Ylämylly

Ylämylly on taajama Liperin kunnassa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kylä sijaitsee Pieksämäen–Joensuun rautatien varrella valtatie 9:n (entinen valtatie 17) ja seututien 476 risteyskohdassa, noin 15 kilometrin päässä Joensuusta länteen. Vaikka Ylämylly onkin nykyisin kasvava taajama, henkilöjunat eivät pysähdy enää Ylämyllyn asemalla. Nykyisin lähimmät henkilöliikenteen asemat ovat Viinijärvi ja Joensuu.

Ylämyllyyn kuuluu Jyrinkylä ja Honkalampi, joista Jyrinkylä on saanut Ylämyllyn väkiluvun kasvamaan. Ylämyllyllä on muun muassa Ylämyllyn ja Puolivälin päiväkodit. Tärkeä naapurikylä on Mattisenlahti. Välikankaan teollisuusalue on Ylämyllyn ja Polvijärventien välissä.

Honkalampi

Honkalampi on 1970-luvulla syntynyt asuinalue, joka sijaitsee Ylämyllyn keskustan ja Honkalampi-nimisen lammen välissä. Aluella on kerrostaloja ja omakotitaloja.

Honkalammella toimii vammaisten, lähinnä kehitysvammaisten palveluja tarjoava Honkalampi-keskus.

Jyrinkylä

Jyrinkylä on asuinalue, joka on syntynyt entisen varuskunnan, Pohjois-Karjalan Patteriston, alueelle Ylämyllyn keskustan ja Pärnäväärän alueen välissä. Pääosa asunnoista on omakotitaloja. Vanhat varuskuntarakennukset ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien käytössä, urheiluhallina sekä asuntoina.

Seurakuntatalo

Ylämyllyllä ei ole omaa kirkkoa, mutta siellä on juuri valmistunut seurakuntatalo

Peruskoulu

Kylällä on peruskoulu, jonka rehtorina toimii Riitta Hyttinen ja apulaisjohtajana Päivi Kokko. Koulun oppilasmäärä lukuvuonna 2008-2009 oli 416 oppilasta, mikä on 24 enemmän kuin edellisenä vuotena. Ensimmäisen luokan oppilaita on 64 eli Ylämyllyn koulussa aloittaa noin puolet kaikista Liperin kunnan 1.-luokkalaisista. Koulu on jakautunut kolmeen yksikköön.

• Honkalammen koulu, lakkautettiin syksyllä 2010, jolloin oppilaat siirtyivät Jyrin ja Paloaukean yksiköihin.
• Jyrin koulu, luokat 1-2.
• Paloaukean koulu, luokat 3-6;ja 3-9 pienluokat. Yhteensä 317 oppilasta. Koulu otettiin käyttöön kevätlukukautena 2009 Jyrinkylässä. Se remontoitiin vuonna 1954 valmistuneeseen lamellikasarmiin. Oppilaat siirtyivät uusiin tiloihin lakkautetusta Lautasuon koulusta.

Paloaukealle siirtyy oppilaita myös Honkalammen ja Jyrin yksiköistä.

Aiemmin Ylämyllylle suunniteltiin myös yläkoulua, mutta sitä ei kuitenkaan saatu.

Varuskunta

Ylämyllyn varuskunta perustettiin vuonna 1940 vuonna 1926 metsäpalossa palaneelle männikkökankaalle. Vuodesta 1963 varuskunta tunnettiin Pohjois-Karjalan Patteristona. Tykistö lakkautettiin 1990. Myös Pohjanmaan tykistörykmentti perustettiin Ylämyllyllä vuonna 1957. Varsinaiseen sijoituspaikkaansa Oulun kasarmille PohmTR siirtyi elokuussa 1959. Varuskunta toimi jonkin aikaa osana Kontiorannassa sijaitsevaa Pohjois-Karjalan Prikaatia, mutta tyhjeni lopulta 1990-luvun aikana. Varuskunta-alue kaavoitettiin asuinalueeksi, Jyrinkyläksi. Kasarmit on otettu koulu- ja päiväkotikäyttöön.

Paloaukean Museo avattiin kesäkuussa 2007 entisellä asevarikolla. Museo on auki vain tilauksesta. Sitä ylläpitää Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry.

Automuseo

Ylämyllyn Wanha Automuseo on Polvijärventien varressa. Esillä on kymmeniä autoja eri aikakausilta, muun muassa Opel vuodelta 1914. Museo on avoinna kesäaikaan keskiviikosta sunnuntaihin. Museolla järjestetään joka toukokuu Susirajan Rompepäivät.

Urheilu

Ylämyllyllä toimivia urheiluseuroja ovat Liperi Volley, Ylämyllyn Yllätys ja Ylämyllyn Tennis. Ylämyllyllä pelataan myös pesäpalloa, joukkueena Viinijärven Urheilijat.

Pärnävaaran urheilukeskus on merkittävä hiihtokilpailujen pitopaikka ja kuntoilijoiden suosima ulkoilukeskus. Siellä on erinomaiset suunnistusmaastot, joissa on järjestetty Jukolan viesti viimeksi vuonna 2000.

Jyrinkylässä sijaitsee urheiluhalli, joka on urheiluseurojen ja Jyrin- ja Paloaukean koulun käytössä. Lisäksi honkalammen nuorisotalon (ent. koulu) sali on urheiluseurojen käytössä.

Ylämylly maailmankirjallisuudessa

Ylämyllyn entisen varuskunnan alueelle Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin alku.

Katso myös

Honkalampi-keskus

Aiheesta muualla

• Ylämyllyn koulun historiikki

Liperi