Suomen läänit

Suomen läänit olivat vuoteen 2009 saakka hallinnollisia alueita, joita johti lääninhallitus. Läänit toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä ja valvoivat, että kunnat panivat toimeen valtionhallinnon päätökset alueilla. Lääninhallitus toimi seitsemän kansallisen ministeriön aluehallintona seuraavilla alueilla:

• sosiaalituki ja terveydenhuolto
• opetus ja kulttuuri
• poliisi
• pelastuspalvelut
• liikenne
• kilpailu ja kuluttajan asiat
• oikeudenhallinto

Lääninhallituksen johtajana toimi valtioneuvoston ehdottama ja tasavallan presidentin nimittämä maaherra.

Läänit lakkautettiin 1. tammikuuta 2010 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

Suomen läänien historia

Historiallisia karttoja

Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni	Suomen läänit 1721: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 19: Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni	Suomen läänit 1747: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 17: Kymenkartanon ja Savon lääni, 18: Pohjanmaan lääni	Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1812: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni	Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni	Suomen läänit 1921: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni, 25: Petsamon lääni	Suomen läänit 1938: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni
Suomen läänit 1945: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni	Suomen läänit 1960: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni	Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni	Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Taulukko Suomen lääneistä

Karttanumero	Lääni	Hallintopaikka	Perustamis- vuosi	Lakkauttamis- vuosi	Kuvaus
1	Turun ja Porin lääni	Turku	1634	1997	Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan historialliset maakunnat. Ahvenanmaan lääni erotettu 1918.
14	Uudenmaan ja Hämeen lääni	Helsinki / Hämeenlinna	1634	1831	Uudenmaan ja Hämeen historialliset maakunnat. Jaettu Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.
18	Pohjanmaan lääni	Oulu / Vaasa	1634	1775	Pohjanmaan historiallinen maakunta. Jaettu Oulun lääniksi ja Vaasan lääniksi 1775.
20	Viipurin ja Savonlinnan lääni	Viipuri	1634	1721	Savon historiallinen maakunta ja osa Karjalan historiallista maakuntaa.
21	Käkisalmen lääni	Käkisalmi	1634	1721	Pääosa Karjalan historiallista maakuntaa.
19	Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni	Lappeenranta	1721	1747	Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Ruotsille 1721 jääneet osat.
17	Kymenkartanon ja Savon lääni	Loviisa	1747	1775	Entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Ruotsille 1743 jääneet osat sekä osia Uudenmaan ja Hämeen läänistä.
4	Vaasan lääni	Vaasa	1775	1997	Entisen Pohjanmaan läänin eteläosa sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa. Keski-Suomen lääni erotettu 1960.
10	Oulun lääni	Oulu	1775	2009	Entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosa sekä osia Västerbottenin läänistä. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli liitetty Västerbottenin läänistä 1809. Lapin lääni erotettu 1938.
15	Kymenkartanon lääni	Heinola	1775	1831	Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin eteläosa.
16	Savon ja Karjalan lääni	Kuopio	1775	1831	Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosa.
13	Viipurin lääni	Viipuri	1812	1945	Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Venäjälle 1721 luovutetut osat sekä entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Venäjälle 1743 luovutetut osat. 1721-1744 osa Pietarin kuvernementtia, 1744-1812 Viipurin kuvernementti (Vanha Suomi).
2	Uudenmaan lääni	Helsinki	1831	1997	Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin eteläosa sekä entisen Kymenkartanon läänin eteläosa.
3	Hämeen lääni	Hämeenlinna	1831	1997	Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa.
6	Mikkelin lääni	Mikkeli	1831	1997	Entisen Kymenkartanon läänin pohjoisosa sekä osia Savon ja Karjalan läänistä ja Viipurin läänistä.
8	Kuopion lääni	Kuopio	1831	1997	Entinen Savon ja Karjalan lääni. Pohjois-Karjalan lääni erotettu 1960.
12	Ahvenanmaan lääni	Maarianhamina	1918	2009	Aikaisemmin Turun ja Porin lääniin kuulunut saaristo. Useat normaalisti läänille kuuluvat tehtävät Ahvenanmaan maakuntahallituksella.
25	Petsamon lääni	Petsamo	1921	1921	Venäjän 1920 Suomelle luovuttaman Petsamon alueen käsittänyt lyhytaikainen lääni. Liitettiin Oulun lääniin 1921.
11	Lapin lääni	Rovaniemi	1938	2009	Aikaisemmin Oulun läänin pohjoisosa. Historiallinen Lappi sekä Peräpohjola.
5	Kymen lääni	Kouvola	1945	1997	Entisestä Viipurin läänistä Suomelle 1940 jääneet osat sekä osia Uudenmaan läänistä.
7	Keski-Suomen lääni	Jyväskylä	1960	1997	Aikaisemmin Vaasan läänin itäosa sekä osia Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneistä.
9	Pohjois-Karjalan lääni	Joensuu	1960	1997	Aikaisemmin Kuopion läänin itäosa.
22	Etelä-Suomen lääni	Hämeenlinna	1997	2009	Entiset Uudenmaan ja Kymen läänit, Hämeen läänin eteläosa sekä osa Mikkelin läänistä.
23	Länsi-Suomen lääni	Turku	1997	2009	Entiset Turun ja Porin, Vaasan ja Keski-Suomen läänit sekä Hämeen läänin pohjoisosa.
24	Itä-Suomen lääni	Mikkeli	1997	2009	Entiset Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit sekä pääosa Mikkelin läänistä.

