Hämähäkkieläimet

Wikipedia

Hämähäkkieläimet
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda Alajakso: Leukakoukulliset Chelicerata Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Alaluokkia ja lahkoja
Alaluokka Micrura Lahko Amblypygi – skorpionilukit Lahko Araneae – hämähäkit Lahko Palpigradi – sokkoskorpionit Lahko Ricinulei – huppuhämähäkit Lahko Schizomida Lahko Uropygi – siimaskorpionit Alaluokka Dromopoda Lahko Opiliones – lukit Lahko Pseudoscorpionida – valeskorpionit Lahko Scorpiones – skorpionit Lahko Solifugae – arolukit Alaluokka Acari – punkit Lahko Acariformes – aitopunkit Lahko Opilioacariformes – lukkipunkit Lahko Parasitiformes – loispunkit
Katso myös
Hämähäkkieläimet Wikispeciesissä   Hämähäkkieläimet Commonsissa

Hämähäkkieläimet (Arachnida) ovat eräs niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.

Hämähäkkieläimillä niveljalkaisten kaksiosainen eli biraminen rakenne on kehittynyt niin, että keskiruumiissa kidukset ovat kadonneet raajojen kehittyessä kun taas takaruumiissa raajat ovat kadonneet kidusten kehittyessä. Hämähäkkieläimet siis hengittävät kiduksilla, toisin kuin hyönteiset. Hämähäkkieläimillä ei myöskään ole koskaan siipiä tai tuntosarvia, kuten hyönteisillä. Tyypillisesti hämähäkkieläimillä on 4 raajaparia, eli yhteensä 8 jalkaa.

Kuten hyönteisilläkin, hämähäkkieläimillä elimistöä suojaa kitiinistä koostuva ulkoinen tukiranka. Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, leukakoukku eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä leukakoukulliset (Chelicerata). Leukakoukku on raajasta kehittynyt suuosa, jossa raajan päässä on yleensä ontto koukku. Sitä kautta hämähäkkieläin ruiskuttaa ruoansulatusnestettä ruokaansa. Hämähäkkieläimillä ei ole hyönteisten tapaan verkkosilmiä, vaan rakenteeltaan yksinkertaisemmat pistesilmät. Hämähäkeillä silmiä on tavallisimmin kuusi kappaletta, mutta eri hämähäkkieläimillä niitä voi olla kahdesta kahdeksaan kappaletta. Kun silmäpareja on useita, kukin niistä on erikoistunut tiettyyn tehtävään, kuten verkon rakentamiseen, saalistukseen tai ultraviolettivalon aistimiseen.

Sisällysluettelo 1 Jako 1.1 Punkit (Acari) 1.2 Hämähäkit (Araneae) 1.3 Lukit (Opiliones) 1.4 Valeskorpionit (Pseudoscorpionida) 1.5 Skorpionit (Scorpiones)

[muokkaa] Jako

Hämähäkkieläimiin kuuluvia alaluokkia ja lahkoja ovat muun muassa:

[muokkaa] Punkit (Acari)

Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 mm pidempiä hämähäkkieläimiä. Suuri osa niistä on loisia tai puoliloisia ja ne käyttävät ravinnokseen eläinten ja kasvien nesteitä.

[muokkaa] Hämähäkit (Araneae)

Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Seitti syntyy kehruurauhasissa, jotka sijaitsevat takaruumiissa. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla.

[muokkaa] Lukit (Opiliones)

Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat. Lukit eivät kudo seittejä.

[muokkaa] Valeskorpionit (Pseudoscorpionida)

Tämän lahkon lajeja on Suomessa tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (Chelifer cancroides). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla.

[muokkaa] Skorpionit (Scorpiones)

Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli telsonista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet huulirihmoista eli palpeista. Niiden lisäksi skorpioneilla ovat myös luokalle tyypilliset leukakoukut.

Tämä eläimiä käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.