Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvinsyöjä- ja lihansyöjäliskoja. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omaksi ryhmäkseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella jättiläismanner Pangea (Pangaia) hajosi pohjoiseksi Lauraasiaksi ja eteläiseksi Gondwanamaaksi. Lauraasiassa oli mm. Amerikka ja Aasia, Gondwanamaassa taas mm. Etelä-Amerikka ja Afrikka. Gondwana alkoi pian hajota Amerikaksi ja Afrikaksi ja Aasia irrota Amerikasta.

Monia alkeellisempia matelijoita kuoli valtavan suuressa sukupuuttoaallossa trias- ja jurakauden välissä. Jättiläisliskot kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi meristä lukuisia elämänmuotoja kuten ammoniitit. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Liitukauden lopun katastrofin syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Tätä eivät kaikki pidä ainakaan yksinään tyydyttävänsä selityksenä. Samoihin aikoihin tapahtui Deccanin laakiolla Intiassa valtavia tulivuorenpurkauksia.

Mesotsooisen maailmankauden jako

Karkea jako:

• Triaskausi 251 - 199,6 miljoonaa vuotta sitten
• Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa vuotta sitten
• Liitukausi 145,5 - 65 miljoonaa vuotta sitten

Mesotsooista maailmankautta edelsi permikausi ja sen päättää liitukauden Maastricht-vaihe jonka jälkeen alkaa kenotsooisen maailmankauden Dania-vaihe Liitukauden päättää KT-raja tai LT-raja.

Tarkempi jako:

Eoni	Maailman kausi	Kausi	Epookki		Vaihe	Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten)
Fan ero tso ooin en
	Meso tsoo inen	Liitukausi 145,5 - 65 miljoonaa vuotta sitten	Ylä liitu kausi	Senon (engl, Senonian)	Maastricht-vaihe	70,6—65
					Champagne-vaihe	83,5—71,0
					Saintes-vaihe	85,8—83,5
					Cognac-vaihe	89,3—85,8
				Gallia (engl. Gallic)	Tours-vaihe	93,5—89,3
					Cenomanium-vaihe	99,6—93,5
			Ala liitu kausi		Alba-vaihe	112—99,6
					Apt-vaihe	125—112
					Barrême-vaihe	130—125
				Neocomia (engl. Neocomian)	Hauterivian	136,4—130
					Valanginian	140,2—136,4
					Berriasian	145,5—140,2
		Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa vuotta sitten	Ylä jura kausi	Malm	Tithonian	150,8 - 145,5
					Kimmeridgian	155,7 - 150,8
					Oxfordian	161,2 - 155,7
			Keski jura kausi	Dogger	Callovian	164,7 - 161,2
					Bathonian	167,7 - 164,7
					Bajocian	171,6 - 167,7
					Aalenian	175,6 - 171,6
			Ala jura kausi	Lias	Toarcian	183 - 175,6
					Pliensbachian	189,6 - 183
					Sinemurian	196,5 - 189,6
					Hettangian	199,6 - 196,5
		Triaskausi 251 - 199,6 miljoonaa vuotta sitten	Ylä trias kausi	Keuper, Tr3	Rhaetian	203,6 - 199,6
					Norian	216,5 - 203,6
					Carnian	228 - 216,5
			Keski trias kausi	Tr2 , Muschelkalk	Ladinian	237 - 228
					Anisian	245 - 237
			Ala trias kausi	Scythian	Olenekian	249,7 - 245
					Induan	251 - 249,7

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Paleotsooinen maailmankausi
• Kenotsooinen maailmankausi
• Paleoseeni
• Tertiäärikausi

Aiheesta muualla

• The Mesozoic from Palaeos
• The Mesozoic, age of cycads and dinosaurs
• Mesozoic terrestrial ecosystems
• Mesozoic climates
• Paleozoic/Mesozoic climate