Saskatchewan
Wikipedia
| Saskatchewan | |||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
 |
|||
| Viralliset kielet | englanti | ||
| Pääkaupunki | Regina | ||
| Suurin kaupunki | Saskatoon | ||
| Varakuvernööri | Gordon Barnhart | ||
| Pääministeri | Brad Wall (Saskatchewan Party) | ||
| Edustus parlamentissa | |||
| – alahuone | 14 | ||
| – senaatti | 6 | ||
| Pinta-ala | sijalla 7. | ||
| yhteensä | 651 900 km² | ||
| – maapinta-ala | 591 670 km² | ||
| – vesipinta-ala | 59 366 km² (9,1 %) | ||
| Väkiluku | sijalla 6. | ||
| yhteensä (2006 [1]) | 968 157 | ||
| – väestötiheys | 1,6 /km² | ||
| Osaksi liittovaltiota | 1. syyskuuta 1905 8. |
||
| Aikavyöhyke | UTC-6 | ||
| Lyhenteet | |||
| – postitunnus | SK | ||
| – aluetunnus | CA-SK | ||
| – postiosoitteen etuliite | S | ||
| www.gov.sk.ca | |||
Saskatchewan on yksi Kanadan preeriaprovinsseista. Sen pinta-ala on 651 900 km² ja asukasluku 968 157 (vuoden 2006 väestönlaskenta). Pääosa väestöstä asuu provinssin eteläosissa, melko lähellä Yhdysvaltain rajaa. Suurin kaupunki on 225 927 asukkaan Saskatoon, toiseksi suurin on provinssin pääkaupunki Regina (asukasluku: 187 500).
Saskatchewan on muodoltaan kutakuinkin suorakulmio. Sen rajanaapurit ovat Alberta lännessä, Luoteisterritoriot pohjoisessa, Manitoba idässä ja Yhdysvaltain osavaltiot Montana ja Pohjois-Dakota etelässä.
Provinssin nimen takana on Saskatchewanjoki, jonka nimi on creen kieltä ja tarkoittaa "nopeasti virtaavaa jokea" (kisiskatchewan).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Talous
Saskatchewanin talous on pääosin maataloudesta riippuvainen. Päävilja on vehnä, sen lisäksi kasvatetaan rypsiä, pellavaa, ruista, kauraa, kauraa, ohraa, linssejä ja herneitä. Lihakarjan tuotannossa ainoastaan Albertan provinssi tuottaa enemmän naudanlihaa kuin Saskatchewan. Pohjoisosissa metsäteollisuus on tärkeässä asemassa. Provinssissa on myös kaivosteollisuutta, joista merkittävimpinä potaska ja uraani sekä öljyn ja maakaasun tuotanto on noussut provinssin tärkeimpien tuotteiden listalle.[2][3]
[muokkaa] Historia
Ennen eurooppalaista asutusta Saskatchewanissa asuivat Athabaska-, Algonquia- ja Sioux-heimot. Ensimmäinen Saskatchewaniin saapunut eurooppalainen oli vuonna 1690 saapunut Henry Kelsey, joka yritti käydä turkiskauppaa provinssin alkuasukkaiden kanssa. Hän totesi ettei provinssin ilmasto ollut ihmisasutukselle kelvollinen - talvet olivat aivan liian kylmiä ja kesät liian kuumia. Useat nykyiset saskatchewanilaiset ovat aivan samaa mieltä: lämpötilat vaihtelevat rajusti, mutta -40 – -50 astetta talvella ei ole harvinaista, ja kovat tuulet saavat ilman tuntumaan vielä paljon kylmemmältä. Kesällä on usein +40 astetta ja hyttyset ovat jatkuva riesa.
Ensimmäinen pysyvä eurooppalainen asutus provinssissa oli Hudson's Bay Companyn toimipaikka Cumberland Housessa, sen perusti Samuel Hearne vuonna 1774.
Canadian Pacific Railway –rautatien rakentaminen 1870-luvulla toi provinssiin asutusta Kanadan hallituksen antaessa ilmaista maata halukkaille muuttajille. Ratsupoliisit perustivat provinssiin lukuisia linnoituksia.
Alkuasukkaat pakotettiin omiin reservaatteihin. Métis-kansa Louis Rielin johdolla aloitti Saskatchewanin kapinan muodostaakseen oman, Kanadasta riippumattoman hallituksen. Riel antautui kahden kuukauden kuluttua ja tuomittiin maanpetoksesta.
Saskatchewanin väkiluku kasvoi rautatien ansiosta ja siitä tuli varsinainen provinssi vuonna 1905.
[muokkaa] Politiikka
Saskatchewanilla on sama hallintomuoto kuin muillakin Kanadan provinsseilla, sillä on pääministeri, lainsäädäntöelin ja varakuvernööri. Saskatchewan on pitkään ollut yksi Kanadan vasemmistolaisimmista provinsseista.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 2006 Community profiles Statistic Canada (englanniksi), (ranskaksi)
- ↑ Mineral Resources Government of Saskatchewan (englanniksi)
- ↑ Oil and Gas Industry Government of Saskatchewan (englanniksi)
Provinssit: Alberta | Brittiläinen Kolumbia | Manitoba | New Brunswick | Newfoundland ja Labrador | Nova Scotia | Ontario | Prinssi Edwardin saari | Québec | Saskatchewan
Territoriot: Luoteisterritoriot | Nunavut | Yukon
