Kortteet
Sivulta puuttuu | Kortteet | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Jättikorte (Equisetum telmateia) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Kortteet Wikispeciesissä |
Kortteet (Equisetum) ovat sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin heimoa Equisetaceae, lahkoa Equisetales ja luokkaa Equisetopsida [1] (synonyymi Sphenopsida). Aiemman luokittelun mukaan kortteet muodostivat oman alakaarensa Equisetophytina (synonyymi Sphenophytina). Kortteisiin kuuluu 16 lajia, mutta kasviryhmä on ollut huomattavasti monimuotoisempi esihistoriallisena aikana, jolloin myös muita luokkia ja lahkoja oli fossiililöytöjen perusteella olemassa. Monet nykyisin elävät kortelajit risteytyvät keskenään.
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Eräät trooppiset kortteet ovat ikivihreitä. Koko vaihtelee tavallisesti 20 senttimetristä 1,5 metriin, tosin meksikonjättikorte (E. myriochaetum) voi kasvaa jopa kahdeksan metrin korkuiseksi.[2] Monilla lajeilla kasvaa erityinen lehtivihreätön kevätverso, jonka yksittäisen varren päässä sijaitsee kukintoa muistuttava itiöpesäkkeiden rykelmä. Yhteyttävä ja steriili kesäverso puolestaan koostuu varresta, jonka jokaisesta jaokkeesta kasvaa säteittäisesti ohuita oksia, joiden juuressa puolestaan on yksi pieni ja alkeellinen lehti kutakin oksaa kohden.
Kivihiilikaudella kortteet olivat hallitsevia kasveja yhdessä liekojen ja saniaisten kanssa. Eräät lajit olivat jopa 30 metriä korkeita puita. Eräs merkittävä suku oli omaan heimoonsa kuulunut Calamites.
Levinneisyys [muokkaa]
Kortteet ovat levinneet lähes maailmanlaajuisesti; ne puuttuvat vain Etelämantereelta sekä Australiasta ja Oseaniasta. Suomessa kasvaa kahdeksan eri kortelajia[3] eli puolet maailman kaikista lajeista ja lisäksi kuusi eri risteymää. Jopa eristyneellä Islannin saarella tavataan seitsemän eri kortelajia. [3]
Elinympäristö [muokkaa]
Monet lajit viihtyvät hiekkaisella maaperällä, kuten laajalle levinnyt peltokorte (Equisetum arvense), joka on erittäin vaikeasti hävitettävä peltojen rikkaruoho. Jotkin lajit taas viihtyvät vedessä tai märillä savikoilla.[4]
Lajit [muokkaa]
Alasuku Equisetum
- Equisetum arvense – peltokorte
- Equisetum bogotense – andienkorte
- Equisetum diffusum – himalajankorte
- Equisetum fluviatile – järvikorte
- Equisetum palustre – suokorte
- Equisetum pratense – lehtokorte
- Equisetum sylvaticum – metsäkorte
- Equisetum telmateia – jättikorte
Alasuku Hippochaete
- Equisetum giganteum
- Equisetum myriochaetum – meksikonjättikorte
- Equisetum hyemale – kangaskorte
- Equisetum laevigatum
- Equisetum ramosissimum
- Equisetum scirpoides – hentokorte
- Equisetum variegatum – kirjokorte
Risteymiä [muokkaa]
- Equisetum arvense x fluviatile – rantakorte [5]
- Equisetum hyemale x variegatum (E. x trachyodon) – kuusamonkorte [5]
- Equisetum hyemale x ramosissimum – gotlanninkorte [3]
Muuta [muokkaa]
Kortteista erityisesti järvikorte on ollut ennen merkittävä kotieläinten rehukasvi, jota tehdään rehuksi jossain määrin edelleen.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website (Ferns s. lato, taksonomian lähde) Viitattu 17.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Taxonomy of the Giant Horsetails (englanniksi)
- ↑ a b c Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.): Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Farmit
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
