Fanerotsooinen aioni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geologinen ajanlasku
Alkamisaika milj. v sitten Aioni
542 fanerotsooinen
2500 proterotsooinen
3800 arkeeinen
4570 hadeeinen

Fanerotsooinen aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.[1]

Kaudelta löytyy runsaasti monisoluisten eliöiden fossiileja ja elämän kehitystä eli evoluutiota voidaan yrittää hahmottaa. Kambrikaudella tapahtui monisoluisten eläinten räjähdysmäinen evoluutio. Eliöille kehittyivät kalkkikuoret. Syntyi muun muassa äyriäisiä ja nilviäisiä. Tällöin olivat olemassa lähes kaikki eläinkunnan 50 pääjaksoa. Maakasveja oli jo kambrikaudella, enemmän siluurikaudella. Ensimmäiset maakasvit lienevät olleen leviä tai jäkäliä. Tällöin ilmakehässä oli happea suunnilleen 15 % ja hiilidioksidia noin 1 % (noin 7000 ppm).

Samalla alkoi paleotsooinen maailmankausi, jolloin elämä oli alussa merissä, esimerkiksi sienieläimiä, meduusoja ja äyriäisiä. Ensimmäiset levinneemmät maakasvit olivat sammalen, kortteen ja lieon tapaisia. Maalle vaelsivat joskus siluurikaudella skorpionit ja ehkä hämähäkkieläimet. Selkäjänteiset syntyivät ordovikikaudella, selkärankaiset luukalat siluurikaudella. Selkärankaiset valloittivat maan devonikaudella, jolloin kalasammakko oli ensimmäinen sammakkoeläin. Kalat kehittyivät voimakkaasti siluuri- ja devonikaudella. Kivihiilikaudella kehittyivät matelijat sammakkoeläimistä. Matelijat kehittyivät triaskaudella huippuunsa hirmuliskoiksi, jotka hävisivät liitukauden lopulla.

Nisäkkäät jotka olivat joskus triaskaudella kehittyneet nisäkäsmaisista matelijoista, valtasivat nopeasti dinosaurusten jättämät ekologiset lokerot. Tapahtui jälleen kerran sopeutumislevittäytyminen, adaptiivinen radiaatio. Liitukauden lopulla olivat saaneet muotonsa myös nykyiset linnut. Nisäkkäät kehittyivät suunnilleen nykyiseen muotoonsa tertiäärikaudella. Kvartäärikausi merkitsi ihmisen kehittymistä ihmisapinoista ja apinaihmisistä. Nyt elämme jääkauden jälkeistä holoseenikautta.

Fanerotsooisen aikakauden ilmastovaihtelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan lämpötilan vaihtelu fanerotsooisella kaudella kambrikauden alusta lähtien

Mannerliikuntojen aiheuttamat muutokset merivirroissa ovat määränneet fanerotsooisen kauden ilmaston. Mannerliikunnot ovat ajaneet Maan jääkausijaksoihin. Suurimman osan fanerotsooisen kauden historiasta maapallolla ei ole ollut suuria jäätiköitä. Maapallon keskilämpötila on vaihdellut 12 ja 22 °C:n välillä. Nykyisin Maa on painumassa kylmään tilaan vuosimiljoonien kuluessa, ja sen keskilämpötila on 15 °C.

Fanerotsooisen kauden joukkosukupuutot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanerotsooisen kauden lajien monimuotoisuus eli biodiversiteetti on vaihdellut rajusti.

Fanerotsooisella ajalla on sattunut yli 20 isompaa ja pienempää joukkosukupuuttoa, jotka ovat tuhonneet eläin- ja kasvilajistoa. Tunnetuimmat ovat liitukauden ja permikauden lopun joukkosukupuutot. Liitukauden lopun joukkosukupuutto johtui suuresta asteroiditörmäyksestä.

Fanerotsooisen aikakauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanerotsooinen aikakausi jaetaan näin