Läänit Ruotsin vallan aikana 1634–1809

Suomen, kuten myös Ruotsin läänijako sai alkunsa vuonna 1634, jolloin keskiaikaiset linnaläänit korvattiin maaherran johtamilla lääneillä. Viisi alkuperäistä lääniä olivat Turun ja Porin lääni, Uudenmaan ja Hämeen lääni, Pohjanmaan lääni, Viipurin ja Savonlinnan lääni sekä Käkisalmen lääni. Viimeksi mainittu oli Venäjältä vuonna 1617 Stolbovan rauhassa saatu ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomen muut läänit. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli kuuluivat Ruotsin vallan aikana ensin Västernorrlandin lääniin (1634–1638) ja sitten Västerbottenin lääniin (1638–1809).

Läänijako ei aluksi ollut täysin vakiintunut. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoi että Suomen läänit olivat liian laajoja ja halusi jakaa ne pienemmiksi yksiköiksi. Vuosien 1640 ja 1650 välillä kaikki läänit Käkisalmen lääniä lukuunottamatta jaettiinkin eri pituisiksi ajoiksi kahtia. Lähinnä kustannussyistä kokeilu jäi väliaikaiseksi. Päinvastaisena toimena yritettiin Pohjanmaan läänin ja Västerbottenin lääniin yhdistämistä saman maaherran alaisuuteen vuosina 1654–1668 ja 1669–1674. Tämäkään kokeilu ei osoittautunut tyydyttäväksi ja alkuperäinen läänijako palautettiin.

Itä-Suomen läänijako muuttui 1700-luvulla merkittävästi alueluovutusten vuoksi. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa suuri osa Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle, minkä jälkeen niiden jäljelle jääneistä osista muodostettiin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni. Osa siitäkin joutui Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743 ja jäännöksestä muodostettiin vuonna 1747 Kymenkartanon ja Savon lääni. Venäjälle luovutetut alueet (ns. Vanha Suomi) muodostivat ensin osan Pietarin kuvernementtia (1721–1744) ja sitten erillisen Viipurin kuvernementin (1744–1812).

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III uudisti Suomen läänijakoa perusteellisesti. Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan ja Oulun lääneiksi ja Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi. Samalla Keski-Suomi siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen läänistä Vaasan lääniin ja suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Turun ja Porin läänistä Uudenmaan ja Hämeen lääniin.

Nimitystä 'Kymenkartanon lääni' on kirjallisuudessa käytetty suurpiirteisesti myös Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä (1721–1747) ja Kymenkartanon ja Savon läänistä (1747–1775), vaikka nimitys varsinaisesti kuuluu vain 1775 perustetulle Kymenkartanon läänille. Lisäksi jo ennen varsinaisen läänijaon perustamista oli vuosina 1556–1634 olemassa Kymenkartanon läänin voutikunta.

Läänit Venäjän vallan aikana 1809–1917

Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809 ja siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän aikaisemmin valtaama Vanha Suomi yhdistettiin vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan uutena Viipurin lääninä. Keisari Nikolai I:n määräyksestä Suomen läänijakoon tehtiin vuonna 1831 huomattavia muutoksia. Tällöin Hämeen ja Uudenmaan läänit erotettiin vanhasta Uudenmaan ja Hämeen läänistä. Uudenmaan lääniin liitettiin myös eteläosa siihenastisesta Kymenkartanon läänistä. Kymenkartanon läänin pohjoisosaan liitettiin alueita Viipurin läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä ja se sai nimekseen Mikkelin lääni. Savon ja Karjalan läänin jäljelle jääneistä osista tuli Kuopion lääni. Läänien rajoja muutettiin jonkin verran tämän jälkeenkin. Niinpä esimerkiksi Tampere siirrettiin vuonna 1870 Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.

