Denguekuume

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Denguekuume [dɛŋge] on dengue-viruksen aiheuttama kuumetauti. Denguevirus kuuluu flaviviruksiin ja sitä on neljää tyyppiä: DEN-1, DEN-2, DEN-3, ja DEN-4. Taudin oireet muistuttavat usein tavallista flunssaa.

Denguen eri muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltakuumehyttynen.

Denguekuume on Aedes aegypti- eli keltakuumehyttysen levittämä virustauti, jota esiintyy pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Denguekuumeelle on ominaista päänsärky, nivel- ja lihaskivut. Dengueen liittyvä kuume alkaa äkillisesti ja saattaa kohota 39,5–41,4 asteeseen. Denguen itämisaika on 5–10 päivää.[1] Joissain tapauksissa perättäiset tartunnat saattavat johtaa verenvuotokuumeeseen (Dengue haemorrhagic fever - DHF) ja hengenvaaralliseen shokkitilaan (Dengue shock syndrome).[2] Yhden serotyypin sairastaminen antaa immuniteetin ainoastaan nimenomaiselle serotyypille ja siksi sama henkilö voi sairastaa denguekuumetta elämänsä aikana useamman kerran.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Denguekuumeen levinneisyys (2006).

Joidenkin tilastojen mukaan taudille altistuu 50–100 miljoonaa ihmistä. Tärkeimpiä riskialueita ovat Intia, Kaakkois-Aasia sekä tietyt Afrikan ja Latinalaisen Amerikan alueet.[4] Lisäksi sairastuneisuus Pakistanissa on ollut kasvussa.

Tropiikinmatkailun yleistyessä denguetapauksia on tullut Suomessa esiin vuodesta 2004 alkaen. Kap Verden saarella todettiin laaja epidemia syksyllä 2009.[5] Tuorein tapaus on Madeiran saarella 04.10.2012 tautitapauksia oli varmistunut tähän mennessä kaksi, jonka lisäksi tartuntaa epäiltiin yli 20 ihmisellä.

03.11.2012 Madeiralla oli reilu viikko sitten varmistettu 52 denguekuumetapausta. Todennäköisiä tapauksia oli 404. Kaksi viikkoa aiemmin samat luvut olivat 37 ja 262, mikä kertoo tapausten nopeasta lisääntymisestä. Ensimmäiset tartunnat havaittiin lokakuun alussa.

05.02.2013 Madeiralta on raportoitu kaikkiaan 2164 dengue-kuumetapausta. Yhtään kuolemantapausta ei ole ilmennyt. Tapauksista 78 on diagnosoitu henkilöillä, jotka ovat vierailleet Madeiralla. Seitsemän näistä tapauksista on Suomessa.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • akuutti korkea kuume
  • kovat nivel- ja jäsenkivut
  • raajojen kankeus
  • päänsärky
  • selkäsärky
  • voimattomuus
  • valtimonsyke hidastuu
  • veren valkosolujen määrä laskee
  • heikosti punoittava ihottuma
  • hilseily
  • suurentuneet imusolmukkeet kyynärtaipeissa, nivustaipeissa ja niskassa
  • voimakas hikoilu kuumeen jälkeen
  • nenäverenvuoto
  • ripuli
  • sydän- ja aivotulehdukset
  • maksa- ja munuaisvauriot

Suojautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaudelta voi suojautua välttämällä hyttysten pistoja sairauden esiintymisalueilla. Vaatteilla sekä hyttysmyrkyllä voi suojautua hyvin. Denguekuumeeseen ei ole ennakkolääkettä eikä rokotetta. Rokotteita on kuitenkin kehitteillä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Emedicine.com
  2. Definition of Dengue shock syndrome MedicineNet. 6/15/1998. Viitattu 8.8.2009. (englanniksi)
  3. CDC Division of Vector-Borne Infectious Diseases: Dengue Fever Fact Sheet Dengue Fever Fact Sheet. Viitattu 20.9.2009. (englanniksi)
  4. Matkailijan terveysopas, Kansanterveyslaitos
  5. a b Päivi Repo: Dengue-kuumeen saa yhä useampi. Helsingin Sanomat, 30.12.2009, s. A6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]