Kylvövirvilä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Linssi
Lens culirnaris.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Linssit Lens
Laji: culinaris
Kaksiosainen nimi
Lens culinaris
Medik.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kylvövirvilä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kylvövirvilä Commonsissa

Kylvövirvilä eli linssi eli rokkalinssi (Lens culinaris) on herne­kasveihin kuuluva viljelyskasvi, jota käytetään sekä ihmis­ravinnoksi että rehuksi. Se muistuttaa paljon virnoja ja nätkelmiä. Kasvi on yksivuotinen. Se on rentovartinen. Lehdet ovat parijakoiset ja päissä on kärhiä. Sen tertussa on harvassa kaksi tai kolme sinisensävyistä kukkaa. Kukka muodostaa palkohedelmän, jossa on yleensä vain kaksi siementä.

Linssi on peräisin Lähi-idästä. Nykyään sen tärkeimpiä viljely­alueita ovat Intia, Turkki ja Kanada.[1] Euroopassa sitä on viljelty etupäässä karjanrehuna, Suomessa vaatimattomalla menestyksellä[2].

Kylvövirvilän siemen linssi on yleinen raaka-aine itämaisessa ruuassa, ja erinomainen kasvisperäinen proteiinin ja ravinto­kuidun lähde. Roomalaiset laivasivat linssejä Eurooppaan Egyptistä. Välimeren alueella linsseistä on tehty löydöksiä, jotka on kyetty ajoittamaan 11 000 eaa. Linssistä tunnetuimmat ovat vihreät ja punaiset.

Kasvin nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linssikasvin nimi on vanha. Monissa kielissä sama sana, esimerkiksi latinan lens, ranskan lentille, saksan Linse ja suomen linssi, tarkoittaa sekä kasvia että optista linssiä. Alun perin nämä sanat tarkoittavat kasvia. Kun optisia linssejä alettiin valmistaa, niistä ryhdyttiin käyttämään samaa nimeä, koska kupera linssi muistuttaa muodoltaan linssi­kasvin siementä.[1] Englannissa kuitenkin lens tarkoittaa vain optista linssiä, kun taas kasvin nimi on lentil.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linssi on erittäin hyvä kasvisproteiinin lähde ja onkin siksi kasvissyöjien ruokavalion yksi kulmakivistä. Siinä on noin 25 prosenttia proteiinia.[1] Intiassa, jossa linssejä käytetään päivittäin, valmistetaan niistä dal-nimellä tunnettu linssikeitto, jota tarjoillaan riisin ja kasvisten kera.

Linssit kannattaa huuhtoa hyvin ennen keittämistä, mieluiten väljässä vedessä. Linssejä ei tarvitse liottaa, joskin liotettuina ne kypsyvät nopeammin. Vihreiden linssien keittoaika on noin puoli tuntia. Punaiset linssit kypsyvät 10–20 minuutissa. Linsseistä keitetään usein linssikeittoa, jota on parempi käyttää kastikkeen tapaan kuin syödä yksistään, sillä runsaat määrät linssejä tai muita palkokasveja sulavat heikosti ja tuottavat helposti ilmavaivoja. Tästä vaivasta päästään yhdistämällä linssejä aterialla muihin ruoka-aineisiin sopivassa suhteessa sekä lisäämällä linssikeittoon hiukan öljyä ja kypsyttämällä linssit yhdessä erityisesti ruuansulatusta edistävän juustokuminan kanssa. Myös korianteri sopii linssien maustamiseen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 123-125. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  2. Hiitonen - Poijärvi: Retkeilykasvio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]