Kesälahti
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.kesalahti.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
| Perustettu | 1873[1] |
| Kokonaispinta-ala | 583,08 km² 202:nneksi suurin 2011 [2] |
| – maa | 387,89 km² |
| – sisävesi | 195,19 km² |
| Väkiluku | 2 362 277:nneksi suurin 30.11.2011 [3] |
| – väestötiheys | 6,09 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [4] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 57,9 % |
| – yli 64-v. | 28,8 % |
| Äidinkieli | 2010 [5] |
| – suomenkielisiä | 97,6 % |
| – muut | 2,4 % |
| Kunnallisvero | 21,5 % kolmanneksi suurin 2012 [6] |
| Kunnanjohtaja | Jorma Turunen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[7] • Kesk. • SDP • Kok. • PS |
10 6 3 2 |
Kesälahti (ruots. Kesälax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 362 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 583,08 km2, josta 195,19 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 6,09 asukasta/km2. Kesälahti on Pohjois-Karjalan eteläisin kunta. Sen alue jää lyhimmillään vain parin kilometrin päähän Venäjän rajasta ja vajaan kilometrin päähän rajavyöhykkeestä.
Kesälahden naapurikunnat ovat Kerimäki, Kitee, Parikkala, Punkaharju ja Savonlinna.
Vuoden 2006 alussa Kesälahteen liitettiin Parikkalasta 31 hehtaarin laajuinen alue, Sarvisalon saaren itäinen pää, Otrapää. Siihen saakka kuntien rajalinja oli Uudenkaupungin rauhan (1721) mukaisesti viivasuora. Tämän takia Sarvisalon itäisen kärjen väestö oli asunut aluksi Uukuniemen ja sittemmin Parikkalan puolella. Aloite rajansiirrosta tuli asukkailta itseltään, koska yhteydet palveluihin olivat Kesälahden suuntaan tiiviimmät. Kesälahden korkein kohta on Särkvaara.
Kesälahden nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1950 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka. Vanha, vuonna 1831 rakennettu puukirkko tuhoutui Neuvostoliiton ilmavoimien pommitusten sytyttämässä tulipalossa jatkosodan aikana vuonna 1941. Vanhan kirkon aikainen kellotapuli on yhä jäljellä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Hummovaara, Kesälahti, Mehonmäki, Ristlahti-Purujärvi, Rasti-Salokylä, Varmo, Totkunniemi, Marjoniemi, Ruokkee, Villala, Sarvisalo ja Rajavaara
[muokkaa] Kesälahtelaisia
- Pekka Pennanen, maanviljelijä ja poliitikko
- Alpo Kupiainen, toimittaja ja suomentaja, syntynyt Kesälahdella 1888
- Kerttu Kupiainen, runoilija, kesäasukas
- Unto Kupiainen, runoilija, kesäasukas 1950-luvulta alkaen[8]
- Pave Maijanen, muusikko, kesäasukas
- Sami Kero, valokuvaaja, syntynyt Kesälahdella[9]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Perustietoja Kesälahden kunnasta 26.3.2007. Kesälahden kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Kesälahti.net Viitattu 16.6.2011.
- ↑ Karjalainen, 16.6.2011, s. 21.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesälahti Wikimedia Commonsissa- Kesälahden kunnan kotisivu
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo |
| Entiset kunnat Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä |
