Humala

Wikipedia

Humala
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Rosales Heimo: Hamppukasvit Cannabaceae Suku: Humulus Laji: lupulus
Kaksiosainen nimi
Humulus lupulus L.
Katso myös
Humala Wikispeciesissä   Humala Commonsissa

Humala (Humulus lupulus) on hamppukasveihin (Cannabaceae) kuuluva monivuotinen köynnöstävä hyöty- ja koristekasvi. Humalalajeista Humulus lupulus on tärkein. Se kasvaa villinä Euroopan ja Aasian lauhkeilla seuduilla, mutta istutettuna menestyy Suomessa vielä ainakin eteläisessä Lapissa.^[1]

Humala on kaksikotinen kasvi, joten sen hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä.^[2] Se on hyvin nopeakasvuinen ja sen versot voivat kasvaa viikossa jopa puoli metriä. Humala on monivuotinen perenna, jonka latvus lakastuu syksyllä pakkaskauden alkaessa. Silloin se on hyvä leikata poikki maanpinnan läheltä. Humalan lehdet ovat vastakkaisia, karheita, 3–5-liuskaisia ja hammaslaitaisia. Ne ovat kooltaan jopa 25 cm. Hedekukinnot ovat vaatimattomia ja emikukinnot vihreitä käpyjä. Humalalla on syvälle maahan tunkeutuva maltoinen juurakko. Kasvia voidaan lisätä lähelle mullan pintaa leviävistä juuriversoista. Humala kasvaa myös varjossa, mutta kukkiakseen se vaatii valoisan kasvupaikan. Humala viihtyy parhaiten syvässä ja voimakkaassa maassa. Savimaassa sen kasvu on kituliaista. Pikkutaimet kasvavat hitaasti, mutta kunnolla juurruttuaan humala kehittyy hyvin reheväksi monimetriseksi köynnöskasviksi. Humala kykenee kasvamaan ohutta naruakin pitkin, mutta kaunein se on säleikössä kasvavana. Koristekasvina se vaatii vain vähän hoitoa. Keväisin juuriversoja voidaan harventaa jättämällä vain kolme tai neljä vahvinta versoa kuhunkin juurakkoon. Vuosittain sen tyvelle on hyvä lisätä multaa ja lannoitteita. Humalaa voidaan kasvattaa myös esimerkiksi oleskelupaikan näkösuojaksi. Silloin taimien väliksi on hyvä jättää metrin kasvutila.

Humalaa käytetään oluen maustamiseen ja se on Suomessa yleinen koristekasvi.

Humalaa käytetään myös lääkekasvina sen rauhoittavan ja ruokahalua lisäävän vaikutuksen takia ^[3].

Oluessa humalaa käytetään ennen kaikkea antamaan oluen makuun katkeruutta ja hedelmäisiä aromeja. Eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita.^[4]

[muokkaa] Oluenpanossa käytettyjä humalalajikkeita

• Ahtanum (USA)
• Amarillo
• Brewer’s Gold
• Cascade (USA:n luoteisosat)
• Centennial
• Challenger
• Chinook
• Cluster (USA:n luoteisosat)
• Crystal
• First Gold
• Fuggles (Kentin alue, Englanti)
• Galena
• Goldings (Kentin alue, Englanti)
• Hallertau Hersbrucker ja Mittelfrüh (Saksa)
• Horizon
• Liberty (Englanti)
• Lublin (Puola)
• Millennium
• Mount Hood
• Northdown (Englanti)
• Northern Brewer
• Nugget
• Pacific Gem (Uusi-Seelanti)
• Perle (Saksa)
• Pride of Ringwood (Australia)
• Progress
• Saaz (Zatecin alue, Tšekki)
• Santiam
• Select
• Simcoe
• Spalt (Saksa)
• Sterling
• Strisselspalt (Ranska)
• Styrian Goldings
• Target (Englanti)
• Tettnang (Saksa)
• Tradition
• Vanguard
• Warrior
• Willamette
• Zeus

[muokkaa] Lähteet