Intiaanireservaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Intiaanireservaatti on nimitys, jota käytetään Yhdysvalloissa ja Kanadassa sijaitsevista intiaanien tai eskimojen hallitsemasta alueesta.

Yhdysvalloissa reservaatit (Indian reservation) toimivat Yhdysvaltain sisäministeriön Bureau of Indian Affairsin alaisuudessa. Reservaatit saivat alkunsa, kun eurooppalaislähtöiset uudisraivaajat ottivat intiaanien maat itselleen. Intiaanireservaattien maat kuuluvat liittovaltiolle ja niillä on usein rajoitettu itsehallinto. Reservaateilla on myös erityisoikeuksia kasinojen pitämiseen. Kanadassa reservaatti (Indian reserve) on määritelty erityisessä Indian Actissa.

Yhdysvalloissa on noin 300 intiaanireservaattia.lähde? Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 225 410 km², mikä on 2,3 % Yhdysvaltojen pinta-alasta. Liittovaltion tunnustamia alkuperäisheimoja on yli 500, mutta kaikilla ei ole omaa reservaattia ja joillakin on useampia. Enemmistö intiaaneista ja eskimoista elää reservaattien ulkopuolella. Kanadassa reservaatteja on noin 600.lähde?

Elämä intiaanireservaateissa ei ole helppoa, esimerkiksi köyhyys ja taudit piinaavat kyseisiä alueita. Suurin ongelma kaikissa reservaateissa kuitenkin lienee alkoholismi, valtaosa kuolemaan johtaneista tapauksista liittyy jollain tavalla alkoholiin.[1]

Reservaattien olot ovat kuitenkin parantuneet 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin monille heimoille myönnettiin kyseisten alueiden osittainen itsehallinto. Heimot ovat tämän jälkeen panostaneet muun muassa terveydenhuoltoon, esimerkiksi imeväiskuolleisuus on vähentynyt ja intiaanien elinikä on noussut samaan kuin muidenkin amerikkalaisten.lähde?

Yhdysvalloissa intiaanireservaateilla on erityisoikeuksia kasinojen ja bingohallien pitämiseen (ks. Indian Gaming Regulatory Act).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]