Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä luettelossa on joitakin sanoja, jotka ovat tulleet suomen kieleen venäjän kielestä tai sen varhaisemmista kehitysvaiheista. Kaikkiaan venäjästä, muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta on lainattu suomen kieleen noin tuhat sanaa.

Lähes kaikki suomen kielen slaavilaiset lainasanat ovat venäjästä tai muinaisvenäjästä. Slaavilaiset kielet ovat määrällisesti kolmanneksi tärkein suomeen lainattujen sanojen lähde balttilaisten ja germaanisten kielten jälkeen, tosin näistä kahdesta on tullut huomattavasti kauemmin, enemmän ja merkittävämpää sanastoa. Vanhoihin teknologioihin liittyvässä sanastossa venäjän vaikutus lienee voimakkain vaatteiden ja niiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden ja työvälineiden osalta. Merkittävästi on lainattu myös ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineiden, ja ruokien nimityksiä.

Huomionarvoinen vanha venäläisperäinen lainasanakerrostuma liittyy kristinuskon peruskäsitteisiin, kuten pappi, suntio, risti ja raamattu. Tällä perustellaan näkemyksiä, joiden mukaan kristinusko olisi tullut Suomeen ensin idästä.

Monet venäläisperäiset sanat ovat tulleet suomen kieleen karjalan kielen kautta. Tällainen on esimerkiksi sana rotu, joka tuli tutuksi kalevalaisesta runoudesta, käsitettiin vanhaksi karjalaiseksi sanaksi, ja omaksuttiin siitä huolimatta, että venäläisperäistä sanastoa samaan aikaan kartettiin. Karjalan kielessä on paljon enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin suomessa. Suomen itäisissä murteissa käytetään enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin läntisissä murteissa.

Kirjakielen sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkintä "rekonstruktio" tarkoittaa, että suomen sanan lähteenä olevan muinaisvenäjän sanan tarkkaa ulkoasua ei tunneta, ja esitetty ulkoasu on arvaus.

