Fanerotsooinen aioni
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Geologinen ajanlasku | |
|---|---|
| Alkamisaika milj. v sitten | Aioni |
| 542 | fanerotsooinen |
| 2500 | proterotsooinen |
| 3800 | arkeeinen |
| 4570 | hadeeinen |
Fanerotsooinen aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.[1]
Kaudelta löytyy runsaasti monisoluisten eliöiden fossiileja ja elämän kehitystä eli evoluutiota voidaan yrittää hahmottaa. Kambrikaudella tapahtui monisoluisten eläinten räjähdysmäinen evoluutio. Eliöille kehittyivät kalkkikuoret. Syntyi muun muassa äyriäisiä ja nilviäisiä. Tällöin olivat olemassa lähes kaikki eläinkunnan 50 pääjaksoa. Maakasveja oli jo kambrikaudella, enemmän siluurikaudella. Ensimmäiset maakasvit lienevät olleen leviä tai jäkäliä. Tällöin ilmakehässä oli happea suunnilleen 15 % ja hiilidioksidia noin 1 % (noin 7000 ppm).
Samalla alkoi paleotsooinen maailmankausi, jolloin elämä oli alussa merissä, esimerkiksi sienieläimiä, meduusoja ja äyriäisiä. Ensimmäiset levinneemmät maakasvit olivat sammalen, kortteen ja lieon tapaisia. Maalle vaelsivat joskus siluurikaudella skorpionit ja ehkä hämähäkkieläimet. Selkäjänteiset syntyivät ordovikikaudella, selkärankaiset luukalat siluurikaudella. Selkärankaiset valloittivat maan devonikaudella, jolloin kalasammakko oli ensimmäinen sammakkoeläin. Kalat kehittyivät voimakkaasti siluuri- ja devonikaudella. Kivihiilikaudella kehittyivät matelijat sammakkoeläimistä. Matelijat kehittyivät triaskaudella huippuunsa hirmuliskoiksi, jotka hävisivät liitukauden lopulla.
Nisäkkäät jotka olivat joskus triaskaudella kehittyneet nisäkäsmaisista matelijoista, valtasivat nopeasti dinosaurusten jättämät ekologiset lokerot. Tapahtui jälleen kerran sopeutumislevittäytyminen, adaptiivinen radiaatio. Liitukauden lopulla olivat saaneet muotonsa myös nykyiset linnut. Nisäkkäät kehittyivät suunnilleen nykyiseen muotoonsa tertiäärikaudella. Kvartäärikausi merkitsi ihmisen kehittymistä ihmisapinoista ja apinaihmisistä. Nyt elämme jääkauden jälkeistä holoseenikautta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Fanerotsooisen aikakauden ilmastovaihtelut
Mannerliikuntojen aiheuttamat muutokset merivirroissa ovat määränneet fanerotsooisen kauden ilmaston. Mannerliikunnot ovat ajaneet Maan jääkausijaksoihin. Suurimman osan fanerotsooisen kauden historiasta maapallolla ei ole ollut suuria jäätiköitä. Maapallon keskilämpötila on vaihdellut 12 ja 22 °C:n välillä. Nykyisin Maa on painumassa kylmään tilaan vuosimiljoonien kuluessa, ja sen keskilämpötila on 15 °C.
[muokkaa] Fanerotsooisen kauden joukkosukupuutot
Fanerotsooisella ajalla on sattunut yli 20 isompaa ja pienempää joukkosukupuuttoa, jotka ovat tuhonneet eläin- ja kasvilajistoa. Tunnetuimmat ovat liitukauden ja permikauden lopun joukkosukupuutot. Liitukauden lopun joukkosukupuutto johtui suuresta asteroiditörmäyksestä.
[muokkaa] Fanerotsooisen aikakauden jako
Fanerotsooinen aikakausi jaetaan näin
| Aioni | Maailmankausi | Kausi | Epookki | Vaihe | Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten) |
|---|---|---|---|---|---|
| Fanerotsooinen | Kenotsooinen | Neogeeni | Holoseeni | 0 - 0,0115 | |
| Pleistoseeni | Veiksel | 0,0115 - 0,11 | |||
| Eem | 0,11 - 0,15 | ||||
| Saale | 0,15 - 0,38 | ||||
| Holstein | 0,38 - 0,40 | ||||
| Elster | 0,40 - 0,42 | ||||
| Cromer | 0,42 - 0,85 | ||||
| Bavel | 0,85 - 1,07 | ||||
| Menap | 1,07 - 1,20 | ||||
| Waal | 1,20 - 1,45 | ||||
| Eburon | 1,45 - 1,80 | ||||
| Plioseeni | Tiglien | 1,80 - 2,40 | |||
| Pretiglien | 2,40 - 2,588 | ||||
| Piacenza-vaihe | 2,588 - 3,60 | ||||
| Zanclian | 3,60 - 5,332 | ||||
| Mioseeni | Messina-vaihe | 5,332 - 7,246 | |||
| Tortonian | 7,246 - 11,608 | ||||
| Serravallian | 11,608 - 13,65 | ||||
