Ilmari Kivinen
Kaarlo Ilmari Kivinen (pakinoitsijanimimerkki Tiitus, 9. syyskuuta 1883 Pornainen – 14. helmikuuta 1940 Helsinki) oli ensimmäisiä huomattavia suomenkielisiä pakinoitsijoita ja teki pitkän uran Helsingin Sanomien pakinoitsijana vuosina 1914–1940. Sanomalehtiuransa ohessa hän myös julkaisi humoristisia romaaneja ja kertomuskokoelmia.
Kivisen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Kaarlo Konstantin Kivinen (alkujaan Stenholm) ja Amanda Vilhelmiina Peltonen. Hän valmistui ylioppilaaksi 1903 ja toimi sitten sanomalehtimiehenä, ensin muun muassa Turun Sanomissa 1908-1914 ja sen jälkeen Helsingin Sanomissa. Tiituksen pakinoita Kivinen julkaisi vuodesta 1918 lähtien myös kokoelmina, mutta jo sitä ennen hän oli julkaissut useita muita teoksia.
Kivisen puoliso vuodesta 1914 oli Ellen Koskinen. Kivisen muistokivi (Veikko Jalava, 1962) on pystytetty Liperin Viinijärvelle, jossa hän on asunut.
Teokset [muokkaa]
- Poliisikoira (1915)
- Tee työ ja opi pelaamaan (1915)
- Siitä nousi hirmuinen prosessi (1916)
- Herra Kenonen. Hänen elämänsä ja mielipiteensä (1917)
- Sen pitkää, tämän lyhyttä (1918)
- Ole, sielun', iloinen (1919)
- Suu syyhyy, parta kutajaa (1919)
- Mittee mies on pahollaan (1920)
- Rykimällähän yskä lähtee (1920)
- Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1920)
- Hra Kenosen harha-askel (1922)
- Kommunistien kokous Pöllölässä (1922)
- Hra Kenonen matkoilla (1923)
- Vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia (1926)
- Kenraali Ponomarevin päiväkirja (1928)
- Valitut teokset I–V (1928)
Uusintapainoksia [muokkaa]
- Tiituksen parhaat WSOY (1964), sisältää Herra Kenonen. Hänen elämänsä ja mielipiteensä, Kommunistien kokous Pöllölässä, Poliisikoira, Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin
sekä valittuja pakinoita
Lähteet [muokkaa]
- Kivisen elämäkerta Kansallisbiografiassa (Viitattu 10.8.2011)
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 390.
