Nunavut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nunavut
ᓄᓇᕗᑦ
Nunavutin lippu
Nunavutin lippu
Motto: Nunavut Sannginivut (Inuktitut, Nunavut meidän voimamme / Maamme, voimamme)
Nunavutin sijainti Kanadan kartalla.
Viralliset kielet inuktitut, innuinaqtun, englanti ja ranska
Pääkaupunki Iqaluit
Suurin kaupunki Iqaluit
Komissaari Edna Elias
Pääministeri Eva Aariak
Edustus parlamentissa
– alahuone 1
– senaatti 1
Pinta-ala sijalla 1.
yhteensä 2 093 190 km²
– maapinta-ala 1 932 255 km²
– vesipinta-ala 160 935 km² (7,7 %)
Väkiluku sijalla 13.
yhteensä (2011) 31 906
– väestötiheys 0,02 /km²
Osaksi liittovaltiota 1. huhtikuuta 1999
13.
Aikavyöhyke UTC-4/-5/-6/-7
Lyhenteet
– postitunnus NU
aluetunnus CA-NU
– postiosoitteen etuliite X
www.gov.nu.ca

Nunavut (inuktitutiksi ᓄᓇᕗᑦ) on Kanadan territorio. Se on perustettu 1. huhtikuuta 1999. Sen asukkaista suurin osa on inuiteja.

Nunavutin pääkaupunki on Iqaluit, entinen Frobisher Bay, Baffinin saarella idässä. Muita suurehkoja asutuskeskuksia ovat Rankin Inlet ja Cambridge Bay. Nunavutiin kuuluvat Ellesmerensaari pohjoisessa ja Victoriansaari lännessä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavut on arktinen alue, jolle levittäytyivät varhaiset paleoeskimojen kulttuurit. Varhaisinta paleoeskimojen kulttuuria sanotaan Pre-Dorsetin kulttuuriksi. Se pohjautui enemmän sisämaassa kuin merialueilla tapahtuvaan pyyntiin. Siitä kehittyi noin 800 eaa. maa- ja merieläinten pyyntiin perustuva Dorsetin kulttuuri, ja noin vuoden 1000 tienoilla sen syrjäyttivät eskimojen kulttuurit. Harva asutus keskittyi rannikolle ja sisämaassa jokien lähelle. Nunavutin eteläpuolella eli subarktisia intiaaneja. Nunavutin inuitit ovat länsi- ja keski-inuitteja.

1500–1800-luvuilla eurooppalaiset etsivät Nunavutin halki kulkenutta Luoteisväylää. Monet Nunavutin saaret, salmet, niemimaat ja lahdet on nimetty Luoteisväylää etsineiden mukaan tai ovat näiden etsijöiden nimeämiä. Nunavut erotettiin Luoteisterrorioista 1. huhtikuuta 1999 ja on siitä lähtien muodostanut oman territorionsa. Vaikka se on osa Kanadan valtiota ja liittovaltion hallinnon alainen, inuitit voivat hallita aluettaan suhteellisen autonomisesti.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavutin väkiluku oli vuonna 2011 noin 31 906 eli noin promille koko Kanadan väkiluvusta.[1] Siitä on noin 25 000 inuitteja (noin 85 % Nunavutin asukkaista ja noin puolet kaikista Kanadan inuiteista). Nunavutin väestötiheys on 0,02 as./km², joten se on yksi maapallon harvimmin asutetuista alueista. 40 % asukkaista on alle 16-vuotiaita.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavut on pääosin kylmää matalakasvuista tundraa, jonka pohjoisosaa sanotaan polaariaavikoksi. Kasvillisuus on lähinnä ruohoa, varpua, jäkälää, vaivaiskoivuja, pensaita jne. Pohjoisosien merijää voi olla ympärivuotinen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavutissa hyödynnetään luonnonvaroina lyijyä, hopeaa, sinkkiä, maaöljyä ja maakaasua. Tulevaisuudessa turismista on tulossa yhä merkittävämpi elinkeino. Merkittävässä osassa taloudessa ovat myös inuittitaide ja -käsityöt; tuotteita ostetaan maailmanlaajuisesti.lähde?

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadassa territorioilla ei ole yhtä laajaa päätäntävaltaa kuin provinsseilla. Valtaosa veroista ja luonnonvaroista saaduista tuotoista menee liittovaltiolle, joka rahoittaa territorion hallintoa. 90% hallinnon budjetista on liittovaltion varainsiirtoa.[2] Nunavutilla on yksi edustaja Kanadan parlamentin senaatissa ja edustajainhuoneessa.

Nunavutin ylintä päätäntävaltaa pitää yksikamarinen parlamentti. Territorio on jaettu 22 vaalipiiriin, joista jokaisesta valitaan yksinkertaisella enemmistöllä yksi edustaja parlamenttiin. Vaalit pidetään suunnilleen neljän-viiden vuoden välein.[3] Parlamentissa ei ole puolueita ja päätöksenteko perustuu konsensukseen.[4] Edustajat valitsevat keskuudestaan pääministerin sekä ministerit, joiden määrää ei ole rajattu.[5] Territorion päämies on komissaari, jonka nimittää Kanadan hallitus. Komissaari edustaa Nunavutia sekä vahvistaa parlamentin lait ja asiakirjat.[6]

Nunavutin parlamentilla on kymmenen ministeriötä.[7] Territorio on jaettu kolmeen alueeseen, joilla on lähinnä merkitystä tilastoinnissa ja väestönlaskussa. Alueet ovat Kivalliq, Kitikmeot ja Qikiqtaaluk.[8] Paikallishallinnosta vastaavat kunnat, joita on 25.[9] Kunnallishallinto rajoittuu vain asutuskeskuksiin, mikä tarkoittaa että suurin osa terriotorion pinta-alasta ei kuulu paikallishallinnon piiriin.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2011 and 2006 censuses 11.4.2012. Statistics Canada. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  2. Budget 2014-2015 (pdf) Goverment of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  3. Guide to the Nunavut Elections Act (pdf) Elections Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  4. What is consensus government? CBC News. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  5. Consensus Government Government of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  6. Commissioner of Nunavut Government of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  7. Departments Government of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  8. Learn more about the regions Explore Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  9. List of municipalities - Nunavut Canada Revenue Agency. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]