Järvilohi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järvilohi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Salmo
Laji: Lohi salar
Muoto: m. sebago
Kolmiosainen nimi
Salmo salar m. sebago
Linnaeus, 1758
Synonyymit
  • Salmo salar saimensis Seppovaara, 1962

Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on lohen ekologinen muoto, joka ei tee merivaellusta, vaan viettää koko elämänsä makeassa vedessä. Järvilohikantoja on itsenäisesti kehittynyt useissa järvissä Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Saimaan järvilohi [muokkaa]

Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut Vuoksen vesistössä, jossa lohta on myös kutsuttu saimaanloheksi (Salmo salar saimensis). Järvilohikanta jäi vesistöön reliktiksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti Lieksanjoessa, toinen Pielisjoessa ja Koitajoessa. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on nykyään täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa Päijänteessä ja Inarijärvessä.

Saimaan järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja pyrstöevässä oleva lovi on pienempi. Se jää pienikokoisemmaksi kuin merilohi ja harvoin kasvaa 10-kiloiseksi.

Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien nimikkokala.

Muut järvilohet [muokkaa]

Pelkästään sisävesissä eläviä lohikantoja on syntynyt itsenäisesti ja elää myös muualla, muun muassa Laatokassa, Äänisjärvessä, Ruotsin Vänernissä, Norjassa sekä monissa koillisen Pohjois-Amerikan järvissä (Newfoundlandin, Labradorin, Québecin, Nova Scotian, New Brunswickin ja Mainen alueilla). Laatokan järvilohi on lisääntynyt luontaisesti Suomen puolelle ulottuvassa Hiitolanjoessa; kulkuesteiden poistaminen joesta viime vuosina on sallinut kalan palaamisen näille kutupaikoille.

Lähteet [muokkaa]