Quebec
| Quebec | |||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
 |
|||
| Viralliset kielet | ranska | ||
| Pääkaupunki | Quebec | ||
| Suurin kaupunki | Montreal | ||
| Varakuvernööri | Pierre Duchesne | ||
| Pääministeri | Jean Charest (PLQ) | ||
| Edustus parlamentissa | |||
| – alahuone | 75 | ||
| – senaatti | 24 | ||
| Pinta-ala | sijalla 2. | ||
| yhteensä | 1 542 056 km² | ||
| – maapinta-ala | 1 365 128 km² | ||
| – vesipinta-ala | 176 928 km² (11,5 %) | ||
| Väkiluku | sijalla 2. | ||
| yhteensä (2011) | 7 903 001 | ||
| – väestötiheys | 5,79 /km² | ||
| Osaksi liittovaltiota | 1. heinäkuuta 1867 1. |
||
| Aikavyöhyke | UTC-5 | ||
| Lyhenteet | |||
| – postitunnus | QC | ||
| – aluetunnus | CA-QC | ||
| – postiosoitteen etuliite | G, H, J | ||
| www.gouv.qc.ca | |||
Quebec (ransk. Québec) on Kanadan maantieteellisesti suurin (1 542 056 km²) ja väkiluvultaan toiseksi suurin (7 903 001, 2011) provinssi.[1]. Quebec sijaitsee Itä-Kanadassa rajanaapureinaan Ontario ja Hudsoninlahti lännessä, Kanadan Atlantin rannikon neljä provinssia idässä ja Yhdysvallat etelässä. Quebecin pääkaupunki on Quebec (ransk. Ville de Québec, engl. Quebec City) ja suurin kaupunki Montréal. Montrealin metropolialueella asui vuonna 2011 yli 3,8 miljoonaa asukasta, eli lähes 50 % Québecin kokonaisväestöstä.[2]
Aluetta sävyttää voimakas ranskalais-kanadalainen kulttuuri, ja noin 80 prosenttia provinssin väestöstä puhuu ranskaa äidinkielenään.[3] Quebec on myös ranskalaisen Amerikan kulttuurin keskusalue.
Sisällysluettelo |
Kulttuuri [muokkaa]
Quebecin ranskalais-kanadalainen kulttuuri on perua Ranskan siirtomaa-ajalta 1600- ja 1700-luvuilla. Alueen väestöstä 82 prosenttia puhuu äidinkielenään ranskaa, joten ranskalaisuudella on vahva vaikutus alueella. Tämä on näkynyt muun muassa pyrkimyksinä erota muusta Kanadasta. 1960-luvulla terroristiryhmä Front de libération du Québec ajoi tätä vuosikymmenen pituisella terrorikampanjalla. Quebecin itsenäisyydestä järjestettiin ensimmäisen kerran kansanäänestys 1980. Toinen eroamisesta järjestetty kansanäänestys 30. lokakuuta 1995 hylkäsi eroamisen Kanadasta pienellä erolla. (50,6 % ei, 49,4 % kyllä).
27. marraskuuta 2006 Kanadan parlamentti hyväksyi lain, joka määrittelee québeciläiset omaksi kansakunnaksi Kanadan sisällä.
Inuiteille (eskimot) on perustettu Quebecin pohjoisosaan kolmasosan provinssin pinta-alasta kattava itsehallintoalue Nunavik (vrt. Nunavut). Nunavik kuuluu edelleen Quebeciin, eli se ei ole itsenäinen provinssi eikä territorio.
Nähtävyydet [muokkaa]
Quebecin luonto on näkemisen arvoista, ja erityisesti valaiden katseluretkille kannattaa osallistua. Erityisesti talvella Quebecissa on erinomaiset liikuntamahdollisuudet. Pääkaupungissa Quebecissa on paljon historiallisia rakennuksia ja Musée de la Civilisation, jossa esitellään Quebecin alkuperäiskansojen, intiaanien ja inuittien elämää.
Aluejako [muokkaa]
Quebec on jaettu seitsemääntoista hallinnolliseen alueeseen. Alueet ovat jaettu 86:een aluekuntaan ja kahteen metropolikommuuniin. Paikallistasolla alin hallinnollinen jako on kuntajako, joka jakaa aluekunnat 1 117 kaupunkiin, kuntaan ja maalaiskuntaan.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2011 and 2006 censuses 11.4.2012. Statistics Canada. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Census Profile. Statistics Canada
- ↑ Population of French mother tongue, Canada, provinces, territories and Canada less Quebec, 1996 to 2006
Aiheesta muualla [muokkaa]
Provinssit: Alberta | Brittiläinen Kolumbia | Manitoba | New Brunswick | Newfoundland ja Labrador | Nova Scotia | Ontario | Prinssi Edwardin saari | Québec | Saskatchewan
Territoriot: Luoteisterritoriot | Nunavut | Yukon