Läänit itsenäisessä Suomessa 1917–1997

Vuonna 1918 perustettin Ahvenanmaan lääni hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 liitetty alue oli lyhyen aikaa omana Petsamon lääninä, kunnes se liitettiin Oulun lääniin, josta taas erotettiin Lapin lääni vuonna 1938. Toisen maailmansodan jälkeen Suomelle jääneestä osasta Viipurin lääniä tehtiin Kymen lääni, johon liitettiin myös muutamia Uudenmaan läänin itäisimpiä kuntia.

Vuonna 1960 perustettiin kaksi uutta lääniä: Kuopion läänistä erotettiin uusi Pohjois-Karjalan lääni ja uusi Keski-Suomen lääni muodostettiin pääosin Vaasan sekä osin myös Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin kuuluneista alueista. Myöhemmin suunnitelmissa oli vielä Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan läänien perustaminen, mutta vuonna 1986 eduskunta hylkäsi nämä suunnitelmat tiukassa äänestyksessä.

Lääniuudistus ja suurläänit 1997–2009

Suomessa toteutettiin 1. syyskuuta 1997 lääniuudistus, joka vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aiemmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.

Uuteen Etelä-Suomen lääniin liitettiin Uudenmaan lääni, Kymen lääni, Hämeen läänistä Kanta-Häme ja lääniin kuuluneet Päijät-Hämeen kunnat sekä Mikkelin läänistä Heinolan seutukunta. Uuteen Länsi-Suomen lääniin liitettiin Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni sekä Hämeen lääniin kuuluneet Pirkanmaan kunnat. Uuteen Itä-Suomen lääniin liitettiin Kuopion lääni, Pohjois-Karjalan lääni sekä Mikkelin lääni lukuun ottamatta Heinolan seutukuntaa. Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni pysyivät uudistuksessa alueiltaan muuttumattomina.

Lääniuudistuksen tarkoituksena oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että virallisten maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö vaihteli todellisuudessa laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimien katsottiin myös olevan vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänijako siirtyi lopullisesti historiaan 1. tammikuuta 2010, jolloin kaikki läänit lakkautettiin.

Toiminnassa olleet läänit 1634–2009 sekä aluemuutokset

1634–1721
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Pohjanmaa, Viipuri ja Savonlinna, Käkisalmi
1721–1747
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Pohjanmaa, Savonlinna ja Kymenkartano
1747–1775
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Pohjanmaa, Kymenkartano ja Savo
1775–1812
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Vaasa, Oulu, Kymenkartano, Savo ja Karjala
1812–1831
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Vaasa, Oulu, Kymenkartano, Savo ja Karjala, Viipuri
1831–1918
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Viipuri, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio
1918–1938
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Viipuri, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, (Petsamo 1921)
1938–1945
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Viipuri, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, Lappi
1945–1960
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, Lappi, Kymi
1960–1997
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, Lappi, Kymi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala
1997–2009
Oulu, Ahvenanmaa, Lappi. Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi

Kun läänien aluejakoon tehtiin muutoksia, niin joissain tapauksissa lääni jatkoi muodollisesti toimintaansa entisellään, mutta sen alue oli muutoksen jälkeen täysin erilainen. Tällaisia tapauksia ovat seuraavat:

• Uudenmaan ja Hämeen lääni 1775. Läänistä erotettiin Keski-Suomi uuteen Vaasan lääniin ja lääniin liitettiin suuri osa Ylä-Satakuntaa Turun ja Porin läänistä.
  
• Turun ja Porin lääni 1775. Läänistä erotettiin suuri osa Ylä-Satakuntaa Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Ähtärin seutu uuteen Vaasan lääniin.
  
• Oulun lääni 1938. Läänistä erotettiin Lappi omaksi läänikseen.
  
• Kuopion lääni 1960. Läänistä erotettiin Pohjois-Karjala omaksi läänikseen.
  
• Vaasan lääni 1960. Läänistä erotettiin Keski-Suomi omaksi läänikseen.

Jonkin verran vähäisemmistä, mutta silti huomattavista muutoksista voidaan mainita seuraavat:

• Uudenmaan ja Hämeen lääni 1747. Läänistä erotettiin Sysmä ja osa Hollolaa uuteen Kymenkartanon ja Savon lääniin.
  
• Viipurin lääni 1831. Läänistä erotettiin Savonlinna ja Mäntyharju uuteen Mikkelin lääniin.
  
• Turun ja Porin lääni 1870. Läänistä erotettiin Tampereen seutu Hämeen lääniin.
  