Ortodoksinen kirkko käytti kehittyneitä lasi-ikkunoita ennen läntistä kirkkoa, ja toi siten suomen kieleen sanan ikkuna
  • astalo - eli ase (muinaisvenäjä: ostén eli keppi, sauva) [1]
  • bulvaani (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää")
  • ikkuna (окно, okno) [1] Karjalassa tunnettu muoto akkuna on lähempänä kyseistä venäjän sanaa. Ei tiedetä, miksi suomen sana alkaa i:llä eikä a:lla. Tällainen sanan muunnos olisi täysin epätyypillinen. Muinoin sanaa akkuna käytettiin suomen yleiskielessäkin. Vuoden 1776 Raamatun käännöksessä käytetään pelkästään sanaa akkuna. Vuoden 1933/1938 Raamatun käännöksessä esiintyy sekä ikkuna- että akkuna-sanoja. Nykyään akkuna-sanaa käytetään ani harvoin; vuoden 1992 Raamatun käänöksessä akkuna-sana esiintyy vain yhden kerran, sekin sanonnassa taivaan akkunat.
  • kampela (камбала, kambala) [2] Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan kuitenkin omaperäinen; johdos sanasta kampi.
  • kanava (канава, kanava eli oja) [1]
  • kapakka (кабак, kabak) [1]
  • kapusta - eli puukauha itämurteissa (kopýtska eli keppi tai keittokauha) [3]
  • karsta (короста, korosta eli syyhelmä) [1]
  • kasakka (казак, kazak) [1]
  • kasarmi (joko venäjästä: kazárma, tai ruotsista: kasarm, tai molemmista. Alun perin italian kautta provensaalista) [3]
  • kasku (сказка, skazka eli satu ) [1]
  • kauha (ковш, kovs eli kousikka ), todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina[4]
  • kassa - eli palmikko (kosá) [3]
  • kasari - eli pieni kattila (monia mahdollisia venäläisiä etymologioita, ehkä alun perin turkin kielestä) [3]
  • kassara (kosár eli vesuri) [3]
  • katiska (muinaisvenäjä:cotici; monikko sanasta häkki) [3]
  • kauhtana (vanha venäjä: kavtan, nykyvenäjä: kaftán eli pitkäliepeinen takki. Venäjään turkin kautta persiasta) [3]
  • kiipeli (гибель, gibel eli perikato,tuho) [1]
  • kiisseli (кисель, kisel eli hyytelö,kiisseli) [1]
  • kolpakko - eli tuoppi (колпак, kolpak eli yömyssy) [1] колпачок - pieni lasi, pieni pullo, pullon korkki
  • koni - eli kaakki, huonokuntoinen hevonen (конь, kon' eli hevonen)
  • kutrit (кудри, kudri eli kiharat) [1]
  • kuoma (kumá eli naiskummi, myös mieskummin taivutusmuoto) [3]
  • kuontalo (muinaisvenäjä: kudélja eli langanteossa käytettävä tukko pellavaa tai hamppua)
  • laatia (ладить, laditđ eli järjestää, sovittaa) [1]
  • lavitsa (лавица, lavica eli penkki) [2] от слова "лава, лавка, произв. лавочка, лавица)
  • leima (клеймо, kleimo) [1]
Heinäveden Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna.
  • lusia - eli istua vankilassa (служить, služit' eli palvella armeijassa)
  • lusikka (ложка, ložka) [1]
  • lutka (bludnyi eli haureellinen, irstaileva) [3]
  • luuska (лощадь, loštšad')
  • lyydi (люди, ljudi eli ihmiset, kansa), kyseenalainen [3]
  • läävä - eli navetta itämurteissa (muinaisvenäjä: hlev)
  • maatuska (матрёшка, matrjoška eli "eukkoseni")
  • majakka (маяк, majak eli majakka, tanko, seiväs) [1]
  • miero - eli kiertolaisuus, vieraus, kodittomuus, kuten ilmaisussa "mieron tiellä" (mir eli maailma, rauha) [3]
  • muokata (muinaisvenäjä, rekonstruktio: moka eli kidutus, vaiva)
  • murju (мурья, murja eli ahdas pimeä huone) [2]
  • naatti (muinaisvenäjä, rekonstruktio: nat eli juurikasvin varsi)
  • nassakka - eli pieni tynnyri [1]
  • nuusniekka (нужник, nužnik eli käymälä) [2]
  • pappi ja poppa (поп, pop) [1]
  • patukka (беточка, betotška eli keppi) [1]
  • pajatus eli pajo - eli venäläisperäinen karjalainen kansanlaulu, hoilaus (bajat eli puhua) [3]
  • pajari (bojarin eli venäläinen ylimys) [3]
  • pasha
  • pertuska (berdýs eli hilpari, alkujaan latinasta: barducium) [3]
  • piessa - eli piru varsinaiskarjalassa (bes eli paha henki) [3]
  • piirakka (пирог, pirog) [3]
  • pirtti - eli tupa (muinaisvenäjä: pirti eli sauna) [3]
  • pirtu (spirt eli väkiviina, alkujaan latinasta: spiritus eli henki) [3]
  • pogromi (погром, sanasta громить, gromit eli tuhota)
  • pohatta (богач, bogatš eli rikas) [1] богатый = rikas
  • pohu - eli eräänlainen kansanparantaja (Bog eli Jumala) [3]
  • pomo (помощник, pomoštšnik eli apulainen) [1]
  • porkkana (murt. боркан, borkan) [1]
  • porukka (порука, poruka eli takaus, takuu) [1] ven. kylissä yhteisvastuujärjestelmä, johon kuuluivat kaikka kylän asukkaat "круговая порука", ketju(piiri)vastuu.
karjalanpiirakka
  • putka (будка, budka eli koju, vaja) [1]
  • puuhka (пух, puh eli untuva) [1]
  • pätsi - eli helvetti tai uuni (печь eli uuni) [3]
  • remontti - eli korjaus tai urakka (ремонт, remont)
  • reuhka - eli karvahattu tai huono hattu (треух, treuh eli tietyn tyyppinen karvalakki) [1]
  • revohka - eli sekamelska (trevoga eli huoli, hälytys) [3]
  • riesa (граза, graza eli tunkeileva ihminen) [1]
  • riisi - eli riisitauti (gryza, eli tyrä tai kalvava kipu)
  • risti (крест, krest, muinaisvenäjän krst) [1]
  • rotu (vanha venäjä: rodu, nykyvenäjä: rod, eli laji, syntyperä, heimo, laatu) [3]
  • ruoska (rozga) [3]
  • russakka (prusak eli preussilainen) [3]
  • rosvo (разбойник, razboinik eli ryöväri) [1]
  • rokuli (progul eli laiminlyöty työaika) [3]
  • rukkanen (рука, ruka eli käsi)
  • rusakko (русак, rusak eli peltojänis) [1]
  • saapas (cапог, sapog) [1]
  • samovaari [3]
    samovaari
  • sapiska (zapiska) [3]
  • sassiin (sejčas eli heti paikalla) [3]
  • savotta (завод, zavod eli tehdas) [1]
  • sepeli (щебень, kivimurske) [3]
  • siisti (чистый, tšistyi eli puhdas) [3]
  • simpukka (жемчуг, žemtšug eli helmi) [1], alun perin kiinasta
  • smetana (сметана, smetana)
  • soopeli (соболь, sobal)
  • suntio (muinaisvenäjä, rekonstruktio: sodija, tuomari) [3]
  • tappara (topór eli kirves) [3]
  • tarina (старина, starina eli muinaisuus) [1]
  • tavara (товар, tovar)
  • tolkku (толк, tolk eli ajatus, järki) [1]
  • tolvana (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää"),[1]
  • torakka (tarakan) [1]
  • toveri (товарищ, tovarištš) [1]
  • tsasouna, säässynä (casóvnja eli ortodoksinen rukoushuone) [3]
  • tuska (toská eli ikävä, alakulo) [3]
  • tuuma, duuma (дума, dúma eli ajatus, miete) [3]
    Russakka on tullut preussilaisia tarkoittavasta sanasta
  • tyrmä (тюрьма, turma) [1]
  • vaino (mahdollisesti: vojná, sota) [3]
  • valuutta (валюта, valjuta, valuutta)lähde?
  • vapaa (свобода, svoboda) [1]
  • vasta (muinaisvenäjän hvost eli häntä) [1]
  • vesseli (весёлый, vesjolyi eli iloinen)
  • viesti (весть, vest eli sanoma, uutinen) [1]
  • virsu - eli virsut (verzen eli virsu) [3]
  • voro (вор, vor eli varas) [1]
  • värttinä (veretenó) [3]

Slangisanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • bonjata (понять, ponjats eli tajuta, ymmärtää)
  • hotsittaa (хотеться, hotetsja eli haluta)
  • karsina (корзина, karzina eli kori)
  • kohmelo ja pohmelo (похмел, pohmel eli krapula) [3]
  • lafka (лавка, lavka eli puoti, kauppa)[5]
  • mesta (место, mesto eli paikka)[6]
  • narikka eli naulakko (tulee vanhasta vaatekaupustelijan kojua tai vaatteidenmyyntitoria tarkoittavasta sanasta narinkka, joka tulee venäjän ilmaisusta на рынке, na rynke, 'torilla')[7]
  • palttoo (ehkä osittain lainaa venäjästä: пальто, palto eli pitkä takki, myös ruotsissa samankaltainen sana: paletå) [3]
  • prenikka - eli kunniamerkki (prjánik eli piparkakku) [3]
  • pulittaa - eli maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja) [3]
  • sapuska (закуска, zakuska eli alkupala) [3]
  • sontikka, sontsa (зонтик, zontik eli päivänvarjo) [3]
  • torrakko (ase, pyssy)
  • voda (вода, eli vesi)

Murresanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • tsaikka, saikka tai tsaiju eli tee (чай, tsai, alun perin kantoninkiinaa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap Sanojen synty
  2. a b c d Nykysuomen sanakirja
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Suomen sanojen alkuperä
  4. Nykysuomen etymologinen sanakirja
  5. Mistä juontaa juurensa Suomen kielessä käytetty sana "lafka"? Kysy.fi. 2.11.2007. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 6.12.2013.
  6. Joki, Leena: Kapakka on siisti mesta 24.4.2001. Kotus. Viitattu 6.12.2013.
  7. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 771–772. Helsinki: WSOY, 2004.