Valeskorpionit
Sivulta puuttuu | Valeskorpionit | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Kirjaskorpioni (Chelifer cancroides) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Yläheimot | ||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Valeskorpionit Wikispeciesissä |
Valeskorpionit (Pseudoscorpiones[1], Pseudoscorpionida[2], Diplosphyronida[2], Heterosphyronida[2] tai Monosphyronida[2]) on hämähäkkieläinten lahko.
Sisällysluettelo |
Piirteitä [muokkaa]
Valeskorpioneilla on kahdeksan jalkaa, joissa on viidestä seitsemään osaa. Niillä on pitkät sakset, jotka muistuttavat suuresti skorpionien saksia.
Sakset koostuvat liikkumattomista ”kädestä” ja ”sormesta” sekä erillisestä liikkuvasta sormesta. Liikkuvassa sormessa on usein myrkkyrauhanen. Myrkkyä valeskorpionit käyttävät saaliiden kiinniottamiseen ja lamaannuttamiseen. Valeskorpionit eivät pure. Valeskorpioni kaataa heikosti syövyttävää nestettä saaliin päälle ja syö liuenneet jäännökset.
Valeskorpionit kutovat silkkiä leuoistaan tehdäkseen lautasenmallisen pesän parittelua ja talvehtimista varten.
Valeskorpioneja on yli 3 000 lajia, ja uusia löydetään kaiken aikaa. Niitä on ympäri maailmaa, jopa kylmillä alueilla kuten Suomessa. Suurin osa populaatiosta on kuitenkin trooppisilla alueilla. Kirjaskorpioni (Chelifer cancroides) asuu useimmiten ihmisten kodeissa. Muita lajeja on luonnossa kaikkialla.
Valeskorpionit ovat yleisesti ihmisille hyödyllisiä, sillä ne syövät muurahaisia, pieniä kärpäsiä ja erinäisiä kotituholaisia.
Evoluutio [muokkaa]
Vanhimmat valeskorpionin fossiilit ovat 380 miljoonaa vuotta vanhoja; samoilta ajoilta on löydetty ensimmäiset maaeläinten fossiilit. Se ei kuitenkaan ole yllättävää, sillä valeskorpionit ovat läheisempää sukua hämähäkkien kuin oikeiden skorpionien kanssa. Ne eivät kuitenkaan ole kehittyneet hämähäkeistä, koska valeskorpioneilla on sakset, joita hämähäkeillä ei ole. Koska hämähäkit alkoivat kehittyä noin 380 miljoonaa vuotta sitten, on todennäköistä, että valeskorpionit ovat olleet olemassa jo paljon sitä ennen. Tätä teoriaa tukee myös se, että vanhimmatkin fossiilit ovat lähes samanlaisia kuin nykyiset valeskorpionit.
Lajit Suomessa [muokkaa]
Suomesta tunnetaan 16 valeskorpionilajia, joista kolme on vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa katsottu silmälläpidettäviksi.[3][4]
- Allochernes wideri (lahovaleskorpioni)
- Apocheiridium ferum
- Cheiridium museorum
- Chelifer cancroides (kirjaskorpioni)
- Chernes cimicoides
- Chernes nigrimanus
- Chthonius tetrachelatus
- Dactylochelifer latreillii
- Dendrochernes cyrneus (kaarnavaleskorpioni)
- Dinocheirus panzeri
- Lamprochernes chyzeri (aarnivaleskorpioni)
- Lamprochernes nodosus
- Microbisium brevifemoratum
- Neobisium carcinoides
- Pselaphochernes dubius
- Pselaphochernes scorpioides
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen luonto:Eläimet:Selkärangattomat, Weilin+Göös 1998. s. 205
- ↑ a b c d http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt (tosin mainittu myös Pseudoscorpiones)
- ↑ Mannerkoski, I., Lehtinen, P., T. & Koponen, S. 2010. Valeskorpionit. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 363–365
- ↑ Suomen valeskorpionien määrityskaava
