Siluurikausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siluurikauden jako
kausi epookki vaihe Ikä (mvs)
Devonikausi myöhäis Lochkov nuorempi
Siluurikausi Pridoli 416,0–418,7
Ludlow Ludford 418,7–421,3
Gorsty 421,3–422,9
Wenlock Homer 422,9–426,2
Sheinwood 426,2–428,2
Llandovery Telych 428,2–436,0
Aeron 436,0–439,0
Rhuddan 439,0–443,7
Ordovikikausi myöhäis Hirnant vanhempi
Siluurikauden jako ICS:n mukaan[1].
Siluurikauden kaloja.

Siluurikausi (439–408,5 miljoonaa vuotta sitten) oli Maan historian geologinen ajanjakso, jonka aikana elämää oli enimmäkseen merissä, mutta hämähäkkieläimet ja skorpionit vaelsivat maalle. Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat selvästi lajiutua. Merissä eli leuattomia alkukaloja, joista tunnetuimmat ovat Ostracodermi-panssarikalat. Niveljalkaisia liikkui maalla. Merissä eli myös lonkerojalkaisia, trilobiitteja ja merililjoja. Kausi alkoi pahalla ordovikin-siluurin joukkotuholla, joka saattoi ainakin osin liittyä kauden alun jääkauteen. Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua. Kausi päättyi, toisin kuin monet muut kaudet, ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Kauden keskivaiheilla sattui pieni joukkosukupuutto. Nimensä kausi on saanut toisesta walesilaisesta kelttiheimosta, siluureista.

Geologia ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siluurikaudella etelänavan ympärillä oli jättimäinen Gondwanamanner, jossa olivat muun muassa Etelä-Amerikka, Afrikka, Australia ja Etelämanner. Pohjoisessa oli huomattavasti pienempi muun muassa Pohjois-Amerikasta, Grönlannista ja Euroopasta koostuva Lauraasia.[2] Pohjoisessa oli suuri valtameri Panthalassa. Hajallaan olevian australian, Siperian ja Euroopan välissä oli Paleotethysmeri. Siitä lounaaseen olivat Rheanmeri ja Japetusmeri. Gondwanamaa ajautui kohti Lauraasiaa. Pohjois-Amerikassa oli matalia meriä.[3][4] Kauden alussa oli jääkausi. Aivan kauden alkupuolella ilmasto oli jonkin verran nykyistä viileämpi mutta lämpeni koko alkupuolen, jonka jälkeen vakautui. Maan keskilämpötila oli kauden keski- ja loppuvaiheila ehkä jopa 22 C.[5] Ilmaston kosteus vaihteli melko paljon kauden aikana. Navoilla olivat napalakit, tosin ehkä pienemmät kuin ordovikikauden. Meren pinta oli noussut ordovikikauden jääkauden jälkeen. Siluurikaudella maapallon ilmasto vakautui muun muassa kasvihuoneilmiön takia.

Kauden lopulla alkoi hiilidioksidin määrä laskea.[6]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tunnettu maalla kasvanut putkilokasvi Cooksonia.

Siluurikaudella kasvit alkoivat kehittyä maalla, vaikka olivatkin levinneet kuivalle maalle jo edellisellä kaudella. Keskisiluurikaudella noin 425 miljoonaa vuotta sitten[7] esiintyi ensimmäinen varmasti tunnettu muutaman sentin korkuinen maakasvi Cooksonia. Se oli itiökasvi ja putkilokasvi. Kasvi esiintyy jo noin 425 miljoonaa vuotta sitten. Kasvi kasvoi meren rannoilla ja jokien suistoissa. Kasvi oli pysytykasvuinen dikotomisesti (halkihaaraisesti) haarautuva lehdetön kasvi. Haarojen päässä pallomaiset tai kellomaiset itiöpesät. Cooksonia on kasvisuku, mutta voi olla toisiaan muistuttavien kasvisukujen ryhmä. Edes suhteelliset ehjät Cooksonia-fossiilit ovat hyvin harvinaisia. Cooksonia on yhä hyvin arvoituksellinen kasvi. Ei tiedetä edes sitä, miten kasvi kiinnittyi alla olevaan maaperään. Muita varhaisia kasveja ovat keskisiluurin ehkä jäkälämäinen Nematothallus, Parka (ehkä hiemen litteää jäkälää muistuttavia) Pachytheca (pallomainen, ehkä itiöpesä). Nämä olivat ehkä kasveja, jotka hävisivät evoluutiokilpailun kortteille ja lieoille. Myöhäissiluurikaudelle mennessä oli ilmestynyt monia pieniä ruohoa muistuttavia, juurettomia itiökasveja, joilta puuttuivat lehdet. Nämä olivat niin sanottuja paljassaniaisia, psilofyyttejä. Näillä oli alkeellinen johtosolukko ja epämääräinen varsi.[8] Myöhäisellä siluurikaudella eli katinliekoa muistuttava Baragwanathia

Kauden lopuilla noin 410 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi paljassanikkainen maakasvi Rhynia,[9] jota on monesti pidetty maakasvien alkumuotona, mitä se ei liene. Se kasvoi llekomaisesti ja muistutti solukoltaan sammalia.[10]

Cooksonian lisäksi varhainen maakasvi 427 miljoonaa vuotta sitten oli Eohostimella.[11]

Noin 420 miljoonaa vuotta sitten eteläisessä suurmanner Gondwanassa oli kylmänlauhkeaa arviolta 50 leveysasteen eteläpuolella, ja kylmää noin 75 leveysasteen eteläpuolella. Lähempänä päiväntasaajaa oli silloin laajoja aavikoita, ja kostea trooppinen vyöhyke oli nykyistä kapeampi, jos sitä oli.[12] Pohjoisnavan ympärillä oli merta ja pelkkä merijäävyöhyke.[13]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri meriskorpioni Pterygotus buffaloensis ylädevonikaudelta.

