Hyttyset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.
Hyttyset
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Osalahko: Culicomorpha
Heimo: Hyttyset
Culicidae
Meigen, 1818
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hyttyset Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Hyttyset Commonsissa

Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein "sääskiksi". Näitä kahta termiä ei kuitenkaan tulisi sekoittaa toisiinsa, sillä tieteellisessä kielessä ne eivät ole synonyymejä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka eräs heimo hyttyset ovat.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Piirteitä

Useimpien muiden kaksisiipisten tapaan hyttyset ovat lentäviä hyönteisiä, joilla on kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja pitkät jalat. Useimpien lajien naaraat imevät imukärsällään verta muista eläimistä. Hyttyset etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Hyttysten koko vaihtelee, mutta harvoin ne ovat 16:ta millimetriä pidempiä. Hyttyset painavat vain noin 2,0–2,5 milligrammaa. Hyttyset voivat siirtyä jopa yli 10 kilometriä yössä ja lentää yhtäjaksoisesti 1–4 tuntialähde?. Useimmat lajit ovat aktiivisia yöaikaan tai hämärässä.

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian levittäjinä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Hyttysen toukkia veden pintakalvoon kiinnittyneinä.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 150–200 munaa. Munat talvehtivat, ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, se liikkuu takaruumistaan kiemurrellen. Toukka luo nahkansa suunnilleen kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputkella. Kehittyminen hyttyseksi täydellisen muodonmuutoksen kautta kestää 2–3 viikkoa.

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta monet syyt saattavat tappaa sen aikaisemminkin. Kuivuus tai pakkanen hävittää nopeasti kaikki hyttyset. Hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa.

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee sen jälkeen. Naaras imee verta, jota se tarvitsee hedelmöittyneiden munien kehittymiseen. Omaksi ravinnokseen naaras kuitenkin juo kukkien mettä.

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää.

[muokkaa] Taksonomia

Hyttysten heimoon kuuluu 3 alaheimoa ja 41 sukua. Tunnettuja, Suomessakin tavattavia lajeja ovat muun muassa metsähyttynen, jänkähyttynen, lehtohyttynen ja keltakuumehyttynen (Aedes aegypti).


[muokkaa] Suomen hyttyslajit

Suomesta on toistaiseksi tavattu nelisenkymmentä eri hyttyslajia.[1][2]

[muokkaa] alaheimo Anophelinae



[muokkaa] alaheimo Culicinae


[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Pirkka Utrio (1977) "A checklist of Finnish mosquitoes (Diptera, Culicididae) including Aedes annulipes, new to Finland". Notulae Entomologicae 57:130–132
  2. ↑ Juhani Itämies: Pistämätön hyttyskirja. F-Kustannus 2007 ISBN 9789524611275

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyttyset&oldid=11233942
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä