Leppälintu
Sivulta puuttuu | Leppälintu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Phoenicurus phoenicurus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Leppälintu Wikispeciesissä |
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) on sieppoihin kuuluva lintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 14 cm, paino 14–19 g, siipien kärkiväli 21–24 cm. Koiraan rinta ja pyrstö ovat oranssinpunaiset ja pää harmaa. Nimi leppä tulee vanhasta verta tarkoittavasta sanasta ja viittaa juuri linnun punaiseen väritykseen. Otsa on vaalea ja kurkku musta. Naaras ja nuori lintu ovat ruskeita ja niiden pyrstö on oranssinpunainen. Vanhoilla leppälinnuilla on sulkasato heinä–elokuussa, jonka jälkeen iän ja sukupuolen määritys maastossa on vaikeaa.
Koiras laulaa aktiivisesti toukokuussa, usein puun latvassa. Laulaa usein myös yöllä. 
Laulu? on kirkas säe, jota seuraa lyhyt matkintoja käsittävä liverrys. Laulun alkuosaa voisi kirjaimin kuvata "hiitryitryitryi". Varoitusääni on pajulintumainen ”hyit”.
Vanhin suomalainen rengastettu leppälintu on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 7 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut tanskalainen 10 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Laji pesii koko Suomessa ja talvikaudeksi laji muuttaa Pohjois-Afrikkaan. Leppälintu pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä Aasiassa Baikal-järvelle ja Iraniin saakka. Euroopassa pesii 2–3 miljoonaa paria, Suomessa 500 000 – 700 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Metsät, pihat ja puistot ovat leppälinnun normaaleja elinympäristöjä. Mäntykankaat ja kalliomänniköt ovat lajin erityisessä suosiossa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Leppälintu on kolopesijä. Se voi pesiä myös isoreikäiseen pönttöön (lentoaukko 7 cm)[2]. Leppälintu suosii erityisesti vanhoja ja rapistuneita pönttöjä ja karttaa uusia.[3] Naaras munii 6–7 sinistä munaa ja hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Osa kannasta pesii kahdesti kesässä.
Leppälintu on käen pääisäntälaji Suomessa. Käki munii leppälinnun pesään leppälinnun munia suuremman munan, jota osa leppälinnuista sitten hautoo kuin omaansa. Osa leppälinnuista kuitenkin tunnistaa käen munan eikä haudo sitä. Leppälintu oppii luultavasti tulevaisuudessa tunnistamaan käen munan. Näin on käynyt jo pajulinnun kohdalla, sillä pajulintu hylkää pesänsä lähes poikkeuksetta, jos käki on sen pesään muninut.[4]
[muokkaa] Ravinto
Leppälintu käyttää ravintonaan hyönteisiä ja hämähäkkejä, erityisesti perhosia ja kovakuoriaisia ja niiden toukkia.[3] Syksymmällä se syö myös marjoja.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Phoenicurus phoenicurus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Linnunpönttöjen rakennusohjeet Birdlife Suomi. Viitattu 1.7.2009.
- ↑ a b Lasse J. Laine: Suomalainen Lintuopas, s. 232. WSOY, 2009.
- ↑ HARJUREITTI - Leppälintu Viitattu 17. elokuuta 2009.