Kaudella eli jättiläismäisiä meriskorpioneja (Gigantostraca), esimerkiksi yläsiluurikaudella Pterygotus buffaloensis. Merissä olivat yleisiä trilobiitit ja erityisesti brakiopodit[14] (lonkerojalkaiset) sekä sammaleläimet. Graptoliittien määrä väheni kaudella tasaisesti. Korallien määrä kasvoi, samoin piikinahkaisten. Pääjalkaisten määrä väheni hiljalleen.[14]

Maalle nousivat hämähäkkieläimet ja juoksujalkaiset. Kausi tunnetaan leuattomista merikaloista. Leualliset ja luukalat kehittyivät tällä kaudella. Kauden lopulla esiintyi jo makean veden kaloja.

Siluurikauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siluurikausi jaetaan usein näin:

  • Yläsiluuri (Ludlow, Pridoli) 423–416 miljoonaa vuotta sitten
  • Alasiluuri (Llandovery, Wenlock) 444–423 miljoonaa vuotta sitten

Vaihtoehtoisesti näin:

  • Yläsiluuri (Ludlow, Pridoli) 423–416 miljoonaa vuotta siten
  • Keskisiluuri (Wenlock) 428–423 miljoonaa vuotta sitten
  • Alasiluuri (Llandovery) 444–428 miljoonaa vuotta sitten

Nykyään jaetaan myös neljään:

  • Pridoli 419–416 miljoonaa vuotta sitten
  • Ludlow 423–419 miljoonaa vuotta sitten
  • Wenlock 428–423 miljoonaa vuotta sitten
  • Llandovery 444–428 miljoonaa vuotta sitten

Siluurin tarkempi jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pridoli-kerrostumasarjat 419–416 mvs, miljoonaa vuotta sitten, ei aikajakoja (yläsiluuri)
  • Ludlow-kerrostumasarjat
    • Ludfordian 421–419 miljoonaa vuotta sitten (ylä-Ludlow – yläsiluuri)
    • Gorstian 423–421 miljoonaa vuotta sitten '(ylä-Ludlow – yläsiluuri)
  • Wenlock-kerrostumasarjat
    • Homerian 426–423 miljoonaa vuotta sitten (ylä-Wenlock – alasiluuri)
    • Sheinwoodian 428–426 miljoonaa vuotta sitten (ala-Wenlock – alasiluuri)
  • Llandovery-kerrostumasarjat
    • Telychian 436–428 miljoonaa vuotta sitten (ylä-Llandovery – alasiluuri)
    • Aeronian 439–436 miljoonaa vuotta sitten (keski-Llandovery – alasiluuri)
    • Rhuddanian 444–439 miljoonaa vuotta sitten (ala-Llandovery – alailuuri)

Pohjois-Amerikassa käytetään erilaisia jakosarjoja alueellisesti:

Kauden sukupuuttoaaltoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siluurikaudenna tapahtui muutama joukkosukupuutto

  • Irevikenin tapahtuma Llandovery/Wenlock 428,2 ± 2,3. Tuhossa oli jossain määrin Maan kaltevuuden muutoksiin liittyvää jaksollisuutta, ja se kohdistui pääosin saaristojen eläimistöön, mm graptoliitteihin. 50 %trilbiittilajeista Gotlannin Irevikenin kuoli, ja maailmanlaajuisesti 80 % konodonttilajeista hävisi. Isotoopeista Delta-C13 nousi hieman, ja delta-018 nousi. delta-C 13:n muutokset liitteään mm jäätiköitymisen aiheuttamiin muutoksiin.
  • Mulden tapahtuma, merenpinna lasku, hapettomuus meressä, muutoksia isotoopeissa
  • Laun tapahtuma 420 miljoonaa vuotta sitten konodontit, graptoliitit tuhon kohteena.
  • Siluurin loppu

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gradstein, F.M.; Ogg, J.G. & Smith, A.G.; 2004: A Geologic Time Scale 2004, Cambridge University Press.
  2. http://www.scotese.com/newpage2.htm
  3. http://www.palaeos.com/Paleozoic/Silurian/Ludlow.htm
  4. http://jan.ucc.nau.edu/~rcb7/Silurian.html
  5. http://www.scotese.com/climate.htm
  6. http://www.peripatus.gen.nz/paleontology/Silurian.html
  7. Tieteen kuvalehti, heinäkuu 2008
  8. Siegfried Scherer, Evoluutio, kriittinen analyysi sivu 236
  9. Tieteen kuvelehti, heinäkuu 2008
  10. Evoluutio, kriittinen analyysi sivu 237
  11. Karttakeskus, James F Luhr, Maapallo sivu 31-
  12. http://www.scotese.com/silclim.htm
  13. http://www.silurian.com/geology/mapnt.htm
  14. a b Silurien Software: Geology / Life (html) (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]