinaa aiheuttaa Harryn joululahjaksi saama Tulisalama-luuta. Pakettiin ei ollut merkitty lähettäjää ja Hermione epäilee luudan tulleen Sirius Mustalta. Hermione kertoo asiasta tuvanjohtajalle, joka takavarikoi luudan. Sen seurauksena Ron ja Harry suuttuvat Hermionelle. He kuitenkin leppyvät, kun luuta tuodaan takaisin puhtaaksi todettuna.

Harry saa kuulla, että Sirius Musta oli ollut hänen isänsä paras ystävä ja hänen itsensä kummisetä. Sen lisäksi selviää, että juuri Musta oli se, joka ilmiantoi Harryn vanhempien olinpaikan Voldemortille.

Eräänä yönä suuri musta koira raahaa Ronin mukanaan maanalaiseen käytävään. Harry ja Hermione seuraavat perässä. Käytävä päättyy pieneen ränsistyneeseen mökkiin, joka paljastuu Tylyahon kylässä sijaitsevaksi Rääkyväksi Röttelöksi. Koira on vankikarkuri Sirius Musta. Hän on animaagi, eli velho, joka osaa muuntua eläimeksi. Musta vakuuttaa syyttömyyttään ja vaatii saada selittää. Ennen kuin hän ehtii aloittaa kertomuksensa, Remus Lupin ilmestyy paikalle. Myös hän oli nuorena Harryn vanhempien ystävä.

Lopulta paljastuu, että Sirius Musta on kuin onkin syytön. Todellinen Voldemortin palvelija on Peter Piskuilan, mies, jonka Mustan väitettiin murhanneen. Selviää, että Peter, joka myös on animaagi, oli piileskellyt 12 vuotta Weasleyn perheen Kutka-rottana.

Kun Peteria viedään Tylypahkan linnaan, täysikuu tulee näkyviin ja Remus Lupin muuttuu sudeksi. Sekasorron seurauksena Peter pääsee pakenemaan. Musta on haavoittunut ja ankeuttajat hyökkäävät hänen kimppuunsa melkein tappaen sekä hänet että Harryn. Musta pelastuu, mutta hänet aiotaan palauttaa Azkabanin vankilaan, sillä kolmen 13-vuotiaan lapsen todistus hänen syyttömyydestään eivät riitä Mustan vapauttamiseen.

Rehtori Albus Dumbledoren vihjeestä Hermione ja Harry matkaavat ajassa taaksepäin ajankääntäjällä, jota Granger on käyttänyt aikatauluongelmiensa ratkaisemiseen koko lukuvuoden ajan. He pelastavat sekä Mustan että Hagridin Hiinokka-nimisen hevoskotkan, jota ollaan teloittamassa vaarallisuutensa vuoksi. Tosiasiassa "vaarallisuus" oli vain poika Malfoyn ja hänen isänsä Lucius Malfoyn juonittelua: Draco kohteli Hiinokkaa halveksien Hagridin varoituksista huolimatta. Hiinokka raapaisi Dracoon pikkunaarmun, josta Draco kanteli isälleen. Lucius Malfoy hermostui moisesta ja osin lahjontaa käyttäen painosti tutkintaelimet antamaan kuolemantuomion syyttömälle eläimelle. Harry ja Hermione pelastavat Hiinokan ja auttavat Sirius Mustaa pakenemaan linnasta Hiinokan selässä.

Erityisesti tästä raivostuu professori Kalkaros, joka on aivan ensi tapaamisesta asti ollut vihoin Siriuksen kanssa: tämä olisi normaalisti perheperinteen johdosta kuulunut Luihuisen tupaan - mutta James Potterin houkutteluista menikin Rohkelikkoon. Kalkaros lisäksi menettää ministerin jo varmaksi lupaaman ritarimerkin Mustan paon tähden - eikä se ainakaan paranna hänen mielialaansa. Kalkaros raivoaa ja väittää Harryn ja Hermionen vapauttaneen Mustan. Dumbledore ja matami Pomfrey todistavat, että nuoret olivat istuneet tiukasti lukkojen takana sairasosastolla - itse asiassa he olivat nukkuneet vangin paetessa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rowling, J. K.: Harry Potter ja Azkabanin vanki. (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 1999.) Suomentanut Jaana Kapari. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1737-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]