Valtimo

Valtimo
vaakuna	sijainti
www.valtimo.fi
Sijainti	63°40′45″N, 28°48′50″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Pielisen seutukunta
Perustettu	1910
Kokonaispinta-ala	838,10 km² 140:nneksi suurin 2011
– maa	800,35 km²
– sisävesi	37,75 km²
Väkiluku	2 436 270:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	3,04 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	12,4 %
– 15–64-v.	60,8 %
– yli 64-v.	26,8 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,5 %
Kunnallisvero	18,75 % 299:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Pentti Kemppinen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • SDP  • Vas.  • KD  • PS	12 5 2 1 1

Valtimo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 436 ihmistä, ja sen pinta-ala on 838,10 km², josta 37,75 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,04 asukasta/km².

Valtimon naapurikunnat ovat Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.

Maantiede

Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.

Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita sekä vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Jäämassa ei runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: "Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen." Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa ja sen laella on kaunis puukirkko. Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön.

Historia

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssisia esineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti 100-vuotisjuhlaansa.

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon. Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä ja näitä kielentaitajia on edelleen Valtimolla.

Kylät

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelojärvi, Maanselkä, Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut maisemakylät:

• Karhunpää
• Rasimäki
• Ylä-Valtimo

Valtimon nähtävyydet

• Kalliokoski Puukarissa
• Kalliojärven lintujärvi ja lintutorni
• Koivuvaaran näköalapaikka Pajukoskella
• Kuntalaisten Talo
• Murtovaaran talomuseo
• Ortodoksinen Valtimon pyhän Kolminaisuuden kirkko Hiekkalahdessa
• Rasimäen tsasouna ja raivaajamuistomerkki
• Simo Hurtan ratsutie Kokkoharjulla Rumossa
• Talonpojan taival -retkeilyreitti
• Tavikosken hierinmylly Verkkojoella
• Täyssinän rauhan rajakivi Maanselässä
• Valtimon Natura 2000 -alueet
• Valtimon kirkko
• UKK-reitti: Koli-Vuokatti

Tapahtumat:

• Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
• Praasniekat helluntaina ja juhannuksena

Tietoliikenneyhteydet

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Projektin ideana on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat mm. julkaista omat Internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

Tunnettuja valtimolaisia

• Kaija Härkin, hiihtäjä
• Matti Jaaranen, Lapinlahden lintujen jäsen
• Marketta Kokkonen, Espoon kaupunginjohtaja
• Jarmo Kärnä, moninkertainen pituushypyn SM
• Pepi Reinikainen, kirjailija
• Valtimon Vasaman hiihdon naisjoukkue, kolmikertainen SM

Kuntayhteistyö

Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.

Lähteet

• Laine O.I. (toimittaja). Karjalan vaaroilta. 1963. Otava.
• Lions Club Valtimo ry.: Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.
• Vuorela, T., Kansanperinteen sanakirja. WSOY. 1971. ISBN 951-0-08803-X.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtimo Wikimedia Commonsissa
• Valtimon kunnan kotisivu
• Valtimon kylien sivut

Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat

Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo

Entiset kunnat Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä

Valtimon kylät

Elomäki | Haapakylä (kirkonkylä) | Halmejärvi | Hirsikangas | Kalliojärvi | Karhunpää | Koiravaara | Koppelojärvi | Maanselkä | Nuolijärvi | Pajukoski | Puukari | Rasimäki | Rumo | Sivakkajoki | Puukari | Sivakkavaara | Verkkojoki | Ylä-Valtimo