| Langhian | 13,65 - 15,97 | ||||
| Burdigalian | 15,97 - 20,43 | ||||
| Aquitanian | 20,43 - 23,03 | ||||
| Paleogeeni | Oligoseeni | Chattian | 23,03 - 28,4 | ||
| Rupelian | 28,4 - 33,9 | ||||
| Eoseeni | Priabonian | 33,9 - 37,2 | |||
| Bartonian | 37,2 - 40,4 | ||||
| Lutetian | 40,4 - 48,6 | ||||
| Ypresian | 48,6 - 55,8 | ||||
| Paleoseeni | Thanetian | 55,8 - 58,7 | |||
| Selandian | 58,7 - 61,7 | ||||
| Dania-vaihe | 61,7 - 65,5 | ||||
| Mesotsooinen | Liitukausi | Myöhäisliitu | Maastricht-vaihe | 65,5 - 70,6 | |
| Champagne-vaihe | 70,6 - 83,5 | ||||
| Saintes-vaihe | 83,5 - 85,8 | ||||
| Cognac-vaihe | 85,8 - 89,3 | ||||
| Tours-vaihe | 89,3 - 93,5 | ||||
| Cenomanium-vaihe | 93,5 - 99,6 | ||||
| Varhaisliitu | Alba-vaihe | 99,6 - 112,0 | |||
| Apt-vaihe | 112,0 - 125,0 | ||||
| Barrême-vaihe | 125,0 - 130,0 | ||||
| Hauterive-vaihe | 130,0 - 136,4 | ||||
| Valangin-vaihe | 136,4 - 140,2 | ||||
| Barrias-vaihe | 140,2 - 145,5 | ||||
| Jurakausi | Myöhäisjura | Tithonos-vaihe | 145,5 - 150,8 | ||
| Kimmeridge-vaihe | 150,8 - 155,0 | ||||
| Oxford-vaihe | 155,0 - 161,2 | ||||
| Keskijura | Kellaway-vaihe | 161,2 - 164,7 | |||
| Bath-vaihe | 164,7 - 167,7 | ||||
| Bayeux-vaihe | 167,7 - 171,6 | ||||
| Aalen-vaihe | 171,6 - 175,6 | ||||
| Varhaisjura | Thouars-vaihe | 175,6 - 183,0 | |||
| Pliensbach-vaihe | 183,0 - 189,6 | ||||
| Sinemurum-vaihe | 189,6 - 196,5 | ||||
| Hettange-vaihe | 196,5 - 199,6 | ||||
| Triaskausi | Myöhäistrias | Raetia-vaihe | 199,6 - 203,6 | ||
| Noricum-vaihe | 203,6 - 216,5 | ||||
| Carinthia-vaihe | 216,5 - 228,0 | ||||
| Keskitrias | Ladini-vaihe | 228,0 - 237,0 | |||
| Anisus-vaihe | 237,0 - 245,0 | ||||
| Varhaistrias | Olenjok-vaihe | 245,0 - 249,7 | |||
| Indus-vaihe | 249,7 - 251,0 | ||||
| Paleotsooinen | Permikausi | Zechstein | Changxing-vaihe | 251,0 - 253,8 | |
| Wuchiaping-vaihe | 253,8 - 260,4 | ||||
| Capitan-vaihe | 260,4 - 265,8 | ||||
| Word-vaihe | 265,8 - 268,0 | ||||
| Road-vaihe | 268,0 - 270,6 | ||||
| Rotliegend | Kungur-vaihe | 270,6 - 275,6 | |||
| Arti-vaihe | 275,6 - 284,4 | ||||
| Sakmara-vaihe | 284,4 - 294,6 | ||||
| Assel-vaihe | 294,6 - 299,0 | ||||
| Kivihiilikausi | Sleesia | Saint-Étienne-vaihe | 299,0 - 303,9 | ||
| Westfalen-vaihe | 303,9 - 313,0 | ||||
| Namur-vaihe | 313,0 - 326,4 | ||||
| Dinantian | Visé-vaihe | 326,4 - 345,3 | |||
| Tournai-vaihe | 345,3 - 359,2 | ||||
| Devoni | Myöhäisdevoni | Famenne-vaihe | 359,2 - 374,5 | ||
| Frasne-vaohe | 374,5 - 385,3 | ||||
| Keskidevoni | Givet-vaihe | 385,3 - 391,8 | |||
| Eifel-vaihe | 391,8 - 397,5 | ||||
| Varhaisdevoni | Ems-vaihe | 397,5 - 407,0 | |||
| Praha-vaihe (Siegenien) | 407,0 - 411,2 | ||||
| Lochkov-vaihe (Gedinien) | 411,2 - 416,0 | ||||
| Siluuri | Pridoli | 416,0 - 418,7 | |||
| Ludlow | Ludford-vaihe | 418,7 - 421,3 | |||
| Gorsty-vaihe | 421,3 - 422,9 | ||||
| Wenlock | Homer-vaihe | 422,9 - 426,2 | |||
| Sheinwood-vaihe | 426,2 - 428,2 | ||||
| Llandovery | Telych-vaihe | 428,2 - 436,0 | |||
| Aeron-vaihe | 436,0 - 439,0 | ||||
| Rhuddian-vaihe | 439,0 - 443,7 | ||||
| Ordoviki | Myöhäis | Hirnantian | 443,7 - 445,8 | ||
| 445,8 - 455,8 | |||||
| 455,8 - 460,9 | |||||
| Keski | Darriwil-vaihe | 460,9 - 468,1 | |||
| 468,1 - 471,8 | |||||
| Varhais | 471,8 - 478,6 | ||||
| Tremadoc-vaihe | 478,6 - 488,3 | ||||
| Kambri | Furongian | 488,3 - ? | |||
| Paibian | ? - 501,0 | ||||
| Keski | 501,0 - ? | ||||
| ? - 513,0 | |||||
| Varhais | 513,0 - ? | ||||
| ? - 542,0 | |||||
[muokkaa] Katso myös
- Geologiset kaudet
- Geologinen aikataulukko
- Kansainvälinen geologinen aikataulukko - kansainväliset geologiset kaudet
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Geologinen sanakirja Suomen Kansallinen Geologian Komitea.
