Robert E. Howard

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert E. Howard
Howard vuonna 1934.
Howard vuonna 1934.
Salanimet Patrick Mac Conaire, Steve Costigan, Patrick Ervin, Patrick Howard, Sam Walser
Syntynyt 22. tammikuuta 1906
Peaster, Teksas, Yhdysvallat
Kuollut 11. kesäkuuta 1936 (ikä 30)
Cross Plains, Teksas, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija, lehtimies, kirjanpitäjä
Kansallisuus amerikan irlantilainen
Äidinkieli englanti
Aikakausi 1924–1936
Tyylilajit fantasia, sci-fi, kauhu, western, nyrkkeily, historiallinen fiktio
Suuntaus miekka ja magia, kosminen kauhu, weird fiction
Tuotannon kieli englanti
Uskonnollinen kanta agnostikko
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Robert Ervin Howard (22. tammikuuta 190611. kesäkuuta 1936) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen pääasiassa novellimuotoinen tuotantonsa koostuu lähinnä fantasiasta ja historiallisista pulp-seikkailuista, joita julkaistiin varsinkin Weird Tales -lehdessä 1930-luvulla.

Howardin proosa on ytimekästä, suorasukaista, dynaamista ja värikästä. Hänen tarinansa heijastelevat pessimististä maailmankuvaa ja auktoriteettivastaisia asenteita. Niiden päähenkilöt ovat yleensä vitaaleja, elämänjanoisia, yli-ihmistyyppisiä sankareita, jotka ratkaisevat mielellään ongelmat väkivallalla. Sankarin palkkiona ovat tyypillisesti rikkaudet ja kauniit naiset.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howard syntyi Peasterissa, Texasin osavaltiossa Yhdysvalloissa vuonna 1906. Howard oli kiinnostunut historiasta ja kirjallisuudesta jo nuorena. Hän kirjoitti ensimmäisen novellinsa jo 9-vuotiaana. Ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi hän työskenteli lehtimiehenä ja kirjanpitäjänä.

Kirjailijanuransa alussa hänellä oli ongelmia. Kustantaja hylkäsi vuonna 1928 omaelämäkerrallisen romaanin Post Oaks and Sand Roughs ja runokokoelman Singers in Shadows. Näihin aikoihin Weird Tales kuitenkin julkaisi novellin Red Shadows. Vuonna 1936, ennen itsemurhaansa, Howard oli jo niin suosittu, että hänen nimensä toi merkittävää myyntiarvoa hänen novellejaan julkaiseville lehdille. Hänen kasvavat tulonsa kuitenkin upposivat enenevissä määrin hänen sairaalloisen äitinsä hoitokustannuksiin. Uransa loppuaikoina hän siirtyi kirjoittamaan lännenseikkailuja lehtiin, jotka maksoivat novelleista Weird Talesia paremmin. Howardin tunnetuin kirjallinen luomus on Conan barbaari, josta hänen kuolemansa jälkeen kirjoittivat muun muassa L. Sprague de Camp ja Robert Jordan.

Howard oli agnostikko. Hänen naissuhteensa olivat lähes olemattomat, mikä johti siihen että hän uskoi olevansa epänormaali. Lääkäri kuitenkin piti ongelmia psyykkisinä eikä fyysisinä. Howard kärsikin lievästä skitsofreniasta. Pitkäaikaisin naissuhde Howardilla oli Novalyne Priceen. Myöhemmin Price kirjoitti Howardista muistelon One who walked alone. Eräässä haastattelussa Price totesi, että Howard ”olisi ollut mahdoton aviomies”. Suhteesta on ohjattu elokuva The Whole Wide World, jossa Howardia esittää Vincent D'Onofrio ja Priceä Renée Zellweger.

Kirjailijakollegat H. P. Lovecraft ja Clark Ashton Smith olivat Howardin ystäviä, joiden kanssa hän kävi vilkasta kirjeenvaihtoa.