Aioni Maailmankausi Kausi Epookki Vaihe Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten)
Fanerotsooinen Kenotsooinen Kvartääri Holoseeni 0 - 0,0115
Pleistoseeni Veiksel 0,0115 - 0,11
Eem 0,11 - 0,15
Saale 0,15 - 0,38
Holstein 0,38 - 0,40
Elster 0,40 - 0,42
Cromer 0,42 - 0,85
Bavel 0,85 - 1,07
Menap 1,07 - 1,20
Waal 1,20 - 1,45
Eburon 1,45 - 1,80
Tiglia 1,80 - 2,40
Pre-Tiglia 2,40 - 2,588
Neogeeni Plioseeni Piacenza 2,588 - 3,60
Zancla 3,60 - 5,332
Mioseeni Messina-vaihe 5,332 - 7,246
Tortona 7,246 - 11,608
Serravalle 11,608 - 13,65
Langhe 13,65 - 15,97
Burdigala 15,97 - 20,43
Akvitania 20,43 - 23,03
Paleogeeni Oligoseeni Khatt 23,03 - 28,4
Rupel 28,4 - 33,9
Eoseeni Priabona 33,9 - 37,2
Barton-vaihe 37,2 - 40,4.
Lutetia-vaihe 40,4 - 48,6
Ypres-vaihe 48,6 - 55,8
Paleoseeni Thanet 55,8 - 58,7
Selandia-vaihe 58,7 - 61,7
Dania-vaihe 61,7 - 65,5
Mesotsooinen Liitukausi Myöhäisliitu Maastricht-vaihe 65,5 - 70,6
Campania-vaihe 70,6 - 83,5
Santonum-vaihe 83,5 - 85,8
Coniacum-vaihe 85,8 - 89,3
Turonia-vaihe 89,3 - 93,5
Cenomanum-vaihe 93,5 - 99,6
Varhaisliitu Alba-vaihe 99,6 - 112,0
Apt-vaihe 112,0 - 125,0
Barreme-vaihe 125,0 - 130,0
Hauterive-vaihe 130,0 - 136,4
Valangin-vaihe 136,4 - 140,2
Barrias-vaihe 140,2 - 145,5
Jurakausi Myöhäisjura Tithonos-vaihe 145,5 - 150,8
Kimmeridge-vaihe 150,8 - 155,0
Oxford-vaihe 155,0 - 161,2
Keskijura Callovia-vaihe 161,2 - 164,7
Bathonia-vaihe 164,7 - 167,7
Bajocae-vaihe 167,7 - 171,6
Aalen-vaihe 171,6 - 175,6
Varhaisjura Toarcis-vaihe 175,6 - 183,0
Pliensbach-vaihe 183,0 - 189,6
Sinemurum-vaihe 189,6 - 196,5
Hettange-vaihe 196,5 - 199,6
Triaskausi Myöhäistrias Rhaetia-vaihe 199,6 - 203,6
Noricum-vaihe 203,6 - 216,5
Carinthia-vaihe 216,5 - 228,0
Keskitrias Ladini-vaihe 228,0 - 237,0
Anisus-vaihe 237,0 - 245,0
Varhaistrias Olenjok-vaihe 245,0 - 249,7
Indus-vaihe 249,7 - 251,0
Paleotsooinen Permikausi Zechstein Changxing-vaihe 251,0 - 253,8
Wuchiaping-vaihe 253,8 - 260,4
Capitan-vaihe 260,4 - 265,8
Word-vaihe 265,8 - 268,0
Road-vaihe 268,0 - 270,6
Rotliegend Kungur-vaihe 270,6 - 275,6
Arti-vaihe 275,6 - 284,4
Sakmara-vaihe 284,4 - 294,6
Assel-vaihe 294,6 - 299,0
Kivihiilikausi Sleesia Saint-Étienne-vaihe 299,0 - 303,9
Westfalen-vaihe 303,9 - 313,0
Namur-vaihe 313,0 - 326,4
Dinantian Visé-vaihe 326,4 - 345,3
Tournai-vaihe 345,3 - 359,2
Devoni Myöhäisdevoni Famenne-vaihe 359,2 - 374,5
Frasne-vaohe 374,5 - 385,3
Keskidevoni Givet-vaihe 385,3 - 391,8
Eifel-vaihe 391,8 - 397,5
Varhaisdevoni Ems-vaihe 397,5 - 407,0
Praha-vaihe (Siegenien) 407,0 - 411,2
Lochkov-vaihe (Gedinien) 411,2 - 416,0
Siluuri Pridoli 416,0 - 418,7
Ludlow Ludford-vaihe 418,7 - 421,3
Gorsty-vaihe 421,3 - 422,9
Wenlock Homer-vaihe 422,9 - 426,2
Sheinwood-vaihe 426,2 - 428,2
Llandovery Telych-vaihe 428,2 - 436,0
Aeron-vaihe 436,0 - 439,0
Rhuddian-vaihe 439,0 - 443,7
Ordoviki Myöhäis Hirnantian 443,7 - 445,8
445,8 - 455,8
455,8 - 460,9
Keski Darriwil-vaihe 460,9 - 468,1
468,1 - 471,8
Varhais 471,8 - 478,6
Tremadoc-vaihe 478,6 - 488,3
Kambri Furongian 488,3 - ?
Paibian  ? - 501,0
Keski 501,0 - ?
 ? - 513,0
Varhais 513,0 - ?
 ? - 542,0

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Geologinen sanakirja Suomen Kansallinen Geologian Komitea.