Torakat
Wikipedia
| Torakat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Heimot | ||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Torakat ovat Blattodea-alalahkoon kuuluvia, muodoltaan litteähköjä ja äärimmäisen sitkeitä hyönteisiä. Eurooppalaisissa kaupunkiympäristöissä ne ovat noin 2-5 cm pitkiä, mutta trooppisissa olosuhteissa on tavattu jopa yli 20 cm pitkiä yksilöitä. Torakoiden on todettu sietävän poikkeuksellisia määriä mm. radioaktiivista säteilyä. Eri torakkalajeja on noin 4000.
Suomessa yleisin asuntotorakka on russakka (Blatta germanica), joka on kohtalaisen pienikokoinen torakkalaji (8—13 mm pitkä). Se elää pienissä yhdyskunnissa sopivan lämpimissä (20—30 °C) ja kosteissa tiloissa. Se hakeutuu uunin ympäristöön, lämpöpattereiden taakse ja lämpöputkistojen läpivienteihin. Litteän muotonsa ansiosta torakat mahtuvat erittäin ahtaisiin paikkoihin. Niitä on löydetty kasautuneena muun muassa valokatkaisijan suojalevyn taakse. Russakka hakee pimeässä keittiöstä ravinnokseen mm. viljatuotteita, kasviksia ja lihaa.
Luonnonvaraisina lajeina Suomessa esiintyvät metsätorakka (Ectobius sylvestris) sekä lapintorakka (Ectobius lapponicus).
[muokkaa] Suhtautuminen torakoihin
Torakoita on pidetty haitallisina ja inhottavina eläiminä, sillä ne muun muassa pilaavat ruokavarastoja. Torakat ulostavat ruokailupaikoilleen ja näin aiheuttavat ruoan pilaantumista ja vaarallisiakin tauteja ihmisille. Niiden on myös uskottu imevän ihmisten verta. Torakat ovat selviytyviä ja sopeutuvia eläimiä, joita on ollut vaikea hävittää ihmisten kodeista, kun ne ovat kerran niihin asettuneet. Talon torakoiden hävittäminen vanhanaikaisilla myrkyillä on usein vaatinut niin paljon myrkkyä, että ihmistenkin on ollut epäterveellistä asua talossa vähään aikaan. Koko talo täytyy myrkyttää kerralla - esimerkiksi yksittäisen kerrostaloasunnon myrkyttäminen ei riitä, sillä torakat tulevat pian takaisin toisista asunnoista.
On nykyisin suosittu sanonta, että kun ihmiskunta tuhoaa itsensä ydinsodassa, torakat perivät maan. Tämä käsitys johtuu paitsi torakoiden yleisestä sitkeydestä, myös niiden ihmisiä paremmasta säteilyn sietokyvystä. Kuitenkaan hyönteisten joukossa tällainen säteilyn sietokyky ei ole mitenkään erikoista.lähde?
[muokkaa] Etymologia
Sanat russakka ja torakka ovat lainaa venäjän kielestä. Sanan russakka vastine venäjässä, prusak (translitterointi), tarkoittaa ensisijaisesti preussilaista, mutta sanaa on käytetty myös torakoiden nimityksenä, jossa merkityksessä sana on omaksuttu myös suomen ja karjalan kieliin. Alun perin russakka ja torakka olivat suomessa vain vaihtoehtoiset nimitykset torakoille, mutta sittemmin luonnontieteellisen lajien määrittelyn myötä on päätetty, että torakoilla tarkoitetaan koko lahkoa, kun taas russakalla tarkoitetaan suomalaisille tutuinta torakkalajia.
Vihollisiksi koettuja ryhmiä on useiden konfliktien yhteydessä verrattu haitallisiksi ja likaisiksi koettuihin eliöihin, kuten torakoihin tai rottiin. Esimerkiksi Ruandan kansanmurhaan kiihottanut propaganda leimasi tutsit torakoiksi.
[muokkaa] Lähteet
- Etymologia: Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.