Howard ampui itseään päähän 11. kesäkuuta 1936, noin kello 8, tuberkuloosia sairastavan äitinsä jouduttua koomaan. Hän ei enää palannut tajuihinsa ja kuoli noin kello 16. Howardin äiti kuoli seuraavana päivänä ja heidät haudattiin 14. kesäkuuta. Robert E. Howard jätti jälkeensä seuraavanalaisen itsemurhaviestin:

»All fled – all done, so lift me on the pyre,
The Feast is over and the lamps expire.»

Modernin fantasiakirjallisuuden suosion kasvaessa 1960-luvulla alettiin Howardin teksteihin kiinnittää suurempaa huomiota. Nykyisin häntä pidetään yhtenä lahjakkaimmista 1920- ja 1930-lukujen pulp-ajanvietelukemistoihin kirjoittaneista kirjailijoista.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howardin hahmoista ylivoimaisesti tunnetuin on Conan barbaari. Ensimmäinen tämän muinaisen miekkamiehen seikkailuista kertova novelli ”Feeniks-lintu miekassa” (Phoenix on the Sword) julkaistiin joulukuussa 1932. Tunnetuimpia Howardin Conan-tarinoita on ”Mustan rannikon kuningatar” (Queen of the Black Coast). Howard kirjoitti yhden Conan-romaanin, Lohikäärmeen hetken. Howardin kuoleman jälkeen monet kirjailijat ovat kirjoittaneet lisää Conan-tarinoita. Kuten useimmat Howardin fantasianovellit, myös Conanin seikkailut tapahtuvat todellisen maailman fiktiivisessä esihistoriassa, hyborialaisena aikana. Kokonaisuudessaan Howardin tuotantoon lukeutuu noin sata fantasia- ja kauhutarinaa, saman verran seikkailu-, nyrkkeily- ja lännentarinoita sekä lisäksi satoja runoja. Suomeksi hänen tuotannostaan on julkaistu lähinnä fantasiaa ja kauhua.

Vuonna 1928 pulp-lehti Weird Tales julkaisi hänen novellinsa ”Punaiset varjot” (Red Shadows), mikä oli Howardin läpimurto. Jo tämän varhaisen seikkailun sankarissa Solomon Kanessa on nähtävissä kimmerialaisen barbaarin, Conanin, piirteitä. Howardin kertomukset väkivahvoista miekkasankareista synnyttivät uuden lajityypin jota kutsutaan nimellä miekka ja magia (en. Sword and Sorcery tai Heroic Fantasy, Sankarifantasia). Tämä oli Howardin merkittävin perintö kirjallisuudelle.

Kauhukirjallisuuden puolella hänen kolmisenkymmentä kauhutarinaansa laajensivat kauhun silloista skaalaa tuomalla mukaan inhimillisyyttä, koskettavuutta ja elämänläheisyyttä – 1900-luvun alun kauhukirjallisuudelle harvinaisia piirteitä.[1] Howard myös kehitti H. P. Lovecraftin ns. Cthulhu-mytologiaa keksimällä Unaussprechlichen Kulten -nimisen kirjan ja kirjoittamalla muutamia mytologian kaanoniin kuuluvia novelleja, joista hän kuitenkin luopui pian koska toimi mieluummin itse luomiensa maailmojen piirissä.[2] Toinen aihe olivat zombit, jotka siinä vaiheessa eivät vielä olleet kovin suosittu teema kauhukirjallisuudessa: Howard kirjoitti kaksi zombinovellia ”Kyyhkyt Helvetistä” (Pigeons from Hell) ja ”Musta Canaan” (The Black Canaan), joista ensimmäistä Stephen King on kutsunut yhdeksi parhaista kauhunovelleista, sekä artikkelin nimeltä ”Kelly the Conjure-Man”, joka käsitteli kansanperinteessä esiintynyttä poppamiestä. Eläviä kuolleita johtavasta poppamiehestä kertova ”Musta Canaan” perustuu löyhästi tähän kansanperinteeseen.[3]

