Skorpionit
Wikipedia
| Skorpionit | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||
| Androctonus crassicauda | ||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
||||||||||
| Katso myös | ||||||||||
 Skorpionit Wikispeciesissä |
Skorpionit (Scorpiones) ovat laaja hämähäkkieläinten ryhmä, johon kuuluu yli 1200 lajia.
Skorpionit ovat sopeutuneet moniin erilaisiin ympäristöihin, niitä elää maalla vyöhykkeillä lauhkeasta trooppiseen, elinympäristön vaihdellessa sademetsistä aavikkoihin ja mm. korkeahkoon vuoristoon. Kuivilla alueilla ne ovat yleisimpiä ja monilajisempia. Maailman pohjoisin skorpioni (Euscorpius flavicaudis) elää Englannissa Sheppeyn saarella (Isle of Sheppey), Kentistä pohjoiseen.[1]
Skorpionien pituus vaihtelee häntä mukaan lukien 1–18 senttimetriin, naaraiden ollessa yleensä kookkaampia ja lyhyempihäntäisiä. Afrikassa ja Aasiassa esiintyvä keisariskorpioni kuuluu isoimpiin skorpioneihin.
Väritys vaihtelee tummanharmaasta vaalean ruskeaan, jalkojen ollessa vaaleampia kuin ruumis. Skorpionit loistavat sinisenä ultraviolettivalossa.
Keskimäärin skorpioni elää 3–5 vuotta, mutta jotkut lajit voivat elää 25-vuotiaiksi.
Skorpioneja oli jo siluurikaudella noin 450–425 miljoonaa vuotta sitten, nykyiset lajit ovat melko samanlaisia fossiililöytöjen kanssa. Metrin pituinen Brontoscorpio eli siluurikaudella ja sen on suurin koskaan elänyt skorpioni. Skorpionit kehittyivät vedessä eläneistä lajeista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rakenne
Skorpionin tunnistaa kahdesta pihtijäsenestä (4 pedipal) ja hännästä (3 metosoma).
Pedipalin pihtiosa on tieteelliseltä nimeltään 7 chela, jossa on liikkumaton osa 9 tibia ja liikkuva osa 8 tarsus. Hännän päässä (11 telson) on kaksi myrkkyrauhasta ja piikki (10 aculeus).
Skorpionin ruumis on kaksiosainen. Etuosaa (1 prosoma tai cephalothorax) peittää kitiininen kilpi. Prosomassa sijaitsee yleensä 8 silmää, jotka ovat kolmessä ryhmässä, 2 ylimpänä ja 2-5 etureunan molemmilla sivuilla. Pedipalien välissä ovat leuat (6 chelicerae). Skorpionin 3–4 jalkaparia alkavat etuosan alta. Jalkojen (5) päässä on kynnet.
Ruumiin takaosaa (2 mesosoma tai abdomen) peittää kitiininen kilpi. Mesosomassa ovat mm. keuhkot ja mesosoman alapinnalla ovat vain skorpioneilla tavattavat maahan asti ulottuvat kampamaiset aistielimet (12 pectine).
[muokkaa] Aistit
Skorpioneilla on heikko näkö auringonvalossa, jota ne välttelevät, mutta niillä vaikuttaa olevan erinomainen hämäränäkö kuun- ja tähtien valossa.
Raajoja ja ruumista peittävät tuntokarvat, jotka aistivat värähtelyjä ja tuoksuja. Pektiinielimet ruumiin alapuolella aistivat ainakin maanpinnan muotoja ja tuoksuja.
[muokkaa] Käyttäytyminen
Päiväksi skorpionit vetäytyvät koloihin, kivien alle tms. Yöllä ne voivat metsästää torakoita, hämähäkkejä, koppakuoriaisia, tuhatjalkaisia ja toisia skorpioneja. Isommat skorpionit saattavat satunnaisesti pyydystää pieniä selkärankaisia: liskoja, käärmeitä ja hiiriä.
