Nunavut

Wikipedia

Nunavut ᓄᓇᕗᑦ
Nunavutin lippu
Motto: Nunavut Sannginivut (Inuktitut, Nunavut meidän voimamme / Maamme, voimamme)
Viralliset kielet	inuktitut, innuinaqtun, englanti ja ranska
Pääkaupunki	Iqaluit
Suurin kaupunki	Iqaluit
Komissaari	Ann Meekitjuk Hanson
Pääministeri	Eva Aariak
Edustus parlamentissa
– alahuone	1
– senaatti	1
Pinta-ala	sijalla 1.
yhteensä	2 093 190 km²
– maapinta-ala	1 932 255 km²
– vesipinta-ala	160 935 km² (7,7 %)
Väkiluku	sijalla 13.
yhteensä (2009[1])	31 556
– väestötiheys	0,01 /km²
Osaksi liittovaltiota	1. huhtikuuta 1999 13.
Aikavyöhyke	UTC-4/-5/-6/-7
Lyhenteet
– postitunnus	NU
– aluetunnus	CA-NU
– postiosoitteen etuliite	X
www.gov.nu.ca

Nunavut (inuktitutiksi ᓄᓇᕗᑦ) on Kanadan territorio. Se on perustettu 1. huhtikuuta 1999. Sen asukkaista suurin osa on inuiteja eli eskimoja.

Nunavutin pääkaupunki on Iqaluit, entinen Frobisher Bay, Baffinin saarella idässä. Muita suurehkoja asutuskeskuksia ovat Rankin Inlet ja Cambridge Bay. Nunavutiin kuuluvat Ellesmerensaari pohjoisessa ja Victoriansaari lännessä. Sen asukkaista suurin osa on inuiteja.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Väestö 3 Ilmasto 4 Talous 5 Viitteet

[muokkaa] Historia

Nunavut on arktinen alue, jolle levittäytyivät varhaiset paleoeskimojen kulttuurit. Varhaisinta paleoeskimojen kulttuuria sanotaan Pre-Dorsetin kulttuuriksi. Se pohjautui ensmmän sisämaan kuin meripyyntiin. Siitä kehittyi noin 800 eaa. maa- ja merieläinten pyyntiin perustuva Dorsetin kulttuuri, ja noin vuoden 1000 tienoilla eskimojen kulttuurit. Harva asutus keskittyi rannikolle ja sisämaassa jokien lähelle. Nunavutin eteläpuolella eli subarktisia intiaaneja. Nunavutin inuitit ovat länsi- ja keski-inuitteja. 1500-1800-luvuilla eurooppalaiset etsivät Nunavutin halki kulkenutta Luoteisväylää. Monet Nunavutin saaret, salmet, niemimaat ja lahdet on nimetty Luoteisväylää etsineiden mukaan, tai ovat näiden etsijäiden nimeämiä. Nunavut erotettiin Luoteisterrorioista 1. huhtikuuta 1999 ja on siitä lähtien muodostanut oman territorionsa. Vaikka se on erottamaton osa Kanadan valtiota ja liittovaltion hallinnon alainen, tarkoituksena on että inuitit voivat hallita aluettaan suhteellisen autonomisesti.

[muokkaa] Väestö

Nunavutin väkiluku oli vuonna 2005 noin 30 000 eli noin promille koko Kanadan väkiluvusta. Siitä on noin 25 000 inuitteja (noin 85 % Nunavutin asukkaista ja noin puolet kaikista Kanadan inuiteista). Nunavutin väestötiheyden ollessa 0,01 as./km² se on yksi maapallon harvimmin asutetuista alueista. 40 % asukkaista on alle 16 vuotta vanhoja.

[muokkaa] Ilmasto

Nunavut on pääosin kylmää matalakasvuista tundraa, jonka pohjoisosaa sanotaan polaariaavikoksi. Kasvillisuus on lähinnä ruohoa, varpua, jäkälää, vaivaiskoivuja, pensaita jne. Pohjoisosien merijää voi olla ympärivuotinen.

[muokkaa] Talous

• Nunavutissa hyödynnetään luonnonvaroina lyijyä, hopeaa, sinkkiä, maaöljyä ja maakaasua.
• Tulevaisuudessa turismista on tulossa yhä merkittävämpi elinkeino.
• Merkittävässä osassa taloudessa ovat myös inuittitaide ja -käsityöt; tuotteita ostetaan maailmanlaajuisesti.

[muokkaa] Viitteet

Tämä Kanadaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.