Järvikorte

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järvikorte
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Equisetophytina
Luokka: Kortemaiset Sphenopsida
Lahko: Equisetales
Heimo: Kortekasvit Equisetaceae
Suku: Kortteet Equisetum
Laji: fluviatile
Kaksiosainen nimi
Equisetum fluviatile
L.
Synonyymit
*Equisetum limosum
Katso myös
  Järvikorte Wikispeciesissä

  Järvikorte Commonsissa

Järvikorte (Equisetum fluviatile) on erikoisen muotoinen rantavedessä kasvava kasvi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö ja koko

Järvikorte on 50–150 cm korkea kasvi, joka muodostuu ontoista pehmeistä kirkkaanvihreistä putkista, jotka liittyvät toisiinsa vaaleamman vihreillä solmukohdilla, joiden keskellä kulkee ohut musta viiva. Tarkkaan katsoen solmukohdissa erottuu karvanohuita parimillisiä mustakärkisiä lehtiä. Varsi on sileä, kun esimerkiksi kangaskortteen varsi on karheapintainen. Punainen tai kellanruskea tähkä syntyy verson päähän alkukesällä, tuottaa itiöitä ja jättää varren pään kesäksi mustaksi. [1] [2]Järvikorte muistuttaa paljon suokortetta; suokortteen varressa solmukohtia on harvemmassa kun järvikortteen varsi muodotuu tyypillisesti 10–30 solmuvälistä. Järvikortteen ja peltokortteen (Equisetum arvense) risteymä on rantakorte (Equisetum arvense × fluviatile).

[muokkaa] Levinneisyys

Järvikortetta kasvaa Euroopassa, Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan puolella se puuttuu Italiasta ja Espanjasta sekä Portugalista. [3]

[muokkaa] Elinympäristö

Järvikorte kasvaa matalissa järvissä rannoilla, missä pääosa kasvista nousee veden pinnan yläpuolelle. Sitä esiintyy myös tulva- ja rantaniityillä sekä soilla.[4]

[muokkaa] Käyttö

Järvikorte on Suomen suurikokoisin kortelaji, ja sitä on kerätty nautakarjan rehuksi. Järvikortteen juurakoita on taas käytetty sikojen ruokana.[4] Piisami ja hirvi syövät järvikortetta luonnossa. Joutsenille ja poroille maistuvat versojen kärjet, joissa on runsaasti sokereita, aminohappoja ja kivennäisaineita.[4] Koska korte sisältää piitä, sen lehtimassa on karkeaa ja sitä on käytetty pesuharjana.

[muokkaa] Lähteet

  1. Tampereen ympäristötietokeskus Moreenia
  2. Edu.ouka.fi
  3. Virtuella Floran levinneisyyskartta
  4. 4,0 4,1 4,2 Halkka, Antti ym.: Kotimaan luonto-opas, s. 17. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä kasveja käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut