Pohjois-Dakota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
State of North Dakota
Pohjois-Dakotan lippu Pohjois-Dakotan vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: Peace Garden State
Yhdysvaltain kartta, jossa Pohjois-Dakota korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Bismarck
Suurin kaupunki Fargo
Kuvernööri Jack Dalrymple
Viralliset kielet englanti
Pinta-ala 183 272 km² (19.)
 - Maa-ala 178 647 km²
 - Vesiala 4 465 km² (2,4 %)
Väestö (2010)
 - Asukkaita 672 591 (48.)
 - Asukastiheys 3,67/km² (47.)
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 2. marraskuuta 1889
 - Järjestyksessä 39.
Aikavyöhyke UTC: -6/-5 ja -7/-6
Leveyspiiri 45°55′N - 49°00′N
Pituuspiiri 96°33′W - 104°03′W
Leveys 340 km
Pituus 545 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 1 069 m
 - Keskikorkeus 580 m
 - Matalin kohta 229 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne ND
 - ISO 3166-2 US-ND
Sivusto www.nd.gov
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Pohjois-Dakota on Yhdysvaltojen pinta-alaltaan 19. suurin osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 39. osavaltiona 2. marraskuuta 1889. Osavaltion nimi tulee sioux-heimon dakota-kansasta, joiden kielellä sana merkitsee ystävää.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Dakotan rajanaapureita ovat Kanadan provinssit Saskatchewan ja Manitoba pohjoisessa, Montana lännessä, Etelä-Dakota etelässä ja pohjoisen Punaisen joen itäpuolella Minnesota. Osavaltion pääkaupunki on Bismarck, mutta suurin kaupunki on Fargo. Missouri-joki kulkee osavaltion halki.[2]

Pohjois-Dakotan ilmasto on melko vaihteleva. Kesät ovat kuumia ja talvet erittäin kylmiä. Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Fargossa on noin 28 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolellla marraskuusta maaliskuuhun, kylmimmillään tammikuussa -17,7 astetta.[3]

Theodore Rooseveltin kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Dakotassa.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen eurooppalaisten tuloa Pohjois-Dakotan tasangoilla metsästettiin biisoneita. Kun alueen kansat, dakotat, assiniboinet ja cheyennet saivat hevosen käyttöönsä, metsästys tehostui ja intiaaneista tuli vauraampia kuin koskaan ennen.[5]

Pohjois-Dakota kuului Louisianan ostoalueeseen jonka Thomas Jefferson osti Napoleonilta Yhdysvalloille vuonna 1803. Turkiskauppa oli tärkeä tulonlähde sekä intiaaneille että eurooppalaissyntyisille.[5]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Dakotan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 47 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 93 jäsentä. Molempien huoneiden jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, kausien määrää ei ole rajoitettu. Parlamentti kokoontuu vain joka toinen vuosi korkeintaan 80 päiväksi kerrallaan.[6]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri.

Pohjois-Dakota on jaettu 53 piirikuntaan.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Dakotan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 35 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista toiseksi pienin.[8]

Pohjois-Dakotan suurin elinkeino on maanviljely, ja sitä harjoitetaan enemmän kuin missään muussa Yhdysvaltain osavaltiossa. Vuonna 2004 Pohjois-Dakota tuotti eniten kaikista osavaltioista pellavansiemeniä, rypsiä, ohraa ja auringonkukan siemeniä.[9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Pohjois-Dakotan väestöntiheydestä

Pohjois-Dakotan 672 000 asukkaasta 90,1 % on Yhdysvaltojen väestönlaskennassa valkoihoisiksi luokiteltuja eli sellaisia, joiden tausta on Euroopassa, Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa. Osuus on selvästi suurempi kuin Yhdysvalloissa keskimäärin (77,9%, tiedot vuosilta 2008-2012).[10][11]

Pohjois-Dakotan väkiluku ja keskimääräinen väestötiheys ovat pienimpien osavaltioiden joukossa. 1900-luvun puolivälistä asti kaupungistuminen on jättänyt monia kyliä tyhjilleen, ja maaseudulla, missä välimatkat ovat pitkiä, monet koulut ovat niin pieniä etteivät voi tarjota monipuolista opetusohjelmaa, ja monilla ihmisillä on pitä matka lääkäriin ja hammaslääkäriin.[4]

Pohjois-Dakotan asukasmäärän kehitys
1870 = 2 405 1880 = 36 909 1890 = 190 983
1900 = 319 146 1910 = 577 056 1920 = 646 872
1930 = 680 845 1940 = 641 935 1950 = 619 636
1960 = 632 446 1970 = 617 761 1980 = 652 717
1990 = 638 800 2000 = 642 200 2010 = 672 591

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Pohjois-Dakotassa ei ole suurkaupunkeja, joihin kulttuuri keskittyisi, kulttuurilaitokset ovat ryhmittyneet tyypillisesti korkeakoulupaikkakunnille tai muiden oppilaitosten yhteyteen.[4]

Intiaanien kulttuuri on säilynyt Pohjois-Dakotassa laajasti, Pow-wow-tapahtumia järjestetään sekä reservaateissa että niiden ulkopuolella ja perinteisiä helmi- ja keramiikkatöitä myydään kaikkialla.[4]

Pohjois-Dakotan yliopiston jääkiekkojoukkue on voittanut seitsemän mitalia NCAA-tasolla ja viisitoista kertaa konferenssitasolla.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Explore the States 2000-2009. Library of Congress in Washington, D.C.. Viitattu 21.8.2009. (englanniksi)
  2. Netstate NSTATE, LLC.. Viitattu 21.8.2009. (englanniksi)
  3. Fargo climatological information World Meteorological Organization. Viitattu 18.1.2014.
  4. a b c d North Dakota Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.1.2014.
  5. a b General North Dakota State History 50 states. Viitattu 28.3.2012. (englanniksi)
  6. North Dakota State Legislature US Legal. Viitattu 18.1.2014.
  7. North Dakota Counties Home Town Locator. Viitattu 18.1.2014.
  8. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 19.1.2014.
  9. North Dakota Agriculture 2004
  10. State & County QuickFacts US Census Bureau. Viitattu 19.1.2014.
  11. Race: Definition State & County QuickFacts. UC Sensus bureau. Viitattu 19.1.2014.
  12. North Dakota Hockey 7 NCAA titles, 15 conference titles UND Sports. Viitattu 9.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]