Conanin lisäksi muita Howardin hahmoja ovat 1600-luvulla Afrikassa vaeltava puritaani Solomon Kane ja muinaisen Valusian atlantislainen kuningas Kull (kokoelmissa Yön kuninkaat ja Kadotuksen kuilu suomalaistetulla nimellä Kall) jonka seikkailuista parhaana on pidetty Weird Talesin toimittajan Farnsworth Wrightin hylkäämää novellia ”Kirveellä minä hallitsen!” (By This Axe I Rule!). Hylkäämisen syynä oli yliluonnollisen elementin puuttuminen tarinasta. Myöhemmin Howard muokkasi tarinasta ensimmäisen Conan-novellinsa ”Feenikslintu miekassa” (Phoenix on the Sword). Muita hahmoja ovat esimerkiksi piktien kuningas Bran Mak Morn, joka taistelee roomalaisia vastaan, sekä viikinkejä löylyttävä Turlogh O'Brien 1000-luvun Irlannista.

Vaikutus kirjallisuuden ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert E. Howardin inspiroimia tai hänen töihinsä suoraan perustuvia sarjakuvia ja elokuvia on runsaasti. Myös roolipelien fantasiamaailmat ovat saaneet Howardilta paljon vaikutteita.

Populaarimusiikin kentällä Howardin työt ovat olleet inspiraationa monille extreme metal -yhtyeille.[4]

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Conan ja demonit. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos Ulla Selkälä & Ilkka Äärelä. Kuvittanut Petri Hiltunen. Jalava, 1990. ISBN 951-8954-20-8.
  • Conan taistelija. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos Ulla Selkälä & Ilkka Äärelä. Kuvittanut Petri Hiltunen. Jalava, 1990. ISBN 951-8954-55-0.
  • Conan voittaja. (The hour of the dragon, 1935–1936.) Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ilkka Äärelä. Kuvittanut Petri Hiltunen. Jalava, 1991. ISBN 951-8954-85-2.
  • Conan Cimmerialainen: Robert E. Howardin viisi novellia ja runo. Koonnut ja kuvittanut Petri Hiltunen. 2. uudistettu laitos (1. laitos 1991). Suomennos: Leena Peltonen. Jalava, 2001. ISBN 951-887-207-4.
  • Yön kuninkaat. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä. Fan-sarja. WSOY, 1992. ISBN 951-0-18371-7.
  • Kadotuksen kuilu. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ulla Selkälä. Fan-sarja. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18945-6.
  • Mustan rannikon kuningatar ja muita Conan-kertomuksia. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ulla Selkälä & Ilkka Äärelä. Jalava, 2010. ISBN 978-951-887-421-1.
  • Zambebwein kuu. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomentanut Matti Rosvall. Portti-kirjat. Tampereen Science Fiction Seura, 2010.
  • Howardin novelleja on julkaistu useissa antologioissa, mm. Jalavan Outoja tarinoita -sarjassa.

Suomentamattomat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postuumit romaanit:

  • Almuric, 1939.
  • The Treasure of Tranicos (viimeistellyt L. Sprague de Camp), 1980.
  • Conan the Avenger (viimeistelleet L. Sprague de Camp ja Bjorn Nyberg), 1984.
  • Black Vulmea's Vengeance, 1987.
  • Three Bladed Doom, 1987.
  • Conan the Freebooter (viimeistellyt L. Sprague de Camp), 1988.
  • Post Oaks and Sand Roughs, 1990.

Robert Howardin novelleja on julkaistu useissa englanninkielisissä kokoelmissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenkielisten Howard-kokoelmien esipuheet, kirj. Markku Sadelehto.
  • toim. Vesa Sisättö: Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2003. ISBN 951-692-539-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Outoja Tarinoita 5, sivu 8. Kustannus OY Jalava. WSOY:n graafiset laitokset. Juva 1993. ISBN 951-887-008-X.
  2. Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Musta kivi, sivut 10–11. WSOY:n graafiset laitokset. Juva, 1995. ISBN 951-0-20103-0.
  3. Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Outoja Tarinoita 4. Jalava, 1992.
  4. Kahn-Harris, Keith, Extreme Metal: Music and Culture on the Edge, Oxford: Berg, 2007, ISBN 184520399-2, sivu 41

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert E. Howard.