Skorpioni murskaa pedipaleillaan saaliin ja pistää sitä tarvittaessa. Saaliin syöminen kestää 10–24 tuntia. Skorpioni erittää ruuansulatusnestettä saaliiseen samalla paloitellen sitä tarpeeksi pieniin paloihin leuoillaan. Skorpionit eivät syö joka päivä, jotkut lajit voivat olla syömättä yli puoli vuotta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Parittelun aikana uros käyttää pektiinielimiä löytääkseen sopivan paikan maassa sijoittaakseen sinne siemennestettä sisältävän spermatoforin. Uros ja naaras suorittavat lisääntymistanssin, jonka aikana uros sijoittaa naaraan paketin päälle ja naaras siirtää paketin sukuelimiinsä.
Naaras synnyttää eläviä poikasia ruumiin sisällä kehittyvistä munista. Se kuljettaa poikasia selässään muutamasta päivästä muutamaan viikkoon kunnes poikaset kasvavat itsenäisiksi. Skorpioni vaihtaa kuortaan useaan kertaan kasvaessaan täysikasvuiseksi.
[muokkaa] Myrkyllisyys
Kaikki skorpionit ovat myrkyllisiä, kuitenkin vain parikymmentä lajia yli 1200:sta on terveelle aikuiselle hengenvaarallisia.
Paksu häntä (metosoma) ja pitkulaiset pienehköt pihdit (chela) ovat merkkinä vaarallisesta lajista. Skorpionin koko ei korreloi myrkyllisyyden kanssa.lähde?
Eteläisen Euroopan skorpionit eivät ole hengenvaarallisia terveelle aikuiselle ihmiselle. Buthidae-lahkon Euroopassa esiintyvien lajien myrkky on melko voimakasta ja pistos on hyvin kivulias[2].
[muokkaa] Suurimpia lahkoja
Bothriuridae koostuu 15 suvusta ja 125 lajista. Pieniä 2–3 cm:n pituisia skorpioneja esiintyy Etelä-Amerikassa, eteläisessä Afrikassa, Intiassa ja Australiassa lauhkeilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä. Jotkut lajit kaivavat melkein 40 cm pitkiä käytäviä.
Suurin lahko Buthidae koostuu 80 suvusta ja 702 lajista, joita elää ympäri maailmaa pl. Uusi-Seelanti. Ne ovat pieniä ja keskikokoisia, sakset ovat pitkulaisia ja niillä on paksu häntä. Lahkoon kuuluu 20 hengenvaarallista lajia.
Chactidae 12 sukua, 149 lajia. Lajeja elää Euroopassa ja Amerikassa etelästä pohjoiseen. Uudehko lahko, joidenkin sukujen ja lajien luokittelusta epäselvyyttä.
Scorpionidae lahkoon kuuluu 10 sukua ja 235 lajia. Lajeja elää ympäri maailman, pl. Eurooppa. Lahkoon kuuluu skorpionien suurimpia lajeja. Lahkon lajit ovat suhteellisen vaarattomia ihmisille. Joitain lajeja pidetään lemmikkieläiminä.
Vaejovidae koostuu 10 suvusta, joissa on 147 lajia. Lahkon skorpionit elävät Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Jotkut lajit elävät vuoristossa korkealla puurajalla asti ja ovat sopeutuneet talvimaisiin olosuhteisiin.
[muokkaa] Mytologiat
Mesopotamian mytologia tuntee skorpioni-ihmiset, jotka olivat joissain kuvauksissa jättimäisiä demoneja, ja joiden yliluonnolliset voimat vastasivat jumalten voimia. Nämä hirviömäiset olennot olivat joissakin kuvauksissa jumalten vihollisia, ja lopulta ne syöstiin kuoleman valtakuntaan. Antiikin Kreikka tuntee Khimaira-nimisen hirviön, jolla on joissakin kertomuksissa skorpionin pyrstö. Useimmiten sen häntänä on myrkkykäärme.
[muokkaa] Lähteet
- Scorpion Files Norges Teknisk-naturvitenskapelige Universitet
- Did Someone Say Scorpions? State of Tennessee, Department of Environment and Conservation
- Scorpions Australian Museum Online
- Scorpions University of Arizona
- Scorpions South African Museum
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.ub.ntnu.no/scorpion-files/e_flavicaudis.htm
- ↑ Scorpion Files - European Scorpions Norges Teknisk-naturvitenskapelige Universitet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- scorpion_anatomy.jpg Norges Teknisk-naturvitenskapelige Universitet (kuva skorpionin rakenteesta)
