Hämähäkkieläimet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämähäkkieläimet
Haeckel Arachnida.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Leukakoukulliset Chelicerata
Luokka: Hämähäkkieläimet
Arachnida
Cuvier, 1812
Alaluokkia ja lahkoja
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hämähäkkieläimet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hämähäkkieläimet Commonsissa

Hämähäkkieläimet (Arachnida) ovat eräs niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.

Hämähäkkieläimille on tunnusomaista tuntosarvien puuttuminen ja ruumiin kaksiosaisuus; pää ja kolme seuraavaa jaoketta ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja takaruumis on tavallisesti nivelikäs.

Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, leukakoukku eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä leukakoukulliset (Chelicerata). Leukakoukku on raajasta kehittynyt suuosa, jossa raajan päässä on yleensä ontto koukku. Sitä kautta hämähäkkieläin ruiskuttaa ruoansulatusnestettä ruokaansa. Eturuumiissa on lisäksi neljä paria kävelyjalkoja, takaruumis on raajaton.

Hämähäkkieläimillä ei ole hyönteisten tapaan verkkosilmiä, vaan rakenteeltaan yksinkertaisemmat pistesilmät. Hämähäkeillä silmiä on tavallisimmin kuusi kappaletta, mutta eri hämähäkkieläimillä niitä voi olla kahdesta kahdeksaan kappaletta tai ei lainkaan. Kun silmäpareja on useita, kukin niistä on erikoistunut tiettyyn tehtävään, kuten verkon rakentamiseen, saalistukseen tai ultraviolettivalon aistimiseen.

Lähes kaikki hämähäkkieläimet ovat maaeläimiä, ja hengitys tapahtuu ilmaputkien, lehtikeuhkojen tai ihon välityksellä.

Jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämähäkkieläimiin kuuluvia alaluokkia ja lahkoja ovat muun muassa:

Punkit (Acari)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 mm pidempiä hämähäkkieläimiä. Suuri osa niistä on loisia tai puoliloisia ja ne käyttävät ravinnokseen eläinten ja kasvien nesteitä.

Hämähäkit (Araneae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Seitti syntyy kehruurauhasissa, jotka sijaitsevat takaruumiissa. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla.

Lukit (Opiliones)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat ja pieni, pallomainen ruumis. Ne syövät pääasiassa kuolleita hyönteisiä, mutta myös eläviä hyönteisiä ja kasviravintoa. Lukit eivät kudo verkkoja.

Valeskorpionit (Pseudoscorpionida)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän lahkon lajeja on Suomessa tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (Chelifer cancroides). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla. Valeskorpionit muistuttavat ulkonäöltään skorpioneja, mutta niiltä puuttuu myrkkypistin. Valeskorpionit ovat pieniä, yleensä muutaman millimetrin pituisia.

Skorpionit (Scorpiones)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli telsonista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet huulirihmoista eli palpeista. Niiden lisäksi skorpioneilla ovat myös luokalle tyypilliset leukakoukut.

Skorpionilukit (Amblypygi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skorpionilukit ovat erikoisen näköisiä, hieman skorpioneja ja lukkeja muistuttavia eläimiä. Niillä ei ole myrkkypistintä, vaan suuret pihtimäiset pyyntileuat saaliin käsittelyä varten sekä etummaisen raajaparin tilalla hyvin pitkät saalistusrihmat, joissa on herkkiä tuntokarvoja.

Siimaskorpionit (Thelyphonida)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siimaskorpionit muistuttavat skorpioneja, mutta niillä on myrkkypistimen sijaan siimamainen häntä, josta ne voivat ruiskuttaa mm. etikkahappoa sisältävää nestettä puolustautuakseen. Siimaskorpionit ovat kooltaan n. 25-85 mm. Skorpionilukkien tavoin niiden etummainen raajapari on muuntunut pitkiksi rihmoiksi, joissa on herkkiä tuntokarvoja.

Arolukit (Solifugae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arolukit muistuttavat suuria hämähäkkejä. Suurin osa niistä elää aavikoilla. Ne eivät kudo verkkoja, ja ainakaan suurimmalla osalla ei ole lainkaan myrkkyrauhasia, mutta niillä on erittäin suuret leuat, joilla ne tappavat ja paloittelevat saaliinsa. Arolukit syövät pääasiassa muita niveljalkaisia, mutta joskus jopa pieniä liskoja ja jyrsijöitä.