• Turun ja Porin lääni 1918. Läänistä erotettiin Ahvenanmaa omaksi läänikseen.
  
• Uudenmaan lääni 1949. Läänistä erotettiin läntinen Kymenlaakso Kymen lääniin.
  
• Hämeen lääni 1960–1993. Tällä aikavälillä lääni koki lukuisia aluemenetyksiä ja alueliitoksia. Ks. karttaa artikelissa Hämeen lääni.
• Turun ja Porin lääni 1993. Läänistä erotettiin Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala Hämeen lääniin.
  

Läänien asukasluvut 1840–2009

Karttanumero	Lääni	1840	%	1.1.1881	%	1.1.1906	%	1.1.1938	%	1.1.1964	%	1.1.1993	%	31.12.2009	%
12	Ahvenanmaan lääni							28 248	0,8%	21 213	0,5%	24 993	0,5%	27 732	0,5%
1	Turun ja Porin lääni	259 724	18,0%	344 649	16,7%	475 068	16,4%	531 477	13,6%	669 785	14,6%	731 786	14,5%
7	Keski-Suomen lääni									248 527	5,4%	255 989	5,1%
4	Vaasan lääni	212 775	14,7%	358 480	17,4%	484 413	16,7%	596 245	15,6%	449 729	9,8%	448 384	8,9%
3	Hämeen lääni	138 701	9,6%	221 360	10,8%	320 659	11,1%	408 640	10,7%	600 611	13,1%	688 200	13,6%
23	Länsi-Suomen lääni													1 889 542	35,3%
2	Uudenmaan lääni	150 358	10,4%	202 806	9,8%	333 519	11,5%	567 696	14,8%	900 568	19,7%	1 277 932	25,3%
5	Kymen lääni									347 658	7,6%	335 037	6,6%
13	Viipurin lääni	249 215	17,2%	301 975	14,7%	466 796	16,2%	654 601	17,1%
22	Etelä-Suomen lääni													2 209 677	41,3%
6	Mikkelin lääni	135 861	9,4%	167 310	8,1%	192 682	6,7%	203 138	5,3%	233 609	5,1%	207 967	4,1%
9	Pohjois-Karjalan lääni									203 913	4,5%	177 893	3,5%
8	Kuopion lääni	167 228	11,6%	256 420	12,4%	319 501	11,0%	390 911	10,2%	269 288	5,9%	258 662	5,1%
24	Itä-Suomen lääni													569 832	10,6%
11	Lapin lääni							133 068	3,5%	216 227	4,7%	202 433	4,0%	183 775	3,4%
10	Oulun lääni	131 764	9,1%	207 782	10,1%	299 450	10,4%	320 638	8,4%	419 067	9,1%	445 706	8,8%	471 774	8,8%
	Yhteensä	1 445 626	100,0%	2 060 782	100,0%	2 892 088	100,0%	3 834 662	100,0%	4 580 195	100,0%	5 054 982	100,0%	5 352 331	100,0%

Läänijako ja vaakunat 1960–2009

1960–1997

1 Turun ja Porin lääni (Åbo och Björneborgs län) 1634-1997	2 Uudenmaan lääni (Nylands län) 1831-1997	3 Hämeen lääni (Tavastehus län) 1831-1997	4 Vaasan lääni (Vasa län) 1775-1997	5 Kymen lääni (Kymmene län) 1945-1997	6 Mikkelin lääni (S:t Michels län) 1831-1997	Suomen läänit 1996
7 Keski-Suomen lääni (Mellersta Finlands län) 1960-1997	8 Kuopion lääni (Kuopio län) 1831-1997	9 Pohjois-Karjalan lääni (Norra Karelens län) 1960-1997	10 Oulun lääni (Uleåborgs län) 1775-2009	11 Lapin lääni (Lapplands län) 1938-2009	12 Ahvenanmaan lääni (Ålands län) 1918-2009

1997–2009

1 Etelä-Suomen lääni (Södra Finlands län) 1997-2009	2 Länsi-Suomen lääni (Västra Finlands län) 1997-2009	3 Itä-Suomen lääni (Östra Finlands län) 1997-2009
4 Oulun lääni (Uleåborgs län) 1775-2009	5 Lapin lääni (Lapplands län) 1938-2009	6 Ahvenanmaan lääni (Ålands län) 1918-2009

Katso myös

• Suomen läänien vaakunat
• Suomen maaherrat

Aiheesta muualla

Maakuntahistoriat

• Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 1945–2006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
• Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
• Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
• Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
• Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
• Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
• Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
• Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
• Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
• Savon historia I–VII (8 nidettä) 1947–. Savon säätiö.
• Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
• Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.

Suomen entiset läänit